Ei ole. Varsinkin kun annat desifiointiaineen haihtua pinnoilta.

Tuli sellainen mieleen että, onko kukaan käyttänyt vetyperoksidia pienissämäärin hapettajana terrassa? Taannoin muistan lukeneeni että, hampun kasvatuksessa ois veden happipitoisuutta lisätty lorauksella vetyperoksidia joka hajotessaanmuuttuu vedeksi ja hapeksi. Olisiko kaukaa haettua käyttää vastaavaa "hapokasta" (heh heh)  vettä myös sienten kanssa? Vai jääkö hyöty lopunviimein olemattomaksi?
 Ja mites muuten sienillä hajun laita? Ei tietystikkään haise kuin hamppu joka käryää jo rappukäytävään mutta, esimerkiksi kasvatushuone? Onko haju niin vahva että koko huone käryää selvästi?

Tuli sellainen mieleen että, onko kukaan käyttänyt vetyperoksidia pienissämäärin hapettajana terrassa? Taannoin muistan lukeneeni että, hampun kasvatuksessa ois veden happipitoisuutta lisätty lorauksella vetyperoksidia joka hajotessaanmuuttuu vedeksi ja hapeksi. Olisiko kaukaa haettua käyttää vastaavaa "hapokasta" (heh heh)  vettä myös sienten kanssa? Vai jääkö hyöty lopunviimein olemattomaksi?
 Ja mites muuten sienillä hajun laita? Ei tietystikkään haise kuin hamppu joka käryää jo rappukäytävään mutta, esimerkiksi kasvatushuone? Onko haju niin vahva että koko huone käryää selvästi?

Ei ole hapetukseen käyttöä H2O2:lla. Laimeaa vetyperoksiidiä kyllä käytetään sienten kasvatuksessa desinfiointiin tietyissä tilanteissa, koska se tappaa esim. homeita mutta ei sienirihmastoa.Tämäkin käyttö on suht harvinaista kasvattajien keskuudessa, koska yleensä kontaminoituneet kasvualustat vaan heivataan roskiin.

Sienet tuottaa minimaalisesti hajua kaikissa kasvuvaiheissa, ei mitään hampuun verrattavaa. Jos kasvualustaa haistelee läheltä (max. ~10 cm) siitä voi haistaa miellyttävän raikaan sienimäisen tuoksun. Itiöemiä kuivatessakaan ei tule merkittäviä hajuja.

Laitoin sitten epähuomiossa kahta eri cubensista maisseihin (oli pakko kokeilla sitä Matiaksen ideaa). Mitenhän tuossa käy? Tuleeko riitaa elintilasta?

Ei ole käytännössä merkitystä. Cubensiksia  on vain yksi. Itiöprintissä on satoja eri kantoja. Yksittäistä kantaa voisi jollain tasolla verrata ihmisyksilöön ja yhtä printtiä tietyltä alueelta kerättyihin satoihin ihmisiin. Eri itiökannoilla  (B+, Golden teacher jne...)  ei ole käytännössä mitään merkitystä perus kasvatuksessa tai käytössä. Tietämättömillä kasvattajilla ja etenkin käyttäjillä on usein käsityksiä suurista eroista eri cubensis eli huurumadonlakki "kantojen" välillä, mutta ne ei perustu mitenkään faktaan vaan on mainosmiesten ja hippien hupatuksia. Sama kuin vertailisi eri puolilta suomea kerättyjen kanttarellien eroja.

 Sientenkasvatuksen korkeampaa osaamista on kantojen eristäminen agaria sisältävien perimaljojen avulla, jolloin voidaan luoda eristetty kanta eli valita useista kasvavista kannoista voin yksi. Eristetty kanta kasvaa ja tuottaa satoa tasaisemmin. Eristettäväksi kannaksi valitaan yleensä petrimaljassa vahvimman näköinen ja nopeiten rihmastoituva kanta, silti kannan eristäminen on melkoista arpapeliä. Eristetystäkään kannasta kasvattaessa erot kasvatuksessa ei ole teknisesti merkittäviä.

TL;DR: Ei ole väliä mitä itiöitä käyttää kunhan ne on cubensis itiöitä.

Cube on cube, kuten jotkut toteavat.

Eri itiöemien välillä sienten vahvuus (vaikuttavien alkaloidien määrä) voi silti vaihdella merkittävästi eri satojen ja kasvatusten välillä. Pienet ja nuoret itiöemät on myös keskimäärin hieman vahvempia kuin isot ja vanhat itiöemät. Niimpä 2 g sieniä eri sadoista voi sisältää huomattavasti vaihtelevan määrän vaikuttavia aineita. Vähän hatusta heitän, että vaikuttavia aineita on kuivattuna tyypillisesti 5-10 mg/g (0,5-1 %). Tämän vaihtelun voi eliminoida sekoittamalla sieniä eri sadoista sekä kasvatuksista ja mielellään hienontamalla rouheeksi jossain välissä, jotta sekoittuminen parantuu. Pitoisuus vaihtelu johtuu useasta tuntemattomasta tekijäistä ja sattumasta joten sille ei voi normaali kasvattaja mitään.
 

Lahottaja, mielenkiintoista että HuMy ja itiöringit antavat vahvasti sellaisen kuvan, että niillä eroilla olisi merkitystä. Ovathan eri cubensikset hyvin eri näköisiäkin? Tarkoitus ei ole nyt väittää vastaan, kunhan ihmettelen.

