Kopioinpa tähän omia viestejäni tietoiseen-foorumilta:

18.10.2010:
Mulla on ollut viisivuotiaasta asti migreeni, jota on esiinytnyt säännöllisen epäsäännöllisesti ehkä noin kerran kuussa tai useammin. Söin sieniä ensimmäisen kerran tämän vuoden toukokuussa, eli kohta viisi kuukautta sitten. Migreenit hävisivät kokonaan kuin seinään tuohon, eivätkä ole palanneet.
Normaalia päänsärkyä esiintyy toisinaan, melko harvoin.

Tämä vain väliaikatietona, koska taisin luvata tiedottaa tänne tilastani. Juoksin migreenini kanssa aikanaan jos jonkinmoisella lääkärillä, joilta en saanut pillereitä parempaa lääkettä. Siitä oli apua joskus, mutta ei suinkaan aina.
Hämmentää vähän kyllä vieläkin, ettei ole tullut minkäänlaista merkkiä kohtausten palaamisesta.

Lämpimät terveiset kaikille minua tutkineille lääkäreille. <3

--

28.9.2011
Vaikka hortonin oireyhtymä on todennäköisesti paljon pahempi vaiva kuin migreeni, en itse koe silti mitään tarvetta vähätellä migreenin ikävyyttä. Kyllä sekin ihmisen aika toimntakyvyttömäksi vetää. Itse en paimmillaan pystynyt muuta tekemään kuin makaamaan pimeässä huoneessa mahdollisimman hyvässä aistiärsyke-eristyksessä.
Ei sellaisessakaan tilassa voi tehdä mitään muuta kuin odottaa, että kohtaus menee ohi. Yleensä se vaati pitkät unet poistuakseen. Eikä kuitenkaan sellaisen kivun kanssa ole yleensä kovin helppoa nukahtaa.

Nyt ensimmäisesti sienikokemuksestani on hujahtanut jo vuosi ja neljä kuukautta, eikä migreenejä ole ollut. Tuona aikana olen kyllä nauttinut psykedeeleistä toisinaan.
Tavallista jännityspäänsärkyä esiintyy ajoittain niska- ja hartiajäykkyyden vuoksi, mutta ei mitään sellaista kuin migreeni.

Yhdyn.

Itselläni oli myös migreeni nuorempana. Muistan kuinka kivuliasta se oli toisinaan, ei tosiaan voinut muuta tehdä kuin maata pimeessä kärsimässä kunnes loppuu, jotenkin valo tuntui pahentaavan särkyä. Muistan myös että joissain migreeni tapauksissani olin ihan oudoissa paikoissa. Yksi toistuva "migreeni trippi" oli erittäin epämukavan tuntuinen. Sitä on vähän vaikea kuvailla. Vähän kuin olisi suolisto putkessa, joka on kaikkia vastakohtia samaan aikaan. Eli Tuntui kuin putoaisin,nousisin,venyisin, kutistuisin, itkisin, nauraisin, vihaisin ja rakastaisin samaan aikaan. Ja sitä ei vaan mitenkään kyennyt kestämään. Jäljellä onkyllä vain pieni haalea muisto siitä, mutta muistan että jotain kammottavaa se oli. onneksi ei ole väääähäään aikaan toistunut.

Minullakin katosi migreenit, tosin heti sen jälkeen kun kokeilin kannabista. Tästä en ole edes vanhemmilleni vielä kertonut, he kyllä olivat iloisia kun saivat kuulla kohtauksien vähentyyn. Nykyään psykedeeleihin tutustuttuani on päänsäryt lähes tyystin kadonneet. Lohduttavaa.

Itse söin ensitripilläni cubensiksia 1,1 grammaa.

Eipä taida löytyä kattavaa tieteellistä tutkimusta vaikutustavoista. Psykedeelit eivät ole ihan se helpoin tutkimuskohde kaikenlaisen lainsäädäntöhömpän ansiosta. Yhden julkaisun onnistuin löytämään ja sekin on aikamoinen tynkä.

Response of cluster headache to psilocybin and LSD

e: joka muuten on sama kuin Syntyjäsyviä aiemmin linkittämä. Äsh. No, sain ainakin sellaisen käsityksen, että mapsilla on kiinnostusta tutkia näitä asioita tarkemmin.

