Psilosybiini.info
Uudistunut keskustelupalsta osoitteessa https://discourse.psilosybiini.info

Luonnosta eläminen

Poissa Tattiritari

  • Slaavish warrior
    • Viestejä: 237
    • Karma: 27
    • Profiili
Kesäprojekti olisi että mahdollisimman suuri osa elintarvikkeista tulisi hankittua suomen kauniista luonnosta.

Mitä kaikkea voi suomen luonnosta poimia maasta tai vesistöstä ja syödä ilman suurempi preppauksia?

Kasvit:
Vuohenputki
Voikukka
nokkonen
Ketunleipä (huuhtasu ja suuhun)
Kuusen kerkät (kuusen uusi kasvu, vaalean vihreä neulasto)
Maitohorsman ydin <- Nuoria versoja voi käyttää parsan tapaan sellaisenaan ja maku on herneen ja omenan väliltä
Koivun kerkät/silmut <- Teetä tai viinan maustamiseen, makeiset
Apila <- Apilan kukat salaatteihin, syötäviä koristeita :)



Marjat:
mustikka
vadelma
puolukka
karpalo
lakka
metsämansikka


Proteiini:

Hauki
Särki
Ahven
Lahna
Kuha
Järvisimpukka <- Voidaan oikeasti syödä :) Tässä hyvä ohje!
Siika (viettävät aikaa lämpövesiputkien läheisyydessä [Kaukolämpö laitoksen rannoilla])
Kirjolohi (yökalastus kirjolohialtaalla ;) )
Taimen (uistelemalla pintavaapulla keskellä järveä, taimenet diggaa "vaahtovanasta" joka tulee veneen peräsimestä)

Sienet:


Rohdot:
Pujo <- samoja piirteitä kuten sukulaisessaan artemisia absinthiumissa, lievästi narkoottinen mutta auttaa näkemään vividisiä unia




Heittäkää kasveja ja eliöitä joita voi luonnosta käydä keräämässä niin lisäilen listaan.

Materiaalia:
Koodia: [Valitse]
http://www.nicehouse.fi/puutarha/hyoty/villivi.htm
http://wikikko.info/wiki/Etusivu

Karma kiertämään jos olin avuksi!


Poissa Mädi

  • Edesmennyt
    • Viestejä: 985
    • Karma: 79
    • Profiili
-nokkonen
-mustikka, vadelma, puolukka, karpalo, lakka, metsämansikka
-monet muut kalat (ainakin siikaa ja lohikaloja on istutettuna ja luontoon levinneenä)
I haven't failed. I've just found 10,000 ways that won't work. ~ Thomas Edison


Poissa Herra käpy

    • Viestejä: 28
    • Karma: 2
    • Profiili
Mulla on vähän samankaltaista ideaa, mutta ei ei aivan: Ajattelin koittaa kesällä selviydynkö luonnon armoilla. Luontoon täytyy lähteä ns. "alastomana", siis ilman apuvälineitä. Miten saan tehtyä tulta, suojan ja mistä saan ruokaa? Koska kokeilen ensikertaa, luulen että minun täytyy huijata: otan mukaan vähän narua, siimaa, pari koukkua ja puukon.

Ja sitten vaeltamaan. Toivottavasti saan ihan oikeasti toteutettua tämän.

Eikö muuten melkein mitä tahansa voi syödä proteiiniksi / rasvaksi: Etanoita, ötököitä, matoja..? Tuskin ne myrkyllisiäkään ovat, mutta länsimaalaistunutta mieltä kuvottaa :D Ehkä niistä saisi ihan herkullisia hiilessä hauduttamalla / keittoliemessä keittämällä? Näin niinkuin hätävaraksi voisi ajatella tuollaista ruokavaliota, miksi ei?

Suomessa taitaa ainoa mahdollinen ympärivuotinen proteiinin/rasvan lähde olla kala + riista. Onneksi kala on parasta & terveellisintä ruokaa ihmiselle. Se sisältää hyviä ja tärkeitä rasvoja... Eskimothan elävät lähes 100% kalaravinnolla.?

