Kirjoittaja Aihe: Shamanismi  (Luettu 7035 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Normijätkä

  • Viestejä: 47
    • Profiili
Shamanismi
« : Tammikuu 11, 2011, 20:34 »

Poissa Hypnagogic

  • Viestejä: 285
    • Profiili
Vs: Uskomattoman liikuttava video Korealaisesta Shamaanista
« Vastaus #1 : Helmikuu 17, 2011, 00:00 »
Tämä kyllä upposi.
Tuntuu kuin olisin tuota ensimmäistä puolikasta katsoessani ensikertaa havahtunut siihen, kuinka jälleen aiempaa avoimemmalla tasolla koen nykyään itseni vapaaksi koettelemaan elämänkatsomuksia, kokemuksia ja todeksi-uskottuja. Kiitos, Normijätkä.

Suosittelen myös shamanismiin keskittyvää Muissa Maailmoissa ja aihetta sivuavaa Entheogenesis.
(Löytyvät Ilviselmän hoteista suomi-teksteillä. Johdannot linkeissä.)
Mitä ikinä tahdot Tämän Hetken olevan.  ~

Poissa Mushroom

  • Viestejä: 19
    • Profiili
Shamanismi
« Vastaus #2 : Marraskuu 23, 2012, 16:56 »
Moi kaikille!

Yllätyksekseni en löytänyt tätä aihetta täältä, joten aloitampa sen sitten. Keskustelua shamanismista joko yhdisteiden avulla tai ilman, mutta varmaankin paljon tullaan tällä foorumilla keskustelemaan shamanismista sienet seuralaisina. :p

Itse olen tutustunut shamanismiin ja sen harjoittamiseen vasta lähiaikoina. Koin silloin vahvasti löytäneeni osan itseäni... Kannabista olen muutamaan kertaan käyttänyt apuna, mutta muuten mennyt ilman kasveja tai muitakaan päihteitä. Toki rumpua ja helistintä ym. käytän yleensä.

Kun vain saan nuo omat sienet aluille ja valmiiksi niin aion todellakin harjoitella vaikutuksen alaisena, ainakin kokeilla, jatko riippuu täysin siitä mitä saan tietää...

Näin lyhyesti nyt puolestani näin aluksi. Kokemuksia ja keskustelua hyvät kylänmiehet ja -naiset ? :)


EDIT: Aihe yhdistetty aikaisempaan. --Arvalis
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 15, 2015, 02:51 kirjoittanut Arvalis »

Poissa Dopamiiniorava

  • Viestejä: 80
    • Profiili
Vs: Shamanismi
« Vastaus #3 : Marraskuu 24, 2012, 11:48 »
Hieno aihe.

Itselleni tuo shamanismin käsite voi olla jokseenkin hämärä. Mitä on shamanismi, onko se kokonaisuus, joka muodostuu sielun matkaamisesta aliseen ja muuntuneessa mielentilassa tiedon keräämisestä, luonnon tuntemuksesta ja lääkkeiden ja kaikenlaisten noitakonstien tuntemuksesta? Shamaani on kunnioitettu rooli, johon ei kuka vain voi(nut) astua.

Olen juuri lukemassa kirjaa, joka lienee paras kuvaus saamelaisesta shamanismista mitä on saatavilla, koska kirjoittaja eli ajalla, jolla noitia oli vielä muutama olemassa, mutta he olivat hyvin UG. Tiedot kuitenkin perustuvat enimmäkseen aikaisempiin tiedon lähteisiin ja kirjoittajan saamelaisuuteen ja siihen liittyvään perimätietoon ja asiantuntijuuteen. Kirjan nimi on Lappalaisen mytologian katkelmia ja sen on kirjoittanut Lars Levi Laestadius, joka uskonnollisen, alkoholin vastaisen liikehdintänsä lisäksi keskittyi elämänsä aikana moneen tieteen alaan. Laestadius mainitsee myös suomalaisten olleen taitavia noitia, ja varsinkin loitsumistaito oli suomalaisten erikoisalaa.