Jee, olipa ensimmäinen migreeni viime viikolla reiluun vuoteen.
Ihan just niin vittumaista kuin muistinkin. Ja pahimpana se, miten pahalta se tuntui, että tämä vaiva on palannut pitkän poissaolon jälkeen takaisin.

Voi johtua jostain stressin laukeamisesta kylläkin. Mutta olon teki sietämättömän tuskaiseksi, eikä minkäänlainen oleminen tuntunut hyvältä.

Itse koin viimeisimmän, yli kaksi kuukautta sitten tapahtuneen voimakkaimman (1,5 g p. semilanceata) sienitrippini jälkeen ihan sellaisen "perus"-päänsäryn mitä on aina välillä, vähentyneen erittäin paljon, käytännössä olemattomiin. Tämä miellyttävä vaikutus tuntuu kylläkin hieman heikenneen.

Tätä trippiä edelsi kolme heikompaa sienipäihtymystä syyskuusta lähtien jotai viikon välein, mutta en havainnut päänsäryn vähenemistä (silloin en kylläkään vielä tiennyt psykedeelien voivan siihen auttaa). Sen muistan että päänsärkyä silloin vielä oli.

Puhun nyt siis semmosesta ihan normaalista ajoittaisesta päänsärystä.

En muista, olenko koskaan kirjoittanut tätä tänne, mutta:

Kaverin kissan omistajan kaverilla alkoi tulla tosi ikäviä päänsärkyjä ensimmäisten psykedeelikokemusten jälkeen, useimmiten heti seuraavana päivänä. Nuo seuraavina päivänä tulevat säryt saattavat kyllä todennäköisesti johtua huonoista yöunista ja niiden taudeille altistavasta vaikutuksesta (kaveri näet sairastui usein oudosti pian tripin jälkeen).

...
Jos olen ymmärtänyt oikein, lähestulkoon joka tapauksessa kun psilosybiiniä käytetään yrityksenä vaikuttaa johonkin sairauteen, annostus on aina sitä luokkaa että juuri mitään huumaantunutta, trippaavaa oloa ei pitäisi tulla. Käsitystäni saa korjata jos on tietoa.

Empiiristä kokemusta on eräästä "potilaasta", jolla kolmena päivänä peräkkäinen 0,3g annos kuivaa sientä ei tuottanut tulosta, joten uskoisin, että kerta-annoksen tulisi olla vähintään 1g. Tämä voi aiheuttaa jo jonkinverran kummallista oloa, mutta laittaa kaunista musiikkia korvilleen ja menee pötkölleen muutamaksi tunniksi. Ja hyväksyy sen, että ajatuksen juoksu voi olla tavallista vilkkaampaa jonkin aikaa ja olo voi olla hieman kummallinen (tosin useilla lääkkeilläkin on "huumaava" vaikutus). "Päihde" sana psykedeeleihin yhdistettynä voi sapettaa joitakin. Se on päihde, jos sen haluaa olevan sitä. Se on lääke, jos sen haluaa olevan sitä. Se on terapiaa jos sen haluaa olevan sitä. Se voi olla myös noita kaikkia yhtä aikaa, jos sen haluaa olevan. Eli: Halua.

Kiitos selvennyksestä. Nyt on pakko kysyä kauan mietityttänyt kysymys; millä ihmeellä ihmiset puntaroi noita? En minä ainakaan löydä googlesta tarpeeksi tarkkoja vaakoja. Sairautta hoitaessa toi hienosäätö voi olla iso juttu; moni varmasti haluaa parantua, mutta samalla eivät halua "päihtyä". Toinen puuttuva nyyppätieto omalla kohdalla on se, että miten sieniä ylipäätään käytetään? Kuivattuna, oletan, mutta lakki vai jalka vai molemmat vai jauhettuna vai ... 

Sekä lakki, että jalat syödään. Tuoreet ja kuivatut sienet ovat yhtä käyttökelpoisia, erona on vain annostus; Tuoreeet sienet ovat n. 90% vettä, joten 1 gramma kuivattua sientä vastaa noin 10 grammaa tuoretta.

Tässä on yksi edullinen vaaka, jonka tarkkuus riittää vallan mainiosti sienten punnitsemiseen http://www.mania33.com/webshop/cat/product_details.php?p=1084