Moi, en tiedä olenko ihan paras tähän vastaamaan. Mutta itse vaihdoin tuon lääkekombon kannabikseen ja tällä on nyt menty yli 6vuotta, eikä ole enää keskivaikeaa masennusta. Aamupäivällä/päivällä sativaa ja illemmalla indikaisempaa, jos ei tule uni. Itsellä auttaa myös kipuihin ja monet lääkärin lääkkeet ovat minulle hengenvaarallisia ja voin saada sydänkohtauksen, pyörtyä ja kuolla.
Tietysti jos odottaa yhdeltä tai muutamalta kerralta ratkaisua masennukseen, niin sit ei kannabis ole ehkä se oikea.
Psykooseja nyt voi saada, vaikka telkkarin katsomisesta, kun alkaa todellisuus ja tv maailma sekaisin.
Kai se sieni homma menee niin, että laitat vaan tatteja naamaan(kannattaa aloittaa pienellä annostuksella, niin ei tule huonoa tod.näkoisesti), ja toivot että tajuat jotain tai aivokemiat menee takaisin tasapainoon, jos kyseessä on aivokemian epätasapaino. "Just be yourself", on mun mielestä se sieni juttu.
Ja en voi enempää painottaa terveellisia elämäntapoja, hyvää ruokaa ja liikuntaa. Sekä välttämään myrkyllistä seuraa, jos sellainen aiheuttaa huonoa oloa.

Tässä on ehkä se kirjaimellinen määritelmä toksiselle psykedeelien käytölle. Vältetään huonoa fiilistä käyttämisellä ja uskotaan että se on homman pointti. Jos TV ja todellisuus menee sekaisin niin sitten ollaan reippaasti hukassa. Olen huolissani nykymaailman nuorista.

Minä uskoisin asian just niin, että ne pahat kokemukset tulee juuri siitä, kun odottaa jotain tiettyä olotilaa.

Se mitä näissä kahdessa tilassa on yhteistä on välttämisen kokeminen ja kokemuksen välttäminen (Tulee jo vähän surrealistisella tasolla mieleen tämä Pasilan jakso https://areena.yle.fi/1-1360711 aka "Sesse Ensilumi").

Mutta siis, asiat joita emme toivo itsellemme tai toisille tapahtuvan tai mitä toivomme, asioiden välttäminen ja niihin takertuminen pohjautuu täysin samaan pohjaan, eli haluun. Kahden päinvastaisen suhtautumisen taustalla on sama "portinvartija." Kaikkea onnea ja onnettomuutta  määrittää halu suhteellista maailmaa (https://en.wikipedia.org/wiki/Two_truths_doctrine) kohtaan joka näyttäytyy olemassaolon tai olemassaolemattomuuden välisenä
preferenssinä (http://tibetanbuddhistencyclopedia.com/en/index.php?title=Being_and_Non-being).

Näin arkisena esimerkkinä voisi mainita että jos ei pääse yliopistoon mihin on hakenut niin varmasti masentaa ja jos eroaa suhteesta missä ei halua olla niin voi tuntea itsensä vapautuneeksi. Ainoa konkreettinen ero on preferenssi (halu) joka on myös muutoksenalainen tekijä jolla ei ole mitään inherenttiä olemassaoloa.

Ihminen joka voi hyväksyä kaikki asiat keskenolevina, spiraalisina prosesseina, ilman alkua ja loppua, on viisas ihminen joka välttyy monelta surulta.

Kyllä niitä oloja ja totaalisen erilaisia oloja saa jo pienemmilläkin kun 3g. annoksilla. Se totaalinen rauha ainakin minulla toimii. Ei mitään turhaa!
Silokit ainakin on laittanut rauhattomassa ympäristössä ahdistuksen turbovaihteelle jos vitutus on hivenenkään koholla.
On se joskus ollut itselläkin että isompi annos ei enää jätä turhia kysymyksiä vaan se pamahtaa ja sitä sitten mennään.. Rauhaa ja harmoniaa!

Paljon laittaisit annostuksen alarajaksi, ettei jää just sinne jonnekin välimaastoon?
Sekin voi käydä ahdistavaksi.

Paljon se riippuu ihmisestä itsestään..Minulla noin 1.5g on toiminut kun kaikki asiat on ok.. Nämä kun tahtoo toimia omilla ehdoillaan.

Selvennöksenä vielä, että koko ajan oot tarkottanu cubensiksia, etkä silokkeja?

Mulla mennyt cubea ja silokkeja.

