Ajattelin aloittaa tämän topicin sen vuoksi, koska kasvatusoppaassa melkeimpä KAIKKI on tehty mielestäni liian vaikeaksi:

1) ITIÖRUISKUJEN VALMISTUSTA EI TARVITA, VAIN PRINTTI RIITTÄÄ.  --> Maissinjyvät voi keittää kattilassa, laittaa lasipurkkeihin, joihin metallikannet, joissa muutama reikä, jotka on peitetty micropore teipillä. Nuo purkit painekeittimeen kasvatusoppaan ohjeitten mukaan, jonka jälkeen jyvien jäähdytys. Tämän jälkeen purkin kannen voi avata lyhyeksi aikaa ja raaputtaa itiötä steriilillä veitsellä (veitsen sterilointiohjeet kasvatusoppaassa) purkkiin ja laittaa purkin kannen kiinni ja ravistaa. Ei siis tarvitse säätää neulojen ja itiöruiskujen kanssa, turhaa ajanhukkaa mielestäni!! <-- Tämän tekniikan onnistuminen vaatii luonnollisesti kuitenkin perushyvää siisteystasoa, hyvin pestyjä käsiä, muovihanskat ja perusjärjen, mutta jos maissijyvät on steriloitu painekeittimellä ohjeiden mukaan, kannen lyhytaikainen avaaminen ei aiheuta siistissä ympäristössä liian suurta kontaminaatio riskiä!


Huom. tämäkin on mahdollista tehdä Matyaksen ohjeistuksen (ks. topic "HELPPOA: Maissin keittäminen kasvatuskäyttöön") mukaan, jolloin kontaminaatioriski on kylläkin vähän isompi, mutta työtä entistä vähemmän. Tässä mainitulla tekniikalla kuitenkin kontaminaatioriski on jo huomattavasti pienempi kun mukana on painekeitin.

2) Ghetto pästorointi toissijaiselle kasvatusalustalle ja kasvatuslaatikko. <-- Näissä ei ole yhtään mitään uutta, vaan nämä löytyvät Hullusta mykologista sivuilta 48-49. Haluan kuitenkin tuoda nämä esille erikseen, koska Hullussa mykologissa nämä kuuluvat osioon "edistyneemmät tekniikat", joka on mielestäni hyvin ongelmallista. Tämä oppaan otsikko antaa jollain tavalla kuvan siitä, että "aloittelijan tulisi aloittaa aina perustekniikoilla eli PF-tekillä ja Shotgun-laatikolla, jossa on pohjalla perliittiä." Shotgun-laatikon tekeminen perliittipohjalla, jonne laitetaan PF-kakkuja on mielestäni erittäin työlästä ja laatikon hoitaminen vaatii paljon työtä, puhumattakaan kakkujen valmistuksesta suhteessa saatavaan satoon. Ghetto pastoröinti perus vermikuliitti-kookosuitu-kahvinpuru- kasvualustalle on TODELLA helppoa ja kasvatuslaatikko, johon tuo laitetaan, on PALJON helppohoitoisempi kuin shotgun-laatikko ja sato on KOVA. Kasvatusoppaassakin lukee seuraavalla tavalla laatikosta: "Sienilaatikko on suhteellisen hoitovapaa, mutta joskus voi olla tarpeen sumutella sitä." --> Laatikko, jossa on muutamia suht hyvän kokoisia reikiä, ylläpitää ilmankosteutta erinomaisesti siltikin niin, että hapensaanti laatikossa ei jää liian vähäisesti (VS. Laatikkoa ei siis tarvitse reijittää täyteen ja laittaa perliittiä pohjalle ylläpitämään ilmankosteutta, samalla kun laatikkoa tuulettelee ja suihkuttelee monta kertaa päivässä). Kumma, että näin helppohoitoisen laatikon sijaan jotkut alkavat jopa väsäämään täysin automatisoituja laatikoita hirveällä työllä 

Kehoitan siis aloittelijoitakin lukemaan ilman pelkoa noista hurjista "edistyneemmistä tekniikoista" oppaan sivuilta 48-49, koska kyseessä ei mielestäni ole edistyneempi tekniikka, vaan pikemminkin yksi perustekniikka, johon aloittelijan kannattaisi tutustua.

