Ehdotan tekniikalle nimeä: "mamara".

MAtyaksen MAissi RAsia

Kun on keittänyt maissinjyviä Matiaksen ohjeen mukaan sen tunnin verran jonka jälkeen valuttanut keittoveden pois, Matiaksen ohjeen mukaan maisseja kuumennetaan vielä kattilassa sekoittaen jotta saadaan ylimääräinen kosteus haihdutettua maisseista.

Tämän kosteuden haihduttamisvauheen korvaajaksi Psilo suositteli höyryttää maisseja 20 minuuttia
"höyrytsritilän" päällä.

Onko joku kokeillut tätä variaatiota tekniikkaan? Mitä mieltä olette yleisesti vaihtoehdosta?

Kun luen viestiketjua minulle tulee sellainen kuva, että oikean kosteustasapainon saaminen on erittäin tärkeätä tekniikan onnistumisen kannalta.

Kosteustasapaino ja rakenne jyvissä on aikalailla oikea kun osa jyvistä alkaa silminnähden halkeilla ja ne ovat "puolipehmeitä", eli menevät sormien välissä puristaessa rikki. Jos vettä kertyy rasian (tai mitä ikinä nyt käyttääkään, vaikka lasipurkin) pohjalle, on jyvissä vielä liikaa vettä. Höyryttäminen lävikön kanssa voi olla ihan yhtälailla käypä tekniikka kuin "kattilassa paistaminenkin" mikäli tätä ongelmaa ei ilmaannu. Tosin vesihöyry tuo ehkä osittain lisää kosteutta, josta ylimääräinen pyritään kattilassa paistamisen avulla saamaan pois..

Kiitos mahtavasta ohjeesta!

Ensimmäisellä kerralla kaksi kolmesta homehtui ja epäilen syynä olleen sen, kun aloin mittailemaan siemeniä rasiassa ennen keittämistä. Tästä syystä veikkaan, että operaation yhteydessä pääsi vääriä itiöitä rasiaan. Uudessa yrityksessä kaikki näyttää onnistuneen täydellisesti. Tällä erään annoin rasioiden olla omassa pakkauksessaan niin pitkään, kunnes sain maissit keitettyä, jolloinka vasta avasin paketit ja mahdollisesti vältin kontaminaatiot. Jos ostaa kaupasta kertakäyttörasioita, näkisin niiden desinfioimisen olevan turhaa, ellei niitä mene näpräilemään.

Ylimääräisen nesteen kanssa homma on ollut aika fast forward. Ei ongelmia sen suhteen. Siemeniä "paahdoin" kattilassa noin 20-30 (vähemmän, jos pieni määrä) sekuntia jatkuvasti pohjalta asti sekoitellen ja annoin vielä seisoa pari minuuttia, jotta lopettaa höyryämisen ja siitä suoraan kauhoen purkkiin.

Kertakaikkiaan yksinkertaista ja asioita nopeuttava menetelmä. Suosittelen, jos on useampia printtejä. Muutoin menisin perinteikkäällä pf-tekniikalla "varman" sadon takaamiseksi.

Lainaus käyttäjältä: Matias - Elokuu 21, 2012, 15:32

Kuitenkin oikealla kosteustasapainolla ja itiöiden riittävällä hajautuksella voidaan minimoida home- ja bakteerivaara lähes olemattomiin. Veikkaan, että usein perinteisemmissä kasvatuksissa itiöruiskulla lisätään saastumisriskiä, jos vettä annostellaan vahingossa yhtään liikaa.

Selitätkö Matias tämän jälkimmäisen kohdan, kiitos. Oon kuvitellut, että kun itiövettä menee laseihin vaikka pf tek tyylillä tehden paljon, se olisi hyvä juttu

Tarkoittanee sitä, että itiövettä laitettaessa purkeista saattaa tulla liian märkiä, jolloin homehtumisvaara kasvaa. Jyvien on tarkoitus olla riittävän märkiä rihmastoitumiselle veden määrän ollessa kuitenkin mahdollisiman pieni.

---

---

Pepperlandiassa ensimmäinen maissikakku pinnasi oltuaan 12 vrk terrassa. Kakkua ei ole dunkattu eikä pyöritetty vermikuliitissä, mutta viimeksimainittua ripoteltu vähän kakukun päälle.

Pinnit - oisko noin 16 kpl - tulivat kuitenkin esiin vain kakun sivuilta ja tosi alhaalta, aivan "lattian" rajasta. Kakun päällä ei kasva mitään.

Onko tämä normaalia? Vai onko terrassa liikaa/ liian vähän kosteutta? Vai voiko kakun laittaa väärinpäin?

Hyvin normaalia. Kakun ja lattian välissä lienee paras ns. mikroilmasto ja pinnaaminen alkaa usein juuri sieltä.
Oletko kostuttanut sen kakun päälle ripottelemasi vermikuliitin?

Kiitos vastauksesta. Laitoin sen kuivana (pastoroituna uunissa) sen jälkeen, kun kakku oli ollut terrassa pari päivää. Kostuttelin sitä sumuttamalla, ja ajattelin, kostuu päällä muutenkin.

Tosi paljon jää kysymysmerkkejä, vaikka on lukenu lukuisia keskusteluja täältä ja humyn. Edelleenkin epäselvää esim, onko väliä sumuttelun ja tuuletuksen järjestyksellä?