Kokemukset niissä on mielestäni jokseenkin hyvin erilaiset. Kuvittelen että kukin kokee asiat kuitenkin oman perspektiivinsä mukaan.
Cubeista mulla on sellainen tuntuma, että ovat jotenkin silokkeihin verrattuna 'latteita'. Kokemus on kyllä voimakas kummallakin jne. Silokeilla tunnelma ja vaikutus on jotenkin enemmän henkinen ja shamanistinen. Kun taas cubeilla se puoli on vähäisempi tai olematon. Samoin silokeilla on käynyt mielenkiintoisia aistien kanssa. Mm voimakkaimmat aikavääristymät ja kerran aika jopa meni niin hitaasti että katselin itseäni sohvalla samalla kun keittiössä laskin lasiin vettä värikkäästä vesiputouksesta. Silokeilla kerran pimeässä pystyi näkemään useamman sadan metrin päässä olevan maasta törröttävän puukepin, nähnyt auroja ja käynyt jollain astraalimatkalla tms. Cubeilla taas nähnyt lähinnä värejä ja kuvioita, pinnat ovat eläneet ja esineet vaihtaneet muotoja, kuulo ollut dolby digital systeemin tasoinen surroundsysteemi ja henkiset asiat mitä tullut käsiteltyjä ollut silokeilla jotenkin perustavan laatuisia kuin cubeilla enemmän ajankohtaisia tai ei niin merkittäviä.

Mitä annostukseen, niin ns 'turvalliset' matkat jos ei ole halunnut saada bad trippejä ovat cubeilla kulkeneet siinä 2,5-4g välillä kun taas silokeilla 1,5g-3g välillä. Sit niitä 'jumalannoksia' on tullut otettua silokeilla siinä 8-15g ja cubeilla 8-15g väleillä. Silokeilla lakkasin olemasta täysin. Vai onko se EGO joka siinä katosi, en tiedä. Jännä fiilis vaan kun tiedät olevasi, mutta ei ole kehoa ja ei ollut edes mitään tunnistettavaa lokaatiota missä ne tavallisesti pään sisällä olevat ajatukset ovat, kun tuntui että olin jotenkin kaikkialla - vaikka en ollut enää missään. Cubeilla god doset taas saattoi tajuamaan paljon omia asenteitani ja tapahtumia mitä on elämässä tapahtunut toisessa valossa.

Baarissa tavattu tuntematon kaveri kertoi ottaneensa ensin sitruunamehussa liotettuja ja sitten hunajalla makeutettuun teehen sekoitettuja silokkeja 0.6g. Kaveri ihmetteli miksi alussa olo oli todella levoton? Vatsassakin tuntuva jännitys ja matalaa verensokeria muistuttava heikko olo ja huimaus meinasi tehdä kokemuksesta ikävän.

Olo parani vasta kun reilu tunti teen juonnista kaveri söi kohtalaisen tukevan aterian, ja sai sen verran energiaa että pääsi kävelemään lähiluontoon joka olikin kokemuksena hieno. Tekiköhän hunajan sokeri kaverille verensokeripiikin jonka jälkeen tultiin alas vai pudottavatko sienet verensokeria itsessään? Tee juotiin aamupäivällä tyhjään vatsaan. Kaveri oli kuulemma tottunut aamupalan skippaamiseen eikä tilanne ollut hänelle siis normaalista poikkeva.

Kaveri mietti myös miksi noinkin pienellä annoksella käytiin selvästi level 2 maisemissa lyhyen aikaa? Pinnat elivät, suljetuilla silmillä näki hentoja kuvioita ja muitakin visuaalisia muutoksia oli nähtävissä. Olikohan henkilökohtaista herkkyyttä, vai vaikuttiko sitruuna noin paljon?

Mulla on suunilleen sama juttu sienten ja hapon kanssa, eli ekaksi tulee kylmä ja vilun väristyksiä ja sitten sellainen todella levoton/epämiellyttävä olo mikä onneksi aina ekan tunnin sisällä häviää. Noista kun selviää, niin sitten se matka pääsee alkamaan, mutta noita vilun väristyksiä on kuulemma muillakin?

Lainaus käyttäjältä: siiri - Marraskuu 22, 2021, 14:10

Lainaus käyttäjältä: työläinen - Marraskuu 21, 2021, 15:50

Baarissa tavattu tuntematon kaveri kertoi ottaneensa ensin sitruunamehussa liotettuja ja sitten hunajalla makeutettuun teehen sekoitettuja silokkeja 0.6g. Kaveri ihmetteli miksi alussa olo oli todella levoton? Vatsassakin tuntuva jännitys ja matalaa verensokeria muistuttava heikko olo ja huimaus meinasi tehdä kokemuksesta ikävän.

