Morjestapäivää. Kiinnostaisi Golden Teacherin kasvatus popcorn tekillä. Onko kenelläkään kokemuksia tästä suuntaan tai toiseen? PF-tekki olisi mahdollinen, mutta tuo em. kiinnostaisi yksinkertaisuudellaan ensikertalaista tutkijaa.

Kyllä moni on saanut ihan mukiinmeneviä tuloksia maissitekilläkin. PF-tek on toki helpommin puhdas, kun taikinalasit voi keittämällä "steriloida". Popkornihommissa inokulointi on toisaalta simppelimpää, kun ei tarvitse tehdä itiöruiskua.
Puolensa ja puolensa. Mikä estää kokeilemasta rinnakkain vaikka molempia?

Kiitos vastauksesta. Ei kai siinä auta muuta kuin kokeilla, jos jo kasvatteluhommiin ryhtyy. Tattista

Kysymys PF-tek kakuista ja toissijaisista kasvualustoista - dunkkauksen jälkeen kun kakut pyöritellään vermikuliitissa ja toissijaisten aukot paikataan samaisella tavaralla, tarvitseeko vermiksen olla steriloitua vai onko OK ottaa suoraan vaikka avatustakin pussista?

Luin englanninkielisiltä foorumeilta, että epätasainen pinnisetti voidaan seuraavaa flushia ajatellen hoitaa metodilla "patching" eli paikata katekerroksella aggressiivisisesti kasvavia rihmaston kohtia. tarkoittaako tämä juuri tuota vermikuliitissa pyörittämistä ja sienien jättämien aukkojen paikkaamista vermikuliitilla?

Ensimmäistä kertaa tein toissijaisia kasvualustoja, lopputuloksena huonoin pinnaus mitä olen koskaan saanut. PF-tek kakuillakin on tullut enemmän satoa. Siksipä kysyn, mitkä ovat mahdollisia syitä mistä tämä johtuu ja miten vältän tämän seuraavissa sadoissa? Kosteutus-tuuletus ratio on 4x4 päivässä.

Itselle tulee mieleen kaksi syytä, missä meni pieleen. Sanokaa, jos olen oikeilla jäljillä tai jos on jotain, mitä en ole tässä huomioinut.

- Matala kosteus kasvualustassa. Taidan dunkata kaikki valmistuvat kasvualustat veteen ennen terraan asettamista + satojen välissä. Onko tässä mitään haittaa toissijaisten kanssa, vai eikö sitä vain yleensä pidetä tarpeellisena?
- Kun inokuloin kasvualustoja kahdella eri sieniprintillä (eri kakkuihin toki), en merkinnyt inokulaation jälkeen lajikkeita, koska tässä vaiheessa aikomuksena oli mennä ihan pelkällä PF-tekillä. Olisihan se muutenkin ollut hyvä ajatus että voisi erotella ja varmuudella merkitä seuraavat itiöprintit, mutta siinä sterilointihässäkässä ei käynyt sitten mielessä. Inkubaation aikana päätin kokeilla toissijaisia kasvualustoja ja kun en tiennyt kumpi oli sitten kumpaa, niin tässä on varmaan hyvinkin mennyt kahta eri lajiketta ristiin. En silloin ajatellut että olisi mitenkään paha paikka, samaa P. Cubensista kun ovat.

Shroomerystä aiheesta nyt luettuani ei voi kuin facepalmata. No helvetti, ei voi muuta kuin olla tekemättä samaa virhettä ensi kerralla. Onneksi on vielä noita PF-tek kakkuja terraa odottamassa, joten otanpa vastaisuuden varalta nyt seuraavat itiöprintit kakuista enkä toissijaisista, verraten netistä kumpi lajike on kumpi vaikka merkinnällä "kakku x, lajike y" niin saanpa ainakin ensi kerralla toissijaisia tehdessä varmuuden, etten tee samaa virhettä.

Ihmettelen myös, miksi nuo sienet sivupinnaavat vaikka vuorasin kasvualustan jätesäkillä ja pyyhin isopropanolilla. Olisiko kasvualusta pitänyt laittaa vuokiin kun alkoholi ei ollut vielä haihtunut?

Minkälaisen ohjeen mukaan teit toisiaisen kasvualustan?

