Terve vain kaikille tasapuolisesti keskustelupalstalle. Muutamat kasvatukseen liittyvät asiat askarruttavat:

Oikein hyvää iltaa! Ja mahtavaa saada sut mukaan!

1. Minkälainen ilmankosteuttaja on paras vaihtoehto tavalliselle, n. 35 litran muovilaatikolle? HuMyssä mainitaan "ns. propelli-tyyppinen kostutin", kääntyykö tämä englanniksi Cool Mist Humidifier vai Ultrasonic Humidifier? Mistäs putiikeista näitä oikeanlaisia kosteuttajia kannattaa lähteä etsimään? Osaisiko joku suositella jotain tiettyä mallia?

Ilmankosteuttajana toimii aivan yhtä hyvin (ellei paremminkin) normaali sumutinpullo. Joka päivä pari/muutaman kerran käy suihkauttamassa terran seinät kosteiksi. Ilmankosteuttajaa jos haalii niin halvimpia taitaa löytää Lidlistä ja sen tyylisistä halvoista rihkamakaupoista.

2. Voiko ilmankosteuttaja olla liian tehokas? Ymmärtääkseni ilmanvaihtoa ei voi olla liikaa, kunhan kosteus pysyy >90%?

Onko ilmankosteuttaja ja ilmapumppu menneet sekaisin? Ilmapumppu puskee ilmaa ja ilmankostutin vesisumua/-höyryä. Ilmapumppu laitetaan veden alle (hapettaa vettä ja auttaa ilmanvaihdossa). Ilmankostutin laitetaan veden päälle (kosteuttaa, mutta ei vaihda sen kummemmin ilmaa). Ilmapumput halvempia vehkeitä ja niitä löytyy mm. akvaarioliikkeistä. Ilmapumppu ei poissulje käsituulettelua. Hiilidioksidi painuu terran pohjalle ja tuo hieman ongelmia kasvuun ellei sitä huiskuttele käsipelillä pois.

3. Tarkoittaako ilmapumpun l/h-luku sitä, kuinka monta litraa ilmaa pumppu siirtää tunnissa? Jos näin, niin eikö silloin yksi 100l/h-pumppu riitä enemmän kuin tarpeeksi optimaalisen ilmanvaihdon saavuttamiseksi tässä aiemmin mainitussa 35 litran kasvatustilassa?

l/h luku tarkoittaa juuri sitä. Esim. tuollainen 100 l/h -pumppu riittää helposti pyörittämään vaikkapa kahta terraa. Ilma voi vaihtua useammankin kerran tunnissa kuin yhden. Ja yleensä pumput ovat säädettävissä optimaalisten olosuhteiden saavuttamiseksi.

4. Voiko sienivaiheessa sumutettavaan veteen sekoittaa isopropanolia/muuta desinfiointiainetta?

Siinä vaiheessa kun kakut ovat terraariossa, ei ole enää mitään syytä sen kummemmin alkaa desinfioimaan terraarion sisältöä, sillä rihmasto on vallannut kasvualustan, eikä homeilla ole enää mitään mihin kasvaa. Toki kontaminaatiot voivat iskeä jossain vaiheessa vaikkapa sadonkorjuun yhteydessä jääneisiin sienen jalan matskuihin ja pölyyn mitä kasvatuksen aikana terraan sattuu ilmaantumaan, mutta suuremmilta homeongelmilta vältytään yleensä hyvällä ilmanvaihdolla, kuitenkaan kosteudesta tinkimättä.

5. Uskaltaako osittain kontaminoituneen PF-kakun sieniä syödä? Voivatko pöpöt tarttua sieneen, vaikkei sieni olisikaan suorassa kosketuksessa kontaminaatioiden kanssa?

Jos sieni ei ole homeinen, niin kyllä ne on tullu käytettyä. Homeiden kanssa kannattaa olla kuitenkin varovainen varsinkin mikäli on vähänkin taipumusta allergisoida.

6. Mitä hyötyä on ostaa kosteusmittari, jos ne ovat niinkin epätarkkoja kuin ovat? Eikö kosteuden kertyminen kasvatustilan pinnoille kerro että kosteus on riittävä?

Kosteusmuttari ei ole mikään välttämätön kapistus. Parempi mittari on seurata tarkkaavaisesti sienten kasvua ja opetella siitä. Kosteuden tiivistyminen kasvatuslaatikon sisäpintaan ei aina välttämättä tarkoita sitä, että terran sisäilma sisältää riittävästi kosteutta, se voi olla vaikkapa kondenssivettä.