Niin ja lieneekö tällä merkitystä, en tiedä, mutta pakko mainita että pelkkä Ecuador maissipurkki on ollut "sekoituksia" huomattavasti ripeämpi kolonisoitumaan. Varmaan se B+ sattui vaan olemaan hidas tapaus ja siksi hidastaa niitä muita, vai....

Ja hei kiitos taas hyvästä infosta! Priceless.

Yhdessä kuukauden terrassa olleessa kakussa melko ikävä ja voimakas tiskirätin haju. Haistelin kakkuja tarkemmin lähempää ja muutamassa muussakin on hieman, mutta ei yhtä paha. Kakku jossa on voimakkain haju on tuottanut vasta yhden, noin viiden sienen sadon. Pari muuta kakkua, jotka laitoin samaa aikaan, teki myös muutaman sienen ja nyt muutama kakku taas on tehnyt yhteensä viisi aborttia.

Olen (tyhmänä) sumutellut erittäin runsaasti kakkuja, kun ajattelin, että hyvä kun saavat paljon vettä, että tuottavat paljon sieniä. Aluksi jopa sumutin kakkuja suoraan läheltä, kunnes vermikuliitti ei enää sitonut vettä ja sitä alkoi valua kakun reunaa pitkin. Sen lisäksi sumutin runsaasti terran sisäilmaan vettä. Ennen sumutteluja olen aina huiskinut terraa kannella 20 sekuntia.

Olenko kastellut kakkuja/terraa liikaa? Olen aika varma että olen, nyt kun olen lukenut täältä foorumeilta ja Humystä asiasta. Jätän laatikon ensi yöksi kansi puoliksi auki, jos se vaikka kuivattaisi sitä vähän enemmän. Olen tainnut antaa bakteereille turhankin suotuisan kosteat olot.

Sumutuspullot ovat erilaisia, mutta montako suihkautusta kannattaa terraan tehdä, jos sumuttaa 3 kertaa päivässä? Itsellä on mennyt 20-40 suhteellisen hienoa sumua paljon tuottavalla pullolla... Niin ja kosteusmittarini ei taida toimia kunnolla, kun näyttää aina ~80% kosteutta, joten sitä en voi käyttää apuna.

Kiitos nopeasta vastauksesta. Haistelin kakkuja taas kun kansi oli vain puoliksi terran päällä yön ja haju on melkein sama. Tai itse terra ei haissut niin pahasti, mutta kävin kaikki kakut läpi niin se yksi sama pahanhajuinen kakku haisi edelleen aika voimakkaasti ja noin 4-5 muuta tuoksui myös hieman tiskirätiltä.

Täytyy tosiaan muuttaa tuota sumutustekniikkaa. Olen nyt melko varma, että olen onnistunut pilaamaan ainakin sen yhden kakun liiallisella kosteudella. Taidan heittää sen menemään ja toivoa, että muut selviävät. Jätän myös sumutuksen pois vielä ainakin päiväksi. Huomisesta lähtien sumuttelen vain seinämät.

Harmittaa, kun laseista ottaessa kaikki olivat vielä raikkaan sienimäisiä. Nesteytyksen jälkeen niihin tuli ensimmäiset tiskirättihajut ja taisin vielä pahentaa sitä sumuttamalla liikaa.

Onkos kellään ollut testissä tuollaista pientä ultraääni sumutinta? Tossa nettiä selaillessa löysin ihan fiksun oloisen visioinnin järjestelmästä jolla ilmankosteus pysyy korkeana vaikka ilma vaihtuisikin nopeammin.  https://imgur.com/gallery/vlVl4

En jaksa edes luetella syitä tuon todennäköiselle toimimattomuudelle. Ilmapumput on tarkoitettu veden hapettamiseen, ne ei toimi ilmanvaihdossa. Kasvatustilan tuloilman suodatus ei ole tarpeellista cubensiksella.

Tässä oma näkemys helposta automatisoidusta kasvatustilasta.



Tuulettimessa ja kostuttimessa olisi hyvä olla tehon säätö ja tarvittaessa myös ajastus. Jos tuloilmaa haluaa suodattaa niin tuulettimen imupuolelle voi tehdä pölysuodattimen esim. sukkahousuista.

En tietenkään voi taata toimivuutta, mutta ajattelin itse rakentaa tuollaisen kun tulee mahdollisuus.

Hei!

Mitähän Psilocybe cubensiksen alalajiketta nuo kuvien sienet mahtavat olla?

(Pari lakkia on vähän haljennut omia aikojaan, kuten kuvista näkyy. Kosteutta boksissa on ollut seinille ja katolle tiivistymiseen asti, lämpötila n. 24-25 astetta, tuuletusta ei ikävä kyllä aivan joka päivä, reikiä boksissa sentään on pari sormen paksuista, toinen lakkien yläpuolella, toinen jalkojen juuren korkeudella. Lisäksi kannessa on yksi pikkurillin kokoinen reikä. Pohjalla on pelkkää vettä, ei perliittiä sen seassa. Lajikkeen arvailun lomassa pyytäisin myös kommenttia, onko tuo halkeilu normaalia, vai teenkö jotakin väärin?)

Kiitos etukäteen vastauksista!