Suomen luonnossa ei taida kasvaa ollenkaan mitään suht. korkean energiapitoisuuden omaava kasvia, esim. perunaa? Syksyisin tietysti tulee sieniä. Tuskin ihminen pelkkää nokkosta mussuttamalla pärjää...

Kuulin vähän aikaa sitten puun ja kuoren välissä olevasta aineksesta - petusta. Varmaan jokainen on joskus kuullut sanan pettuleipä. Jauhoihin sotkettiin pettua pula-aikoina. Kuulin että petussa on kyllä ihmiselle tärkeitä ravinteita, ja sillä pärjää vähän aikaa, mutta se ei tee hyvää pidemmän päälle.

Talven varalle olisi sitten vielä hyvä osata ruoan säilömistä. Lihan suolaaminen ja kuivaaminen täytyy varmaan siis opetella. Sienet voi kuivata... Marjoista voisi tehdä hilloa, mutta siihen tarvitsee sitten (sokeria) / hunajaa?

Alkuperäiskansat ovat pärjäilleet pohjolassa kuljettamalla elukoita mukanaan. Porot syövät jäkälää ja ihminen syö poroa - Lisäksi porosta saa turkiksen joka pitää talven viiman loitolla.


Poissa Grinderman

    • Viestejä: 38
    • Karma: 1
    • Profiili
Minuakin aihe kiinnostaa. Lähteä vaikkapa pariksi viikoksi metsään selviytymään. Ottaisin kyllä mukaani edes jotain kuivamuonaa sekä virvelin ja mahdollisesti haulikon, riippuen menenkö syksyllä vai kesällä. Tärkeintä olisi olla niin syrjässä, ettei muihin ihmisiin törmää.

Metsästys ja kalastus ovat olleet aina tärkeitä harrastuksia minulle. Pitäisi vielä perehtyä enemmän ruokasieniin ja kasveihin, marjat on kuitenkin helppo tunnistaa.

Oli aika kiinnostava tuo viimesyksyinen tapaus Suomesta, jossa kaveri oli kateissa useamman kuukauden ja löytyikin Lapista autiotuvasta hyvässä kunnossa. Siitä sain alunperin ajatuksen metsään menosta pidemmäksi aikaa.

Aihetta sivuaa mainio elokuva Into The Wild ja dokumentti Alone In The Wild: Alone In The Wild S01E01 Part1


Poissa Tattiritari

  • Slaavish warrior
    • Viestejä: 237
    • Karma: 27
    • Profiili
Listaa päivitetty, joku joka tietää sienien keruusta niin vois heittää kevyttä listaa tällein aluksi niistäkin :) Onko kesäkuussa esim sieniä joita voi syödä?
Karma kiertämään jos olin avuksi!


Poissa SoilBreaker

    • Viestejä: 366
    • Karma: 25
    • Profiili
Sorsa ja kanadanhanhi olisivat sellaisia mitä sopisikin harventaa. Ei tosin taida löytyä kuin kaupungista. Eikä niilläkään taida pitkään elää, jos tarttis syödä tahdilla sorsa päivässä.

Mun mielestä trendin pitäisi olla melkein vastakkainen. Jätetään luonto rauhaan ja tuotetaan kaikki itse.
If a law is unjust, a man is not only right to disobey it, he is obligated to do so. - Thomas Jefferson


Poissa Tattiritari

  • Slaavish warrior
    • Viestejä: 237
    • Karma: 27
    • Profiili
Mun mielestä trendin pitäisi olla melkein vastakkainen. Jätetään luonto rauhaan ja tuotetaan kaikki itse.

Tarkoitus löytää ja saada kosketus muinaissuomalaisuuteen, viljelemistä ois kiva tehdä mutta en voi täällä kaupungissa viljellä muualla kuin sisällä.