Tästä kirjasta olen saanut hyvän pintaraapaisun shamanismista ja se myös antoi näkökulmaa historiaan ja kieli- ja kulttuurisukulaisuuteen saamelaisten ja suomalaisten välillä. Vanha noitataito koostui silmänkääntötempuista, lääkinnällisistä taidoista ja jonkinlaisesta meditaatiosta joko tuntemattomien aineiden (tai kärpässienen) avustuksella tai ilman. Tavallisilla saamelaisilla oli aina kodissaan ''noitarumpu'' jolta kyseltiin rumpukalvolla kapulalla lyötäessä liikkuvan messinkikappaleen liikkeiden ja symbolien sijainnin perusteella esimerkiksi, minkä jumalan seidalle tulisi uhrata.

Todelliset noidat eivät kuitenkaan tarvinneet useinkaan rumpua transsiin pääsemiseksi tai asioiden selvittämiseksi, vaan he saivat muuntuneessa tajunnan tilassa uskoakseni myös oikeaa, muuten saavuttamatonta tietoa, joka käsitettiin peläten ja kunnioituksella noituudeksi.

Poissa Mushroom

  • Viestejä: 19
    • Profiili
Vs: Shamanismi
« Vastaus #4 : Marraskuu 24, 2012, 16:37 »
Itselleni tuo shamanismin käsite voi olla jokseenkin hämärä. Mitä on shamanismi, onko se kokonaisuus, joka muodostuu sielun matkaamisesta aliseen ja muuntuneessa mielentilassa tiedon keräämisestä, luonnon tuntemuksesta ja lääkkeiden ja kaikenlaisten noitakonstien tuntemuksesta? Shamaani on kunnioitettu rooli, johon ei kuka vain voi(nut) astua.
Hieman täytyy viilata pilkkua; yleensä shamanistinen maailmankuva jakautuu aliseen, yliseen ja keskiseen. Tästä esimerkkinä esim. maailmanpuu; juuret yltävät aliseen, runko keskiseen ja latva yliseen. Näistä paikoista tietoa, ohjeita, parannusta jne. shamaanimatkoilla lähdettiin hakemaan. Aliseen lähdetään tavallisesti, kun haetaan parannusta, esimerkiksi "reseptiä" johonkin sairauteen. Ylisestä taasen tietoa ja viisautta, opetusta. Keskisestä haetaan vastauksia usein arkipäiväisiin ongelmiin. Näin siis karkea jako, voit tosin alisesta parannusta hakemaan lähtiessä tulla vaikka imetyksi yliseen.

Jokainen käsittää shamanismin omalla tavallaan. Joillakin se on osa elämää, joillakin taas elämäntapa, tai sitten jotain muuta. Itse olen perehtynyt "ydinshamanismiin". Näistä jaoista on monta eri mielipidettä, esim. miksi jakaa shamanismia luokkiin ylipäätään. Toki on helpompaa keskustella hienoin termein, mutta harjoittajien jakaminen selvästi eri koulukuntiin ärsyttää monia. Tämä ns. YDINshamanismi -nimitys tulee siis siitä, että aikoinaan ovat eräät henkilöt (esim Michael Harner) matkanneet maailmaa ristin rastiin ja tutkineet eri alueiden tapoja harjoittaa shamanismia, ja koonneet näistä tiedoista sitten oleelliset asiat yhteen. Niin tai näin, shamaanin tie on aina henkilökohtainen!

Tärkeä huomautus! Tosiaan tapoja shamanistiseen harjoitteluun on yhtä monta kuin harjoittajaakin. Minä en ole shamaani, vielä, enkä siten halua 'opettaa' ketään, siitä en ota vastuuta, se on iso juttu. Haluan keskustella. Nämä ovat siis vain minun käsityksiäni tästä asiasta, näin minulle on opetettu. Ja opettaminen ei tarkoita, että kaikki tulee valmiina kasvojesi eteen, vaan saat ohjeita, joiden avulla raivaat itse tiesi.