Sumuttelu+tuulettelu muutaman kerran päivässä pitää sienet kasvamassa ihan ilman mitään lisäjuttujakin! Älä kuitenkaan sumuttele vettä suoraan kasvualustan päälle, jotta rihmasto pääsee hengittämään. Ensin kannella huiskuttamalla hiilidioksidit pois ja uudet ilmat tilalle ja sitten sumuttelu terran seinille ja sisäilmaan.

Minulla on sellainen elämäntilanne että joudun toisinaan olemaan useitakin päiviä poissa kotoa, joten tuo ilmanvaihto/kosteutus täytyisi edes osittain saada automatisoitua.

Ilmakivi suoraan lasipurkkiin jossa on vettä riittää hyvin ainoaksi tuuletukseksi.

Entä tilanteessa, jossa on laitettu ei-täysin-kolonisoitunut PF-kakku kasvatustilaan ja home on vallannut pienet pläntit kakun reunoilta

Helpompi leikata kontaminaatio kohta irti.

-

Rihmaston kasvaessa on ok jättää prosessi valvomattomaksi. Sitten fruittausvaiheessa kun alkaa pukkaamaan itiöemiä, ei enää onnistu lähteä noin pitkiksi ajoiksi pois. Esimerkiksi ns. "poor man's pod" kasvatustila kompensoi hieman ilmanvaihtotarvetta ja kosteutusta jos ei itse pysty pitämään päivittäistä huolta kasvatusolosuhteista.

Ainesten suhde: "Ainesten keskinäinen suhde (riisijauho : vesi : vermikuliitti) on suurinpiirtein 1:1:2." (HM v.1.71 s.20)

Tavallista on, että kakkuja odotetaan vielä ainakin yön yli steriloinnin jälkeen. Ovat meinaan muy caliente prosessin jälkeen

Moikka Hemppu!

Jos aiot kasvattaa 10l laatikon koko pohjan alueelta, niin perliittiä pohjalle on:

a) vaikea laittaa -> substraatti pitäisi ensin kolonisoida laatikon pohjalla, nostaa pois sieltä (mielellään tietysti ehjänä) ja laittaa perliitti vasta sitten pohjalle. Substraatin olisi hyvä olla myös irti perliitistä tai substraatin ja perliitin välissä olisi hyvä olla muovi.

b) turha laittaa -> perliitin mahdollinen hyöty minimoituu, sillä perliitti jää haihduttamaan kosteutta substraatin alle.

Perliittiä ei siis tarvitse. Tekniikkaa/kasvatuslootaa, jossa substraatti peittää koko kasvatustilan pohjan, kutsutaan monotubeksi. Monotubessa on yksinkertaisesti vain laatikko, jonka pohjalla substraatti on. Kasvatustilaa sumutellaan (seinille) ja tuuletellaan ihan normaalisti.

Lannoitteesta. Sienille huomattavasti parempia lisälannoitteita ovat typpipitoiset lannoitteet, joita tulee kuitenkin lisäillä maltilla. Typpi on yksi tärkeimmistä sienen kokonaisvaltaiseen kasvuun vaikuttavista ravinteista. Helposti sitä saa lisättyä vaikkapa kahvilla tai kipsillä. Tämä ei kuitenkaan ole missään tapauksessa välttämätöntä, sillä typen lisääminen kasvualustaan lisää jonkin verran mahdollisuutta kontaminaatioihin, mutta toisaalta se tekee sienirihmastosta hieman vastustuskykyisemmän. Toissijaisena kasvualustana voi kookoskuidun sijasta käyttää esimerkiksi lantaa, olkia tai ihan heinää, jopa turvetta.

Ja muistakaamme: mitä isompi kasvualusta, sitä suurempi mahdollisuus on saada se saastumaan homeista ja bakteereista. Käyttämällä "sopivampaa" rihmasto-toissijainen kasvualusta -suhdetta (vaikkapa 1:2 tai jopa 1:1), saadaan aikaan varmempi, puhdas kolonisoituminen.

voiko pf kakun murskata/ levittää muoviselle alustalle joka on sitten kasvatus tilassa? vahingoittuuko rihmasto siitä?

Rihmasto joutuu kasvattamaan itsensä jälleen kokoon murskaamisen jälkeen, mikä kuluttaa ravintoa turhaan mikäli sienelle ei tarjota uutta kasvualustaa rihmastoitavaksi murskauksen jälkeen. Siispä pelkkä PF-kakun hajottaminen vahingoittaa rihmastoa ja tuhoaa sen elinvoimaa, eikä sitä yleensä siksi kannatakaan tehdä.