Kyllä se mielestäni riippuu hyvin paljon kokemuksesta.
Mitäänsanomaton, esim. viihdematka, on "helppo" jälkikäteen, kun mikään asia ei jää mietityttämään. Toisaalta viihteilytripin jälkeen jää harmittamaan, että olisi voinut oivaltaakin taas jotain elämää suurempaa.
Useimmiten omalla kohdallani jälkipuinti ja tripin jälkeinen aika on lähes tärkeämpi kuin itse trippi, koska oivallettuja asioita on hyvin helppo (tai no helppo ja helppo, riippuu asiasta) alkaa soveltamaan käytäntöön. Kai jotkut heräämiskokemukset muuttavat luonnetta lähes lopullisesti mielekkäämpään suuntaan.
Esim. alkoholin suurkulutus kääntää pään nupikoita juuri vastakkaiseen suuntaan kuin sienet. Mutta siihen tarvitaan kyllä myös tietynlaisia ihmisiä ympärille (mieti minkälaisia ihmiset ovat kännissä ja mitä baarikeskustelut normaalisti ovat), ja muutaman päivän hengailu (inhottaa sanoa) "typerien" ihmisten kanssa. Vähän sama asia kuin mökkihulluus, mutta kaverihulluus.
Jälkihehku ja joskus jopa vähän kummalliset olot jatkuvat ihan muutaman päivän. Huonon tripin jälkeen sulkeutunut olo saattaa jatkua ehkä korkeintaan viikon, sillä onhan siinä hieman sulateltavaa jos on kohdannut "the beast inside you". Useammin saan itse kuitenkin kannabiksesta kuvailemiasi muistikatkoksia/keskittymishäiriöitä jälkeenpäin. Ei tahdo löytää selittämilleen asioille kaikkia sanoja jne jne ajatus pätkiiiii...ootas mikä se on se sana.. ainiin: pahasti. Haposta ei itselläni ole vielä kokemusta (täällä peräkylillä kun ei pahemmin ole tarjontaa, jos on, aikainen lintu nappaa madon).
Useimmiten puhtaan sienitripin jälkeen olo on vain yksinkertaisesti loistava ja maailma taas hieman tutumpi ja kauniimpi paikka.
I love it.