Kuten Dopamiinioravakin kirjoitteli saamelaisten meiningeistä, olen itsekin sitä mieltä, että oikea shamaani ei tarvitse päihteitä ollakseen shamaani. Siis, ei TARVITSE, se onnistuu muutenkin. Toiseen tajunnantilaan shamaani matkatakseen tosin menee, mutta jokainen näkee varmasti eron siinä, tarvitseeko shamaani tähän jonkun kasvin, vai esimerkiksi ääntä tai pelkkää keskittymistä. Monet pitävät rumpuakin jo hmm, "liiallisena". :D
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 09, 2012, 22:13 kirjoittanut Ilviselmä »

Poissa Dopamiiniorava

  • Viestejä: 80
    • Profiili
Vs: Shamanismi
« Vastaus #5 : Marraskuu 24, 2012, 18:23 »
Et viilannut oikeastaan pilkkua, mutta uutta tietoa toit :)

Kaikki kansat eivät ajattele maailmaa puuna ja sen osina, mutta tietysti tietoa eri alueiden shamanismi hyödynsi erilaisista paikoista. Saamelaiset eivät ajatelleet puun kautta maailmaa, mutta he ajattelivat tuonpuoleisen, Saivon olevan maan alla ja näin sitä voisi kutsua myös aliseksi. Toisaalta maan alla oli myös eräänlainen saatanan valtakunta, Ruotta (ruotsalaisten epäillään saaneen tämä heitä 'imarteleva' nimi Ruottan mukaan  :D, pirkkalaisista, ketä he lienivätkään saattaa tulla sana Perkele) hallitsi tätä kaikkein alinta osaa maasta. Saamelaisilla oli myös jonkinlainen välitilamaailma kuoleman ja elämä välillä joko Saivoon tai muuhun maailmaan valmistautuessa.

Saivossa ajateltiin olevan eräänlainen peilimaailma, jossa kaikilla eläväisillä oli vastaava henki, mutta aina paremmilla ominaisuuksilla ja vauraampana. Koska tuo maailma oli parempi, sieltä usein hankittiin joko parannus tai myöskin kirous vihamiehelle.

Jep, asioita ei tulisi liian jyrkästi kategorisoida, mutta vertailu on aina mielenkiintoista. Ydinshamanismi on mielestäni ihan ok termi, kunhan sen käyttäjä tietää mistä puhuu. Jos saamelaisia miettii, moni shamanismin ''tropiikin osaston'' juttu uupuu olosuhteiden erilaisuudesta johtuen. Yllättävän paljon samaa ydinshamanismia liittyy asiaan kuitenkin pohjoisen pallonpuoliskon shamanismissa jos verrataan päiväntasaajan poppamiehiin.

Uskon, että shamanismi ja muu uskonnollinen parantaminen on perustunut kaikessa taikauskossaan osittain placeboefektiin. Kun tehdään monimutkaiset, asian vakavuutta korostavat rituaalit, ihminen uskoo helposti muiden mahdollisten asioiden lisäksi parantumiseensa ja tämä voi hyvinkin toimia.

Olisi mielenkiintoista verrata shamanismia ja omaa meditaatioharrastusta keskenään... Vielä ei oikein pysty, liian vähän tietoa.

Poissa Mushroom

  • Viestejä: 19
    • Profiili
Vs: Shamanismi
« Vastaus #6 : Marraskuu 24, 2012, 21:20 »
Uskon, että shamanismi ja muu uskonnollinen parantaminen on perustunut kaikessa taikauskossaan osittain placeboefektiin. Kun tehdään monimutkaiset, asian vakavuutta korostavat rituaalit, ihminen uskoo helposti muiden mahdollisten asioiden lisäksi parantumiseensa ja tämä voi hyvinkin toimia.