Sissi perunamaa? kyllä, vois olla kiva idea ja varmasti toimiikin :) pitäs vaan jostain löytää rauhallinen paikka jonne ei ole joku kaatanut maalivarastoaan.
Karma kiertämään jos olin avuksi!


Poissa Herra käpy

    • Viestejä: 28
    • Karma: 2
    • Profiili
Mahtava elokuva! Kiitos tästä.

Se lienee kuitenkin niin, ettei ihmistä ole tehty yksinäiseksi eläimeksi..? Haluan joskus tehdä saman kuin tuo elokuvan mies, mutta miltä tuntuisi elää luonnossa toisten ihmisten kanssa?

Ainoa mikä pistää silmään tuossa elokuvassa, on että miehellä on mukana aivan kauhean paljon tavaraa! Eikö tuollainen ole pelkkää energian tuhlausta? Mihin mies tarvitsee luonnossa esimerkiksi kirvestä? Täydellä kunnioituksella kuitenkin... Hän on sentään tehnyt sen!



Poissa Nyäpikkä

    • Viestejä: 367
    • Karma: 17
    • Profiili
Luin joskus jonkun ruotsalaisen kirjan "Selviydy luonnon ehdoilla", jossa oli aika kattava litania Skandinaviassa tavattavista syötävistä kasveista ja eläimistä ja niiden käsittelystä, tosin siinä tähdennettiin että näiden luonnonvarojen hyödyntämisessä tulee viljellä kypsää(?) eettistä näkemystään ja useimmat kikat ovat luvallisia vain henkiinjäämistilanteessa. Kasveista jäi mieleen ohjakkeen, putkikasvien (lajituntemus tarpeen!) ja järviruo'on juurakot, joiden keruu ja valmistaminen ovat työläitä. Paras "kasvi" jos on vain tarpomassa paikasta toiseen on pohjannapajäkälä, joka sisältää n.90% käyttökelpoisia hiilihydraatteja - siis erinomainen resurssi välittömään fyysiseen energiatarpeeseen. Voidaan poimia ja syödä suoraan kallion kyljestä, muistaakseni sukulaislajit ovat myös syötäviä. Islanninjäkälästä voi keittää puuroa tai leipoa lättyjä, mutta sitä piti käsitellä jollain koivuntuhkaliuoksella ennen käyttöä melko pitkään, mutta jos olet jo metsässä niin luultavasti koivuntuhkan saatavuus ei ole ongelma. Linnunmunat ovat hyviä proteiinin lähteitä, mm. telkän ja haahkan munia on käytetty ennenvanhaan ravinnoksi. Pesien ryöstely on oma taiteenlajinsa..
Eläinten kanssa kannattaa olla tarkkana, jäniksistä voi saada jänisruton ja pikkujyrsijöistä myyräkuumeen (joka pahimmillaan tilttaa munuaiset, tietysti kunnon rambona kuolet metsään etkä huononna kansantalouden huoltosuhdetta loputtomissa dialyyseissä).. Kannattaa näissä luontofantasioissa muistaa myös luonnon raadollinen ja armoton puoli, kohdalle osunut karhu voi ihan oikeasti raadella pahasti tai myrskyssä kaatuva puu rusentaa alleen.. jo pelkkä riittävän pitkään jatkuva vesisade aiheuttaa ihan riittävästi ongelmia. Sellainen kevyehkö soutuvene tai kanootti, josta saisi tarpeen vaatiessa niin laavun kuin ahkion voisi olla sopiva kulkupeli. Näihin voi melko helposti viritellä myös purjerikejä matkaa vauhdittamaan.