Olo parani vasta kun reilu tunti teen juonnista kaveri söi kohtalaisen tukevan aterian, ja sai sen verran energiaa että pääsi kävelemään lähiluontoon joka olikin kokemuksena hieno. Tekiköhän hunajan sokeri kaverille verensokeripiikin jonka jälkeen tultiin alas vai pudottavatko sienet verensokeria itsessään? Tee juotiin aamupäivällä tyhjään vatsaan. Kaveri oli kuulemma tottunut aamupalan skippaamiseen eikä tilanne ollut hänelle siis normaalista poikkeva.

Kaveri mietti myös miksi noinkin pienellä annoksella käytiin selvästi level 2 maisemissa lyhyen aikaa? Pinnat elivät, suljetuilla silmillä näki hentoja kuvioita ja muitakin visuaalisia muutoksia oli nähtävissä. Olikohan henkilökohtaista herkkyyttä, vai vaikuttiko sitruuna noin paljon?

Mulla on suunilleen sama juttu sienten ja hapon kanssa, eli ekaksi tulee kylmä ja vilun väristyksiä ja sitten sellainen todella levoton/epämiellyttävä olo mikä onneksi aina ekan tunnin sisällä häviää. Noista kun selviää, niin sitten se matka pääsee alkamaan, mutta noita vilun väristyksiä on kuulemma muillakin?

Tuttua myös minulle levoton ja epämiellyttävä olo nousuvaiheessa. En tiedä onko se vain korostuma sen hetkisestä normaalista olosta koska ainakin minulla paastoaminen auttaa tuon epämiellyttävän olon kanssa. Jos en ole syönyt koko päivänä mitään niin tuota epämiellyttävää oloa ei tule juuri lainkaan, tai se on silloin enemmän enään vain sellaista mentaalista ikäänkuin mielen pahoinvointia, mutta sekin lähtee sitten melko nopeaan pois. Vilun väristyksiä harvemmin tulee mutta kylmyys korostuu jotenkin aina. Tekee mieli pukeutua ulkovaatteisiin sisätiloissa tai hypätä peiton alle hetkeksi. Nousujen jälkeen tuo kylmyyden korostus yleensä häipyy, mutta pysyttelen silloinkin ennemmin lämpöisessä.


Annokset voi päästä joskus yllättämään. Suurin yllätys kävi minulle kerran kun otin mikrodosen kahdella tuoreella silokilla sunnuntaipaaston aikana. Se saattoi myös olla ainoa kerta kun otin sieniä sellaisella asenteella etten odottanut sieniltä yhtikäs mitään. Kuitenkin pian ottamisen jälkeen musiikki sai aivan uudet ulottuvuudet ja tuntui kuin olisin ottanut ainakin 0,5 gramman silokkiannoksen.

Joo, kaveri osasi odottaa levottomuutta nousuvaiheessa, mutta luuli että se menee ohi ennenkuin varsinainen trippi alkaa. Nyt tuntui että lyhyt parhaiden visuaalien ja huipun aika meni hukkaan, kun olo oli hutera, eikä oikein muuhun voinut keskittyä kuin levottomaan oleskeluun ja luontovideoiden katsomiseen. Pahoinvointia ei oikeastaan ollut kuin vähän ja hyvin lyhyen aikaa.

Kaverille olikin ehdottomasti parempi kokemus vasta se vaihe kun visuaalit olivat rauhoittuneet ja ehkä oltiin vähän jo tulossa alaspäin, ja kaveri päätti lähteä ulos tuulettumaan. Luonnossa kävely oli huikean kaunista ja jotenkin surumielistä, ja mieleen tuli paljon ajatuksia ja oivalluksia omasta elämäntilanteesta. Sitä edeltävät visuaalit tuntuivat vähän pinnalliselta silmäkarkilta, varsinainen sienien anti oli tämä tasanne ja laskuvaihe.

Kaveri kertoi lisäksi että tripin jälkeen jo usean päivän ajan fiilis on ollut selkeästi positiivisempi ja vähemmästä ärsyyntyvä. Pitkä "jälkihehku" oli vähän yllätys pienen annoskoon huomioon ottaen, mutta ehdottoman hieno juttu!

Kaveri miettiikin nyt että pitäisikö seuraava kokeilu sitten aikanaan olla 0.8-1 grammalla, niin että on syöty kevyt ateria muutama tunti ennen nauttimista? Tästä 0.6g kokeilusta päätellen kaveri on aika herkkä psilosybiinille (tai sitten sitruunan käyttö nosti oikeasti tehoa noinkin paljon).