Olisi mielenkiintoista verrata shamanismia ja omaa meditaatioharrastusta keskenään... Vielä ei oikein pysty, liian vähän tietoa.
Sitten vain opiskeleen! ;)

Jes, tästä on mielenkiintoista puhua. Juuri tuo mainitsemasi "placeboefekti", minkä voi itsesuggestiolla saavuttaa, tuntuu olevan se viimeinen niitti sille, että pääsee matkalle. Se noste. Täytyy uskoa, ja uskoa, tehdä siitä todellista. Tuollainen OSITTAINEN jatkuva irtautuminen meille fyysisesti näkyvästä maailmasta tuntuu edelleen sekoittavan päätäni jonkin verran, ja tulee sekoittamaan. Elämäntapana kun ajattelee siis. Lapsena näihin juttuihin uskoi, mutta yhteiskuntamme tuntuu karkoittaneen ne minusta, saaneet minut kyseenalaistamaan ja pitämään niitä täysin toissarvoisina asioina, harhana, unohtaman kaiken olemassa olevan todellisuus ja elävyys. En tietenkään pyri olemaan "jatkuvasti tripillä", vaan muokkaan ajattelutapaani sen mukaan mitä opin, arkipäivän asioita voi ajatella niin monelta kantilta...
Melkoinen ristiriita kuitenkin ollut tuo yllä oleva asia, kun paniikkihäiriöstä on kokemusta nyt n. 4 vuoden verran; monet sitä sairastaneet kyllä varmasti tunnistavat kyseisessä 'häiriössä' sen, kuinka kovasti kohtauksessa pyrkii takaisin fyysiseen maailmaamme. Kuolema, 'tuolle puolen meneminen', ei voisi vähempää huvittaa siinä vaiheessa. :D Siispä mieleni on ollut jotenkin kaaoksessa viimeiset kuukaudet... Ympäröivä kaupunkielämä, arjen kiireet ja niin kovin suppealta tuntuva nykyisen fyysisen maailmamme arkielämä saa minut epäilemään, olenko ottamassa liian suurta askelta. Kumpa pääsisin tuosta kontrollin halusta, en pitäisi enää itseäni kahlittuna tähän lokeroituun maailmaan. kumpa voisin irrottautua, mutta silti pitää jalat tämän maan päällä. Kyllä tämä pian varmaan laantuu ;p
Tuo on muuten itselläni aina ollut enemmänkin ongelma; kun jostain kiinnostun, niin todella kiinnostun, ja sitten olen kiinnostunut vain siitä enkä voi sille oikein mitään :D Ongelmana näkyy esim. koulutöiden suorittamisessa. :D  Tai varmaan voisin tehdä sille jotain, muttei ole voimaa lähteä yksin sitä nyt muokkailemaan...

Mikäli näitä harjoituksia jatkaa vaikka lopun elämäänsä, on kovin kiinnostavaa nähdä, mitä tapahtuu ja mihin päätyy. Ainiin ja tuosta paniikkihäiriöstä vähän taustaa; hoidin sen pois hyvin pian sen alkamisesta, mutta päihteiden käytön yhteydessä (esim. krapula, kannabis) kohtauksia usein esiintyy.