Poissa Tattiritari

  • Slaavish warrior
    • Viestejä: 237
    • Karma: 27
    • Profiili
Luin joskus jonkun ruotsalaisen kirjan "Selviydy luonnon ehdoilla", jossa oli aika kattava litania Skandinaviassa tavattavista syötävistä kasveista ja eläimistä ja niiden käsittelystä, tosin siinä tähdennettiin että näiden luonnonvarojen hyödyntämisessä tulee viljellä kypsää(?) eettistä näkemystään ja useimmat kikat ovat luvallisia vain henkiinjäämistilanteessa. Kasveista jäi mieleen ohjakkeen, putkikasvien (lajituntemus tarpeen!) ja järviruo'on juurakot, joiden keruu ja valmistaminen ovat työläitä. Paras "kasvi" jos on vain tarpomassa paikasta toiseen on pohjannapajäkälä, joka sisältää n.90% käyttökelpoisia hiilihydraatteja - siis erinomainen resurssi välittömään fyysiseen energiatarpeeseen. Voidaan poimia ja syödä suoraan kallion kyljestä, muistaakseni sukulaislajit ovat myös syötäviä. Islanninjäkälästä voi keittää puuroa tai leipoa lättyjä, mutta sitä piti käsitellä jollain koivuntuhkaliuoksella ennen käyttöä melko pitkään, mutta jos olet jo metsässä niin luultavasti koivuntuhkan saatavuus ei ole ongelma. Linnunmunat ovat hyviä proteiinin lähteitä, mm. telkän ja haahkan munia on käytetty ennenvanhaan ravinnoksi. Pesien ryöstely on oma taiteenlajinsa..
Eläinten kanssa kannattaa olla tarkkana, jäniksistä voi saada jänisruton ja pikkujyrsijöistä myyräkuumeen (joka pahimmillaan tilttaa munuaiset, tietysti kunnon rambona kuolet metsään etkä huononna kansantalouden huoltosuhdetta loputtomissa dialyyseissä).. Kannattaa näissä luontofantasioissa muistaa myös luonnon raadollinen ja armoton puoli, kohdalle osunut karhu voi ihan oikeasti raadella pahasti tai myrskyssä kaatuva puu rusentaa alleen.. jo pelkkä riittävän pitkään jatkuva vesisade aiheuttaa ihan riittävästi ongelmia. Sellainen kevyehkö soutuvene tai kanootti, josta saisi tarpeen vaatiessa niin laavun kuin ahkion voisi olla sopiva kulkupeli. Näihin voi melko helposti viritellä myös purjerikejä matkaa vauhdittamaan.

nimenomaan! luonnossa sattuu ja tapahtuu :) Itse aattelin ottaa liikunnan kannalta tälläisen harrastuksen ja ruokabudjetti hymyilee kun ei tarvitse kokoajan käydä kaupassa ostamassa ruokaa.

Lähden lenkille tai vaeltamaan metsään, jotta aika kuluisi jouhevammin ja olisi kivaa, etsisin kasveja ruuaksi kun olen kotona taas jälleen.

Liikuntaa jonka ohessa opis kunnioittamaan ja tuntemaan luontoa, samalla saa aurinkoa :D kyllä mulle kelpaa!
Karma kiertämään jos olin avuksi!



Poissa Herra käpy

    • Viestejä: 28
    • Karma: 2
    • Profiili
Ohoo!

Kiitos kirja-vinkistä. Meni heti varaukseen! :D

Lainasin myös toisen aiheeseen kirjan : Taigan Erakot.

Se kertoo Venäjän Siperiaan muuttaneista kristittyjä vanha-uskovaisista, jotka menivät Siperiaan vainoja & syntistä maailmaa karkuun. Taiga paljasti salaisuutensa vasta 80-luvulla, jolloin löydettiin vanha-uskovaisten yhteisön viimeinen jäljellä oleva perhe. Perhe, tai ainakin sen lapset olivat eläneet askeettista ja kurinalaista uskovaisten elämää siperian ankarissa olosuhteissa. Kaikki tehtiin itse: Hamppua viljeltiin vaatteisiin(ja köysiin?), kävyistä kerättiin pähkinöitä ja peruna/nauris/sipuli kasvoi pelloilla. Pulaa oli vuosien varrella oikeastaan vain metallisista asioista. Puhkikuluneilla kattiloilla ja kirveksillä ei paljoa juhlita.