Itse en koskaan nesteytä ennen ensimmäistä satoa toisiaista kasvualustaa, kosteus on mielestäni riittänyt, vaan nesteytän aina satojen välissä. Joskus käy niin että toinen sato saattaa olla paljon runsaampi kuin eka. Silloin kassvualusta on saattanut olla ensimmäisen sadon aikana liian kuiva. Näin voi olla sinunkin tapauksessa. Nesteytkseen  siis ja uutta satoa tuottamaan.

Eri kantojen sekoittumisesta ei ole kokemusta.

Sivupinnaus on aika tyypillistä. Siellä reunuksilla mikro-olosuhteet ovat pinnaamiselle suotuisat. Onko perliitti terran pohjalla kosteaa? Kuiva perliitti kuivattaa terran ilmankosteutta.

Tein toissijaisen Hullun Mykologin mukaan mutta reseptin sain Shroomerystä. 50 verm:40 kookos:10 kipsi-suhteella ja se kipsi oli tosiaan valoksesta murskattua. Toissijainen kolonisoitui 3 viikkoa, en tiedä saattaisiko ajalla olla vaikutusta kuivuuteen. Ajattelin kuitenkin nesteyttää nuo seuraavat kasvualustat ensimmäiselle flushille, jos tuo ongelma sillä ratkeaa niin kyse on hyvin varmasti kosteuden puutteesta.

Eri kantojen sekoituksesta vielä, että Shroomeryssä moni oli tehnyt kokeiluja sekoitetuilla kannoilla ja yksittäisellä kannalla, ja todennut että edellämainittu ei ole kannattavaa satoa ajatellen. Ne eivät kilpaile ravinnosta, mutta on huomattavasti eri asia että rihmasto muodostaa yhden suuren rihmastotiilen vs. kaksi eri kantaa sis. rihmastotiilen jossa on kumpaakin kantaa nyt vähän vaikka missä.

Perliitti on hyvin kosteaa, ainoa ajanjakso milloin perliitti on vähemmän kosteaa on yön jälkeen kun terra on ollut 8-10 tuntia ilman kosteutusta. Muistan tosin lukeneeni että jos kosteus menee siksakkia terrassa, se vaikuttaisi myönteisesti pinnien muodostumiseen. Tiedäpä sitten.

Lähdin kasvattamaan tokaa flushia, ja pinnaus on edelleen kehnoa. Primordal knotteja on paljon, mutta pinnejä ei juurikaan (Vain 5 melkein kypsää sientä). Kysymys aborteista - voiko huono flush johtua siitä, että ennen edellistä dunkkausta en kerännyt kaikkia mahdollisia abortteja? Tuleeko toissijaisten kasvualustojen pohjassa olevia abortteja kerätä ennen dunkkausta? Mitä pinnaukselle käy jos dunkkauksen jälkeen loput pinnit kerätään ja alusta laitetaan terraan? Luulisi rihmastolle olevan se ja sama, kerätäänko sienet ennen tai jälkeen dunkkauksen. Olen käsittänyt, että samasta kasvualustasta kerätyt sienet aiheuttavat aborttaavan vaikutuksen muihin saman kasvualustan sieniin, jonka takia kaikki tulisi kerätä samasta kasvualustasta kerralla - mutta en ole ajatellut että ne tulisi kerätä toissijaisten pohjistakin, jos näin on. Ei ollut paljon apua tuosta jätesäkki+alkoholikikasta HuMykossa, sillä pinnejä muodostuu muuallekin kuin yläpinnalle.

Kokeilen seuraavaksi vähemmän kosteutta, enemmän tuuletusta ja vähemmän lämpötilaa huoneeseen optimoimaan pinnausta (ja jos ei auta, niin kylmäshokkikäsittely viimeistään aloittaa pinnauksen)

Ei ole ongelma. Ei ole noin lyhyen odotteluajan takia edes pakko laitaa jääkaapiin, jos useeman päivän odottelee niin kanattaa laittaa viileään.

Kysyisin hanskalaatikon käytöstä.

Jos hanskalaatikon steriloi sinolilla ja sitten inokuloidessa steriloi neulaa sytkärillä, onko olemassa tulipaloriski?
En tiedä onko mennyt jotain oleellista ohi, vaikka olen yrittänyt kovasti aihetta opiskella!