Olen kuullut joskus jonkun mainitsevan, "rituaaleja rituaalien vuoksi". Itse en pidä rituaaleja kovin suuressa arvossa. Kyllähän ne hyvät kiksit antaa ku vaan tykkää/tottuu tekeen, siinä jälleen sitä kaivattua nostetta. Mut ei vaan niin mun juttu. Shamanistisissa harjoituksissa liikutaan fyysisyyden ja henkisyyden välimaastossa, sillä shamaani pystyy tuomaan tietoa omasta mielestään tai "henkimaailmasta" tai miten sen itse haluaakin ajatella, ja hyödyntämään sitä fyysisessä maailmassa (kuin myös henkisessä). Ydinsamanismissa, jota itse olen nähnyt ja johon olen tutustunut, ei myöskään liikuta muissa todellisuuksissa vahvassa transsissa, vaan matkaaja voi myös esim. seistä ja rummuttaa samalla. En sitten tiedä kuinka yleistä tuo syvän transsintilan käyttö shamanismissa on.
Yhtenä esimerkkinä tämän kaltaisesta ilmiöstä, vaikka sitä ei meidän kulttuurissamme kaiketi tietoisesti usein käytetäkään "shamanismi" nimikkeen alla, monet tuntevat varmasti Salvia Divinorum vai miten se nyt kirjoitetaankaan, -kasviektraktin testit, viimeistään youtuben välityksellä... :D Ultimate vahvan tripin aikana olen kuullut ihmisen yleensä kadottavan orientaationsa tästä fyysisestä todellisuudestamme kokonaan. Vaikka hän pystyykin jonkin verran liikkumaan, ei tietoisesti pysty tiedostamaan tätä ulottuvuutta. Tääläkin taisi joku salviaotsikko löytyä, pitääpä lueskella kokemuksia!

Kaikkeapa nyt tuli joristua pahoittelen jos meni ohi aiheen, tais tulla nyt kovin sekavaa tekstiäki mutta ei se mitään :D

Poissa Mushroom

  • Viestejä: 19
    • Profiili
Vs: Shamanismi
« Vastaus #7 : Marraskuu 24, 2012, 21:30 »
Olen muuten itsekin kuullut puhuttavan saamelaisten Saivo -järvestä, mutta vain tekniikkana. Shamaani hukuttautuu tähän ns. Saivoon, joka on "kaksipohjainen" järvi tai lampi tms. Hukuttauduttuaan hän läpäisee Saivon "ensimmäisen pohjan".

Nuo lainausmerkit on kyl niin meikäläisen heikkous, pahoittelen :D Tämä aihe tarvitsee vain niin paljon korostuksia :D

Hyvä muuten toi mun eka vastausteksti, haha. En oo hirveen hyvä koneiden kans. ::)

Poissa Dopamiiniorava

  • Viestejä: 80
    • Profiili
Vs: Shamanismi
« Vastaus #8 : Marraskuu 25, 2012, 01:22 »
Hyvä jos olet saanut apua shamanismista paniikkioireisiin  :). Itse pääsin ainakin toistaiseksi eroon paniikkikohtauksista, koska kohtasin paniikin takana olevan tunteen, ja annoin kehoni reagoida miten se ''halusi''. En voi kuitenkaan sanoo sulle tosta vaan että kohtaa se, koska se pitää luultavasti tapahtua vähitellen. Sun pitäis kai vakuuttua jotenkin siitä, että sä et saa sydänkohtausta, aivoinfarktia, hulluutta tai mitä ikinä keksitkään pelätä. Itse kävin sydänfilmissä, ja se saattoi auttaa jonkin verran.

Paniikkikohtauksessa todellakin tulee tarve päästä fyysiseen maailmaan. Itse käytin aikoinaan sellaisia menetelmiä, että yritin puhua kaverille kaikkea joutavia ja jännittelin lihaksiani, jotta energia siirtyisi pois mielestä jotenkin. En kuitenkaan koe, että paniikkikohtaus varsinaisesti liittyisi samalla tavalla siihen henkiseen maailmaan, johon shamaani tai meditoija astuu. Paniikkikohtaus on mielestäni vain todella voimakasta pelkoa, jota voisi verrata voimakkaaseen sähkövaraukseen joka on hermostossa. Sitä se osittain jopa fyysisesti taitaa ollakin.

Olen todella kiinnostunut ruumiista irtautumisesta meditaation avulla. Ehkä viestisi antoi näkökulmaa siihen, kun sanoit että asia pitäisi jotenkin tehdä itselle todeksi. Olen ajatellut meditaation aikana, että kaikenlainen haluaminen ja ajatukset tulisi sammuttaa, antaa tunteiden tulla ja mennä ja keskittyä vatsahengitykseen ja yleiseen olotilaan.