3) AURINKO PILVISENÄKIN PÄIVÄNÄ ON PAREMPI KUIN PÄIVÄNVALOLAMPPU!! Kasvatusoppaassa ei korosteta tarpeeksi luonnonvalon, eli auringonvalon erinomaisuutta kasvatusvalona. Sen sijaan oppaassa sanotaan "Parhaat tulokset saadaan kun käytetään ns. päivänvalolamppua tai energiansäästölamppua, jonka värilämpötila on 6500K." <-- Tämä väite ei kokemukseni tai tieteen mukaan pidä kuitenkaan paikkaansa, koska pilvisenäkin päivänä auringonvalon värilämpötila on moninkertainen verrattuna päivänvalolamppuun. Valon ja pimeän syklin pieni ja isompikin heilahtelu (esim. kesä vs. syksy) ei myöskään mainittavasti mielestäni vaikuta satoon. Talvisin pimeimpinä aikoina auringonvalon lisäksi on hyvä käyttää jonkin verran tukena päivänvalolamppua, mutta se siitä. Laatikkoa voi siis toisin sanoen pitää lähellä ikkunaa yötä päivää ja sato on erinomainen ja myös orgaanisempi, kun valaistuksena ei ole keinotekoista valaistusta. Tämä vaihtoehto ei tietysti kaikilla ole mahdollinen, mutta jos on niin voin kertoa, että ei tarvitse käyttää aikaansa korkean värilämpötilalampun etsimiseen ja ajastimen hankkimiseen, mihin itse käytin aikoinani aivan turhan määrän energiaa...


Toivottavasti tästä viestistä on joillekkin hyötyä proseduuriensa yksinkertaistamisessa. Henkilökohtainen toiveeni on myös, että Hullun mykologin seuraavassa painoksessa tässä viestissä tuomani näkökulmat tulisivat hieman selkeämmin esiin, koska itse voin myöntää, että olen nuoruudessa käyttänyt todella paljon turhaa energiaa huonojen satojen parissa.. Eri mieltäkin saa toki olla näistä  esittämistäni huomioista ja täydentääkkin saa.

Kuitenkin, tämä väite

pilvisenäkin päivänä auringonvalon värilämpötila on moninkertainen verrattuna päivänvalolamppuun

on paskapuhetta, sillä auringonvalon värilämpötila on noin 5900 K ja oppaan mukaan

Parhaat tulokset saadaan kun käytetään
ns. päivänvalolamppua tai energiansäästölamppua, jonka värilämpötila on 6500K.

Auringonvalon intensiteetti lamppuihin verrattuna on sitten toinen asia.
[/quote]

Kiitos korjauksesta, tämä on hyvä huomio!  Nyt kun asiaa selvitelin sehän on juuri näin, että värilämpötila vaihtelee auringossa ja on keskimäärin juuri tuo 5900. Sekoitin värilämpötilan lukseihin, eli juurikin valon intensiteettiin, joka auringossa on hyvin korkea verrattuna lamppuihin. Tämän korjauksen voisi editoidakkin viestiin jossain vaiheessa.  <-- Tämä asiavirhe ei muuta kuitenkaan kokemustani siitä, että auringonvalolla ja luonnollisella päivä-yö -syklillä (isompienkin vaihteluiden kanssa) saa erinomaisia satoja, eli ajastimia tarkasti säädetyn syklin mukaiseksi asennettuna ja korkean värilämpötilan omaavia lamppuja ei tarvita (ellei nyt välttämättä halua tehdä hommaa näitten kanssa).

Olet varmasti aivan oikeassa. Olen itse huomannut, että terraa voi pitää parikin päivää selkeästi vähemmässä auringonvalossa, melkeinpä pimeässä (eli esim. kaapissa) ilman, että sato kärsii kohtuuttomasti <-- Tämä toimii varsinkin silloin, jos yksilöt ovat jo selkeästi pinnausvaihetta pidemmällä, mutta luonnollisesti tälläinen menettely ei voi olla täysin vaikuttamatta satoon. Kuitenkin jos esim. ystävä tulee pariksi päiväksi kylään ja ei halua pitää laatikkoa näkyvillä, menettely passaa oikein mukavasti 

HuMy:n hifistelystä kitiseminen on nähdäkseni melko uusi ilmiö, enkä ainakaan muista moista aiemmin juuri huomanneeni. Mikä nykytrendiin sitten liekään syynä, veikkaan kuitenkin, ettei se ole pelkästään HuMy itse.

Koska oman järjen käyttäminen on elämässä usein jopa suotavaa, voi kasvatusoppaan ohjeita tietysti soveltaa kukin ymmärryksensä puitteissa. Esimerkiksi kokemuksen tuoma osaaminen ruokasienten kanssa touhuamisesta kääntyy aivan varmasti hyödylliseksi myös näiden ns. "huumesienten" kanssa. Toisaalta internet on pullollaan oppaita monilla kielillä (esimerkiksi L.G. Nicholas ja Kerry Ogame, Psilocybin Mushroom Handbook (pdf)). Tietysti kaikkein paras vaihtoehto on mielestäni kirjoittaa aivan itse omin kätösin selkokielinen ja helposti seurattava ohjeistus, mikäli muiden tekemät tuntuvat liian hifistelyltä. Jostain ihmeen syystä tähän harva valittaja kuitenkaan koskaan ryhtyy.

