Olen tripannut toistaiseksi vain kolme kertaa ja joka kerta olen tripin lähentyessä loppuaan kokenut puhdistautumisen ja "uuden alun" tunteita, mutta nukkumisen ja heräämisen jälkeen kaikki on taas samaa paskaa
Lainaan viestiä todella kaukaa, mutta itsekään en huomannut varmaan ensimmäisten 6-8 tripin jälkeen vielä itsessäni mitään varsinaista muutosta, sitten kun "sienimieli" alkoi kehittyä, huomasin että hemmetti, mähän oivalsin eilisellä tripillä jotain todella suurta, joka vaikutti muhun näin, ja näin on hyvä. Sienimieli on sienimieli, tiedäthän?
Itsellä paha 'määrittelemätön ahdistushäiriö' johon ei yksikään lääke auttanu, ravasin päälääkäreillä tosissani apua hakemassa, turhaan. Muutama vuos sujahti sekakäytössä, lääkkeitä ja viinaa, ja persoonallisuus, oma itseni oli hukassa ja hommat kusi.. Väkivaltaisuuteen turtuminen ja vihaisuus vaan kasvoi. Ja omaan päähän meni hermot, eikö kivutonta migreeniä saa pois muutenkuin nappia otsaan laittamalla kun ei nappien naamariin heittäminen auttanu eikä muukaan vieny paskaa oloa pois vaan itseni kauemmas itsestäni ja lapsistani. Budo-lajien kautta kiinnostuin Taosta ja Taon Tiestä mut sillä elämäntavalla ei ollu tekemistä Taon kanssa, tai bushidon. Kunnes.. Yksi viikko meni todella sekaisin ollessa, jonkinlainen psykoosi pamahti päälle. Olin jo "suht selvä" kun n.viikko oli kulunu, ja otin iisisti enkä sekoillut muuta kuin havahduin juttelemasta tyhjälle ilmalle viimeisenä päivänä jona olin sekaisin ja muuta harmitonta.
Seuraavana aamuna oli vaimo ja lapset mennyt ja heräsin yksin kotona ja heti ensin mietin että mistäköhän johtuu etten juo enää ikinä alkoholia tai lääkkeitä tms, ja totesin että kannabiksen polton pidän "oikeaoppisena" enkä anna sen haitata ikinä elämää. Ja silloin miusta tuli Taoisti, psykoosin yms myötä. Elämä muuttui kyllä mutta ahdistus ei kadonnu koskaan vaikka helpottikin kovasti, väheni kohtaukset ja mieliala koheni yleisesti, tulin rauhanomaisemmaksi, ja halusin olla hyvä ihminen. Rikollinen ehkä monien mielestä mutta parempi ihminen kuin ennen.
Psykedeeleihin en uskaltanut koskea tarinoiden takia, ja oma ahdistushäiriö sekä kovat nyrkit nopean veitsikäden kanssa niinsanotusti ei houkuttanut, paska trippihän vois olla vaarallinen..
Ensimmäinen kerta auttoi oivaltamaan, toinen lisää, ja varmaan kolmannella kerralla (ei sienet vaan tutkarit, mut kuitenkin) oman elämäni ja ahdistushäiriön syy selkeni, kaikki kirkastui, ja ahdistus lähti. Vaikka se tulee takaisin jos en jatka oman suuntani kulkemista. Ja sienet kuten muutama muukin enteogeeni kuuluvat työkaluihin oppimisessa elämästä ja elämästä jota ihmisen kuuluisi elää.
Tähän väliin, etten ole saanut käsiini vielä sieniä tai kaktuksia ja joitain kertoja kemikaaleilla menty, mutta suunta on selvä. Psykedeelit on samaa eri paketissa, eri lisäaineilla ja sivuvaikutuksilla, ja siihen pakettiin kuuluu muuten psykoosikin. Tosin useimmille psykoosi on huono trippi ilman että tietää olevansa matkalla. Taoismikin, se on psykedeelinen ajattelutapa näin vapaasti suomennettuna.
LYHYESTI: SIENIÄ EN OLE SYÖNYT MUTTA TIIÄN KYLLÄ ETTÄ NIISTÄ ON APUA OIKEIN KÄYTETTYNÄ, JA OIKEIN OPASTETTUNA NIILLÄ JA MUILLA LUONNONMUKAISILLA MIELEN TYÖKALUILLA TULISI AUTTAA IHMISIÄ KOSKA SE ON LUONNON OMA TAPA, PARAS JA TEHOKKAIN. ITSE APUA SAANUT, JA SAAN LISÄÄ VARMASTI VIELÄ KUN TUTUSTUN SUOMEN OMIIN LÄÄKKEISIIN JA TYÖKALUIHIN!