Paras vinkki minkä voin antaa sulle paniikkin tai ahdistukseen: harjoittele tuota vatsalla hengittämistä jos et ole jo tutustunut aiheeseen kunnolla. Itse koitin joskus joitakin kertoja, eikä auttanut, mutta pari viikkoa sitten jatkoin keskittymistä sinnikkäästi ja nyt on paljon helpompi kävellä kadulla ahdistumatta. Haastavinta tässä pyhän yksinkertaisuuden tekniikassa on hengittää vatsalla pystyasennossa; se ei tunnu liikkuvan juuri ollenkaan aluksi.

Poissa Dopamiiniorava

  • Viestejä: 80
    • Profiili
Vs: Shamanismi
« Vastaus #9 : Marraskuu 25, 2012, 01:40 »
Nyt tuli tunne, että ymmärsin ehkä väärin tuon paniikkihommasi. Kyllä se taitaa liittyä sittenkin shamanismiin, kuolemanhan siinä luulee kolkuttelevan.

Valitit viestissäsi myös hektistä elämäntyyliäsi, ja ymmärrän hyvin mitä tarkoitat. Jos tästä mitään apua on ainakin toivoa antamaan, voin kertoa että musta tuntuu että itse olen päässyt tosta ainaisesta pelon ja ahdistuksen kierteestä pois tässä syksyn aikana. Kierteestä siis pääsin eroon, ja kehitys kohti aitoja ihmissuhteita, uskaliasta itseilmaisua ja rehellisyyttä on alkanut. Kaikkea kerralla en kuitenkaan kykene haukkaamaan, mutta olen käsittämättömästi avoimempi kuin ennen.

Mistä tä muutos sitten johtuu? Kehitys tämmöseen johtuu muutamasta osatekijästä, oon menny paniikkikohtaus- ja ahdistusvertaistukiryhmään, oon ottanu terapeuttisen MDMA-annoksen pari kuukautta sitten ja opetellu hengitystä ja meditaatioo. Oon tehny tietosia hyppyjä mukavuusalueen ulkopuolelle, ja uskallan olla tekemättä väkisin sitä mikä ei oo mun juttuni.

Näitä pieniä lumipalloja pitäs heittää samaan aikaan useempi vuoren rinnettä alas, niin siitä alkaa lumipalloefekti. Mun asiat alko rullailemaan ihan sillä, että laitoin kesällä viinahanaa tiukemmalle ja alotin liikuntaharrastuksia, ja sitten on nää edellä mainitut asiat viimeaikoina. En kuitenkaan kehota sua ottaan esimerkiks MDMA:ta, te miltä susta itestä tuntuu ja uskalla tehä asioita toisin vähän kerrallaan. Toivottavasti ei ollu liian off-topiccia tai toivottavasti et kokenu tätä suurena saarnana, mutta tälläsia juttuja oon shamanismiin liittyvässä meditaatiossa esimerkiks kelaillu. Toivottavasti käsität ja sisäistät joskus jotain tyyliin, että elämä on just a ride  :)

Poissa Mushroom

  • Viestejä: 19
    • Profiili
Vs: Shamanismi
« Vastaus #10 : Marraskuu 25, 2012, 12:54 »
Vaikka elämäni ei sinällään ole kovin kiirreellistä (mitä nyt opiskelut), teen siitä itse sen tuntuista. Yksilöllistähän se on, mikä tuntuu kiireelliseltä elämältä ja niin edespäin, mutta vaikka mitään muuta kuin päivittäisiä toimintoja (vaikkapa pyykin peseminen ja roskien vieminen) ei ole tehtävänä, käännän ne tällaisiksi suuriksi asioiksi. Ja ne suoritettuani en kuitenkaan palkitse itseäni tarpeeksi hyvin. OCD aiheuttaa itselläni juuri tämän asioiden 'pyhittämisen'. Suoriuduttuaan uppoutuu vain seuraavaan suoritukseen.

