Huumausainerikosten määrä Suomessa kasvaa rajua vauhtia. Etenkin Helsingissä tilanne on huonontunut voimakkaasti. Törkeiden huumausainerikosten määrä kasvoi viime vuonna yli 70 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kaikkiaan Helsingissä ilmoitettiin yli 3 300 huumausainerikosta vuonna 2013.

Huumausaineiden tarjonta on lisääntynyt merkittävästi varsinkin pääkaupunkiseudulla, mutta Helsingin huumepoliisin rikoskomisarion Jari Pynnösen mukaan ilmiö on valtakunnallinen. Epäiltyjen hallusta on takavarikoitu lähes poikkeuksetta suuria määriä muualle Suomeen levitettäväksi tarkoitettuja huumausaineita.

”Markkinoille on tullut myös uusi sukupolvi huumerikollisia. He ovat poliisille entuudestaan täysin tuntemattomia henkilöitä, joilla ei ole rikosrekisteriä. Meille on tullut tutkintaan isoja juttukokonaisuuksia, joissa poliisille tuntemattomat nuoret henkilöt pyörittävät määrältään hyvin laajaa huumekauppaa. Tämä on uusi ilmiö”, Pynnönen sanoo.

Pynnösen mukaan erityisesti amfetamiinia, ekstaasia ja kokaiinia liikkuu markkinoilla nyt paljon. Isoihin kannabiksen kasvattamoihin törmätään viikoittain. Toiminta on ammattimaista.

”Helsingissä oli viime vuonna niin paljon huumejuttuja, että emme olisi pystyneet tutkimaan yhtään enempää. Huumeiden tarjonta on lisääntynyt niin voimakkaasti, että uusia juttuja tulee kuin liukuhihnalta. Juttujen laajuus paisuu jatkuvasti ja tekijöiden määrä on suuri”, Pynnönen sanoo.

Tulli on liittynyt niiden viranomaisten kuoroon, jotka havittelevat itselleen parempia mahdollisuuksia verkkotiedusteluun.

Tullissa on oltu erittäin harmistuneita siitä, että se on unohdettu kokonaan hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvasta kyberturvallisuusstrategiasta.

Tullissa vaaditaan, että se muistettaisiin viimeistään nyt, kun strategian toimeenpano-ohjelma on valmistumassa.

"Haluamme varmistaa, että meillä on oma toimintakyky myös verkossa ja että tulli huomioitaisiin täytäntöönpano-ohjelmassa toimivaltaisena viranomaisena", sanoo tullin valvontaosaston päällikkö Sami Rakshit.

"Haluamme pureutua yksittäistapauksiin, tunnistettuihin kohteisiin."

"Meillä on kädet täynnä verkon kautta tilattuja laittomia tavaroita, huumeita ja lääkkeitä", Rakshit sanoo.

"Se ei kovin pitkään enää vetele, että me vain blokkaamme tavaroita tullipostissa pois. Meidän täytyy pystyä vaikuttamaan itse kaupankäyntiin siellä lähtöpäässä."

Itellalla on vain vähän keinoja valvoa postilähetyksiä. Laittoman tavaran lähettäminen on kiellettyä, mutta käytännössä lähetysten sisällöstä ei yleensä ole tietoa.

- Meillä ei ole koskaan oikeutta avata suljettuja kirjeitä. Viestintäsalaisuus on suojattu perustuslaissa, kertoo Itellan yritysturvallisuusjohtaja Markku Rajamäki.

Sen sijaan paketti voidaan postilain mukaan avata, mikäli on syytä epäillä, että lähetys saattaa aiheuttaa vaaraa terveydelle tai omaisuudelle.

Netissä toimivat rikolliset hyödyntävät usein postia laittoman tavaran lähettämisessä. Tänä keväänä Suomen suurimmaksi nettihuumekaupaksi itseään väittävä "Douppikauppa" lähetti postin kautta satoja ilmaisia LSD-näytteitä ympäri Suomen. Kaupan tavoitteena oli saada käyttäjät kirjoittamaan kokemuksistaan nettiin. Yksittäin ostettuna annosten hinta olisi ollut noin 7 000 euroa.

Pienen kokonsa vuoksi LSD-lappuja mahtuisi tavalliseen kirjekuoreen jopa satoja.

Rajamäki on yllättynyt siitä, että suomalaisetkin ylläpitävät huumeita myyviä verkkokauppoja. Sen sijaan postin kautta huumeiden lähettäminen ei ole uusi tieto.

- Olisi varmaan naiivia ajatella, ettei sitäkin kanavaa käytettäisi.