Perheen löytyessä Taigan kätköistä, retkikunta tutustui heihin ja he saivat muunkinlaista kiinnostusta osakseen. He ottivat vastaan heille tuotuja lahjoja, mutta eivät suostuneet esimerkiksi syömään "syntisen maailman ihmisten" ruokaa. "Me emme saa".

Kirja on mielenkiintoinen tosikertomus askeettisesta selviytymisestä kiinnostuneille. Tämä kulttuuri on unohtunut nykypäivän Suomesta. Vielä 50 vuotta sitten mummot olivat kotona kitkemässä perunamaata, nykyään laitoshoidossa...


Poissa Nakertaja

    • Viestejä: 43
    • Karma: 3
    • Profiili
Itsekin olen kiinnostunut paljon luonnosta ja sen antimista ja haaveilen siitä, että pystyn jokin päivä elämään osittain omavaraisesti kasvattamalla kaikkea itse ja juurikin kalastelemalla jne.

Jokamiehenoikeuksilla saa tehdä paljon, mikä on kyllä hyvä asia täällä :) Pitää kuitenkin muistaa, että esim. jäkälää ja sammalta ei saa toisen maalta ottaa ilman maanomistajan lupaa ;) Onkia ja pilkkiä saa ilman maksuja (ei katiskoita, heitto- tai vetouistelua, verkkoja jne). Pitäisi kyllä ehdottomasti eistyä nyt tulevana kesänä itsekin viettämään kunnolla aikaa luonnossa!


Poissa SoilBreaker

    • Viestejä: 366
    • Karma: 25
    • Profiili
Mun mielestä ongelmana tässä on se, että ihmisiä on liikaa ja kaikkea yli kulutetaan. Ainoa minkä käytöstä tuskin on haittaa olisi nokkonen, voikukka, marjat ja sienet. Järvissä olevat kalatkin ovat mun käsittääkseni lähes täysin istutettuja, eikä siinä sinänsä olla mitenkään luonnon antimilla jos kalastelee. Ekologisesti paljon tärkeämpää olisi valjastaa kerrostalojen katot kasvihuoneiksi.
If a law is unjust, a man is not only right to disobey it, he is obligated to do so. - Thomas Jefferson


Poissa Samuli

    • Viestejä: 111
    • Karma: 7
    • Profiili
Tämä ei ole aivan sama asia mistä keskustelette, mutta tunnen pariskunnan, joka vetäytyi Helsingistä Itä-Suomeen asustelemaan erakkoelämää. Elävät kyllä yhteiskunnan tukien avulla ns. työttömänä, mutta sitten hankkivat ruokansa luonnosta. Käyvät mm. metsässä sienestämässä ja marjastamassa. Kalastavat paljon ja viljelevät pienen pientä maaplänttiä josta saavat perunaa ja salaattia yms.
He eivät pidä juurikaan yhteyttä kehenkään. Joskus harvakseltaan soittavat tutuilleen ja kertovat, että hengissä ovat vielä. Minulle on jäänyt mielikuva tästä, että ovat tyytyväisiä, mutta eivät niinkään kovin onnellisia.

-----

Brasiliassa Bahian osavaltiossa on alue jossa asustaa pieni joukko eurooppalaisia, jotka harjoittavat luonnonmukaista elämää. Yleensä heillä on brasilialainen vaimo/mies ja ovat ostaneet pienen tilan jossa tuottavat elantonsa. Usein siltä alueelta tuntuu olevan myynnissä jokin maatila.

Lisäksi tiedän, että mm. japanilaisia asustaa sekä Amazonasin, että Parán osavaltiossa. 1920-luvulla sekä sen jälkeen sinne muutti japanilaisia siirtolaisiksi. Viidakossa he ottivat vanhoja intiaanien hedelmätarhojen alueita itselleen viljeltäväksi ja myivät hedelmiä lähikyliin sekä isompiin kaupunkeihin ja tietenkin elättivät itsensä hedelmätarhoillansa, että viidakon antimilla.