Hyvä jos olet saanut apua shamanismista paniikkioireisiin  :). Itse pääsin ainakin toistaiseksi eroon paniikkikohtauksista, koska kohtasin paniikin takana olevan tunteen, ja annoin kehoni reagoida miten se ''halusi''. En voi kuitenkaan sanoo sulle tosta vaan että kohtaa se, koska se pitää luultavasti tapahtua vähitellen. Sun pitäis kai vakuuttua jotenkin siitä, että sä et saa sydänkohtausta, aivoinfarktia, hulluutta tai mitä ikinä keksitkään pelätä. Itse kävin sydänfilmissä, ja se saattoi auttaa jonkin verran.

Kumpa itsekin pystyisin tuohon kohtaamiseen! Tai eihän sitä toki vielä tiedä, minkälaista ajattelumallia itse tarvitsen selättääkseni tuon tunteen... Silloin kun sairastuin, olivat paniikkikohtaukset todella voimakkaita, tiedät kyllä, siinä ei ollut mitään armoa, ei tilaisuutta oikeasti ajatella rauhallisesti mitä on tapahtumassa. Aina tiesin, että tämä on vain paniikkikohtaus, mutta aina olin myös 100% varma siitä, että kuolen. Tuli käytyä juu EKG:ssa pariinkin otteeseen. Mitään ei tietenkään löytynyt. Mutta eipä siitä sinällään paljon apua ollut, ei mikään riitä vakuudeksi, aina luulen kuolevani.  :D Sydänvikaa löytyy ennestäänkin, mikä pahentaa tilannetta entisestään. Pitää vain jatkaa etsintää, suuri kiitos kuitenkin kokemusten jakamisesta! :) Ja tuon palleahengityksen, tai paremminkin siihen keskittymisen, olen myös itse huomannut voimakkaaksi apuvälineeksi kohtauksen tullessa, kuin myös shamanistisessa harjoittelussa. Se on niin konkreettista, niin fyysistä, välttämättömyys elämälle, mutta myös eräänlainen kulkukortti omaan mieleensä, rauhoittuminen.

Juu, olen saanut apua shamanismista paniikkioireisiin, esimerkiksi nk. 'maadoittamisella'. Tässä harjoituksessa kuvittelen henkisen minäni menevän maan lävitse maan ytimeen asti, johon juurrutan itseni, ja palaan takaisin tasapainoisempana, tuettuna. Tämä harjoitus lisää suuresti tunnetta yhteydestä fyysiseen maailmaan kohtauksen tullessa, kuin muutenkin.

En kuitenkaan koe, että paniikkikohtaus varsinaisesti liittyisi samalla tavalla siihen henkiseen maailmaan, johon shamaani tai meditoija astuu. Paniikkikohtaus on mielestäni vain todella voimakasta pelkoa, jota voisi verrata voimakkaaseen sähkövaraukseen joka on hermostossa. Sitä se osittain jopa fyysisesti taitaa ollakin.
Toisenlainen todellisuushan se kuitenkin on... Vaikka harhalta tuntuukin, onko se sitten sitä... Tiedä häntä. Mut juu, eroaa kyllä merkittävästi shamanistisista maailmoista joissa on tullut liikuttua. Paniikkikohtaus on tosiaan yksi mieletön "body load", mikä aiheuttaa rationaalista paniikkia... Et mitä vittua nyt tapahtuu. Muutoksen pelko ja negatiivisuus on niin suurta. Pitää turista tästä aiheesta lisää sille kuuluvassa topicissa. Olisi todella mielenkiintoista kuulla kokemuksistasi! Mutta niin, pystyisipä kohtauksen aiheuttamaa intoksikaatiota hyödyntämään harjoitteluun! :p

Valitit viestissäsi myös hektistä elämäntyyliäsi, ja ymmärrän hyvin mitä tarkoitat. Jos tästä mitään apua on ainakin toivoa antamaan, voin kertoa että musta tuntuu että itse olen päässyt tosta ainaisesta pelon ja ahdistuksen kierteestä pois tässä syksyn aikana. Kierteestä siis pääsin eroon, ja kehitys kohti aitoja ihmissuhteita, uskaliasta itseilmaisua ja rehellisyyttä on alkanut. Kaikkea kerralla en kuitenkaan kykene haukkaamaan, mutta olen käsittämättömästi avoimempi kuin ennen.