Nykytilanne on ajanut postia uudistamaan palveluitaan. Esimerkiksi Poste restantea ei voi enää käyttää nimimerkillä. Lähetystä noudettaessa henkilöllisyys on aina tarkistettava. Uudet ehdot tulivat voimaan viime vuoden huhtikuussa.

- Yksi tärkeä syy käytännön muuttamiselle oli juuri se, ettei jakeluverkkoamme käytettäisi hyväksi rikollisessa toiminnassa, Rajamäki sanoo.

Syyttäjä Perttu Könösen mukaan Helsingin yliopiston Viikin laitokselle tehty huumemurto oli helppo juttu. Syyttäjän mukaan 25-vuotias päätekijä oli töissä farmakologian laitoksella. - Hänellä oli avain, Könönen kertoi.

Murron jälkeen huumeita käytettiin ja yksi ihminen kuoli. Tämän jälkeen epäillyt päättivät tuhota huumeet. Pääepäillyn mukaan kuollut ystävä oli painostanut häntä murtoon.

Helsingin käräjäoikeudessa luettiin syytteitä neljälle noin 25-vuotiaalle miehelle ja yhdelle naiselle. Pääsyytteet koskevat törkeää varkautta ja törkeää huumausainerikosta. He saivat haltuunsa mm. fentanyyliä, heroiinia, morfiinia, kokaiinia, amfetamiinia ja LSD:tä. Syyttäjä vaatiin päätekijälle kolmen vuoden vankeustuomiota ja muille ehdollista vankeutta. Yksi pelkkään huumausainerikokseen syyllistynyt voisi syyttäjän mukaan selvitä sakoilla.

- Idea tuli 25-vuotiaalta ja hän päätti mitä varastettiin. Hänellä on myös alan tuntemusta, Könönen sanoi.

Syyttäjän mukaan erityisesti morfiinin määrä on merkittävä. Morfiinia oli 39 grammaa, josta saisi 4000 käyttöannosta. Heroiinia sen sijaan oli vain 0,04 grammaa, mutta kokaiinia esimerkiksi 8,1 grammaa. Pääsyytetty kertoi, että paikan päälle lähdettiin hakemaan nimenomaan kokaiinia. Kaiken kaikkiaan eri aineita oli viisitoista.

- Hän kahmaisi mukaan kaikkea mitä oli.

Päätekijäksi epäilty myönsi varkauden ja huumausainerikoksen. - Kyse ei ollut erittäin suuresta määrästä, avustaja Tommi Toivonen huomautti ja totesi osan lääkekäyttöön tarkoitetuista aineista vanhentuneiksi.

- Mitään myyntitarkoitusta ei ollut.

- Kuolemantapauksen jälkeen he päättivät tuhota huumeet.

Yliopiston mukaan huumausaineiden arvo oli 55000 euroa. Ne oli tarkoitettu tutkimuskäyttöön. Yliopistolta kerrottiin jo aiemmin huumeilla on tutkittu erilaisten huumeriippuvuuksien mekanismeja ja pyritty löytämään uusia lääkkeitä erilaisiin aivosairauksiin, esimerkiksi Parkinsonin tautiin. Tutkimuksia on tehty jo useiden vuosien ajan ja niihin on vuosien varrella osallistunut sekä yliopiston henkilökuntaa että opiskelijoita.

Murto oli helppo toteuttaa. Ulko-ovet olivat tavan mukaan päiväsaikaan auki ja pääsyytetty tunsi paikan, koska oli ollut siellä tutkimusapulaisena. Farmasian osastolle varkaat pääsivät 25-vuotias opiskelijan omilla avaimilla, joita hän ei ollut palauttanut tutkimusprojektin loputtua. Niin sanotun vaakahuoneen ovi oli auki ja huumekaapin avainta säilytettiin purkissa huumekaapin kupeessa.

- Näin on ollut neljäkymmentä vuotta, [farmasian professori Raimo Tuominen] kertoi.

- Turvakäytännöt ovat olleet 1970-luvulta samanlaiset, Tuominen kertoi. - Koskaan aikaisemmin ei ole kadonnut mitään.

Tuominen kertoi, että yksikössä on tehty viime aikoina Parkinsonin tautiin liittyviä tutkimuksia. Rotille ja hiirille annetaan amfetamiinia, jolla koe-eläimille saadaan aikaan Parkinsonin taudin oireita.

Sen sijaan esimerkiksi kaapissa ollutta lsd-huumetta ei ollut koskaan käytetty.