Koin itsekin samanlaisia tuntemuksia tämän syksyn aikana! Tosin vain hetkellisesti. Se loppui siihen, kun OCD:n avulla muokkasin shamanismin harjoittamisen niin suureksi asiaksi, etten pystynyt enää harjoittelemaan. En pystynyt ylläpitämään oppimaani ja jatkamaan eteenpäin. Samassa tilanteessa olen edelleen. :(

Samoin itselläni alkoivat asiat menemään parempaan suuntaan, kun lopetin alkoholinkäytön kokonaan pari kuukautta sitten. En vielä tiedä mitä käytön suhteen tulee tapahtumaan jatkossa, varsinkin kun kesä saapuu... Voimia täytyy hakea sitä varten paljon.

Menee kyllä todella offtopiciksi, pitää siirtyä muualle keskustelemaan esim. tuosta paniikista. OCD:lle pistin eilen pystyyn topicin, sinne siis myös hyvät ihmiset :D

Poissa Mushroom

  • Viestejä: 19
    • Profiili
Vs: Shamanismi
« Vastaus #11 : Marraskuu 25, 2012, 13:05 »
Vapaa aihe -alueelta löytyy nyt paniikkihäiriötopic.

Poissa Herra käpy

  • Viestejä: 30
    • Profiili
Vs: Shamanismi
« Vastaus #12 : Marraskuu 25, 2012, 15:31 »
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/saamelaisnoita_kavi_maanalaisessa_maailmassa_11860.html

Minkälainen olikaan se vanha maailma... Olkaa kärsivällisiä kun kuuntelette tuota. Tyyppi avautuu hitaasti. Siinä on 2 osaa jotka kannattaa ladata mp3-tiedostona.

Poissa Aivina

  • Viestejä: 204
    • Profiili
Vs: Shamanismi
« Vastaus #13 : Marraskuu 26, 2012, 07:10 »
Joku puhui sanan "perkele" etymologiasta ja väitti sen tulevan sanasta, jolla on tarkoitettu pirkkalaisia.
Perkelehän on ollut yksi Ylisen jumalan Ukon nimistä. Sattumoisin Baltiassa on tunnettu taivaanjumala Perkunas, joten itse ainakin pidän todennäköisimpänä, että kyseinen nimi tulee sieltä.

Shamanismista en aio paljoakaan keskustella, kun se tuntuu olevan joku sellainen juttu, jolla nuoret eksyneet sielut yrittävät selittää päihteidenkäyttöään ja saada sille jotain kamanvetoa hienompaa merkitystä.

Poissa ziuziu

  • Viestejä: 108
    • Profiili
Vs: Shamanismi
« Vastaus #14 : Marraskuu 26, 2012, 09:08 »
Shamanismista en aio paljoakaan keskustella, kun se tuntuu olevan joku sellainen juttu, jolla nuoret eksyneet sielut yrittävät selittää päihteidenkäyttöään ja saada sille jotain kamanvetoa hienompaa merkitystä.

No ei ollu hienosti sanottu.
Luulen että shamaanimatkailu on kovin mahdollista ilman ns. päihteitäkin..
Shamanismia tai ei,
minusta tuntuu jotenkin, että elämä on parasta huumetta,
mutta sen tajuamiseen saattaa auttaa
ne päihteet kuten taikasienet itsellä, ja niillä voi olla hienoja merkityksiä,
ja sielun ikää voi vain arvailla, ego toki tietää ja kuiskaa, että kukin on hyvinkin vanha. ;)
Ehkä kaikelle ja eksyksissä tämäkin tonttu toki.
Sekä Ding että Dong.