Huumetutkimuksia on yksikössä tehty 1970-luvun alusta saakka. Huumeet ostetaan isoilta lääketehtailta.

Pääsyytetty kertoi oikeudessa, että hänen kuulemansa mukaan huumeita oli ennenkin otettu kaapista ja tilalle oli punnittu saman verran jotain muuta ainetta.

Professori Tuomisen mukaan kaikki huumeet oli tarkistuspunnittu ainakin vuonna 2008, mutta mahdollisesti myös viime tammikuussa. - En osaa sanoa varmasti.

Huumausaineiden säilytysluvan myöntävä Fimea kiinnostui huumeiden säilytyksestä varkauden jälkeen ja pyysi selvityksiä.

Tor-verkon käyttäjät paljastava bugi on saamassa korjauksen
 Anonyymin internetin käytön mahdollistava Tor-verkko on saamassa paikkauksen tietoturva-aukkoon, jonka avulla on mahdollista jäljittää Torin käyttäjät ja verkon piilopalvelut.

Carnegie Mellon -yliopiston tietoturvatutkijoiden oli määrä esitellä haavoittuvuutta ja tapaa hyödyntää sitä elokuussa järjestettävässä Black Hat -konferenssissa, mutta yliopiston lakiasiainhoitaja esti esityksen.

Nyt The Tor Project -yhteisö on puuhailemassa korjausta haavoittuvuuteen. The Tor Projectin vetäjä Roger Dingledine kertoo sähköpostituslistalla uskovansa ymmärtäneensä, missä Torin bugi on.

Dingledine uskoo myös tietävänsä tavan, jolla bugi on mahdollista korjata.

”Uskon, että tiedämme, mitä he tekivät ja miten korjata se”, Dingledine toteaa tietoturvatutkijoiden löydöksestä.

Tietoturvatutkijoiden mukaan Torin käyttäjä on mahdollista jäljittää alle 3000 dollarin välineistöllä. Heidän perutun esityksensä nimi oli ”Sinun ei tarvitse olla NSA murtaaksesi Torin: käyttäjän anonymiteetin poistaminen halvalla”.

The United Nations' leading health agency, the World Health Organization, has called on countries around the world to end the criminalisation of people who use drugs. The call was made in a report published this month that looked at policy responses for dealing with HIV among key populations – men who have sex with men, people who inject drugs, people in prisons and other closed settings, sex workers and transgender people. The WHO's unambiguous recommendation is clearly grounded in concerns for public health and human rights. Whilst the call is made in the context of the policy response to HIV specifically, it clearly has broader ramifications, specifically including drug use other than injecting.

In the report, the WHO says:

    “Countries should work toward developing policies and laws that decriminalize injection and other use of drugs and, thereby, reduce incarceration.
    Countries should work toward developing policies and laws that decriminalize the use of clean needles and syringes (and that permit NSPs[needle and syringe programs]) and that legalize OST [opiate substitution treatment] for people who are opioid-dependent.
    Countries should ban compulsory treatment for people who use and/or inject drugs ”

The report also highlights Portugal's success in decriminalising personal drug possession and treating drug use as a health, rather than a criminal justice, issue. (You can find out more about this approach here.)

This is perhaps the clearest call for such far-reaching reform from within the UN community.

The executive director of UNAIDS has also made similar statements in the past. Here he is (on the left) agreeing to a resolution calling for decriminalisation at the International AIDS Conference in Vienna in 2010:

This latest call from a UN agency is likely to have been informed by recommendations made in 2012 by the Global Commission on HIV and the Law (pdf), an independent body convened by the United Nations Development Programme and UNAIDS to explore the discrimination experienced by people living with HIV. The Commission's final report contained the folowing statement:

“Reform approaches towards drug use. Rather than punishing people who use drugs but do no harm to others, governments must offer them access to effective HIV and health services, including harm reduction programmes and voluntary, evidence-based treatment for drug dependence”

The growing chorus of UN voices calling for the same progressive drug policy reform offers some hope that the United Nations Office on Drugs and Crime, the body that oversees the current international drug control regime, will adopt a similarly pragmatic and humane approach to dealing with people who use drugs. Ending criminalisation remains something that the UNODC has hinted at but so far never called for as explicitly as their UN colleagues. Given that the WHO, UNAIDS and UNODC share responsibility for HIV policy, it is surely only a matter of time.

For more on decriminalisation, what it means, who is doing it, why, and how, see this chapter written by Transform's Steve Rolles, and Niamh Eastwood from Release, in the HRI Global State of Harm Reduction 2012 report.