Mainittakoon vielä, että jonkinlaista kootut simppelimmät tekniikat -lisäosaa HuMy:in on kyllä suunniteltu, mutta itse kullakin on tässä kuitenkin sivuprojekti nimeltä muu elämä, joten toistaiseksi moisen tekemiseen ei ole keltään asioista ymmärtävältä löytynyt aikaa. Mutta hei, se voit olla juuri SINÄ joka moisen oppaan naputtelee! Esimerkiksi minua saa oikein mielelläänkin lähestyä vaikkapa yksityisviestitse raakileversioiden kanssa

homekontaminaatioihin huumesienien kasvattajat suhtautuvat hysteerisesti.  Ruokasienikasvatuksessa suositellaan ottamaan homehtunut kohta pois puhtaalla lusikalla. 

Tämä homeisiin liittyvä näkökulma oli kyllä kerta kaikkiaan mielenkiintoinen. Onko jollain kokemusta/onko joku kuullut, että joku olisi ottanut vaan jostain PF- tai maissikakusta homehtuneen osan lusikalla pois ja sen jälkeen olisi kasvatellut kakusta terveen sadon?  Homeitöithän kuitenkin ovat levinneet laajemmalle kuin vaan siihen näkyvään kohtaan, jonka vuoksi esimerkiksi ei suositella esim. leikkaamaan osittain homeisesta leivästä homeista osaa pois. Tosin yksi ystäväni on näin pitkään tehnyt ja tietääkseni ilman ruokamyrkytystä selvinnyt (tosin toisella ystävälläni on juuri päinvastaisia kokemuksia) 

HuMy:n hifistelystä kitiseminen on nähdäkseni melko uusi ilmiö, enkä ainakaan muista moista aiemmin juuri huomanneeni. Mikä nykytrendiin sitten liekään syynä, veikkaan kuitenkin, ettei se ole pelkästään HuMy itse.

Tarkoituksenani ei ollut missään nimessä kitistä HuMysta, vaan tuoda esille joitain näkökulmia, joiden avulla voisin estää toisia kulkemasta sellaisia harhapolkuja, joita itse kuljin pitkään noudattaessani liian tarkasti HuMyn ohjeita. Tosiasiahan kuitenkin on se, että HuMyn tekijät ovat tehneet erittäin suuren palveluksen tietoisuuden laajentamisesta kiinnostuneille ihmisille. Tästä itse olen todella kiitollinen kyseisen teoksen laatijoille.  Ja omissakin näkökulmissa on kyse ennen kaikkea pikkuhuomioista, eikä koko teoksen tylyttämisestä, koska hyvä teoshan se on. 

Mainittakoon vielä, että jonkinlaista kootut simppelimmät tekniikat -lisäosaa HuMy:in on kyllä suunniteltu, mutta itse kullakin on tässä kuitenkin sivuprojekti nimeltä muu elämä, joten toistaiseksi moisen tekemiseen ei ole keltään asioista ymmärtävältä löytynyt aikaa. Mutta hei, se voit olla juuri SINÄ joka moisen oppaan naputtelee! Esimerkiksi minua saa oikein mielelläänkin lähestyä vaikkapa yksityisviestitse raakileversioiden kanssa

Tämä olisi kyllä mielenkiintoinen ja aiheellinen projekti   Onko tietoa siitä, onko päivitettyä versiota suunniteltu toteutettavaksi millä aikataululla? Monista kohdista voisi yksinkertaisilla kappale- ja lausejärjestyksien sekä otsikkotason muutoksilla yms. tehdä vielä entistäkin paremman "ns. yksinkertaisuus ensin"-periaatteella toimivan opuksen 

Kirjoita kattava lista mieleesi tulevista muutoksista (tai vaikka koko opas puhtaaksi muutoksineen) ja ilmoittele vaikka yyveellä, kun olet valmis. Mietitään sitten, kuinka toimitat tiedoston sivuston ylläpidolle, niin katsotaan miltä osin muutokset ovat hyödyllisiä.

Noh, perskules niinpäs mää voin. Palaan muutosehdotuslistan kanssa 

Hei

Tämä lienee hyvä kohta kysellä juuri tuosta sivujen 48 ja 49 ohjeista, kun ne tuntuvat jotenkin tosi sekavilta. pf-tekkiä on tullut pyöritettyä nyt vuoden verran ja nyt on jostain syystä tullut ongelmia kolonisoitumisen kanssa ja ajattelin, että on aika kokeilla toisia metodeja.

Ajattelin kokeilla tässä ketjussa keskusteltua "Ghetto" pastörointia, mutta siihen tai oikeastaan koko prosessiin liittyy muutamia epäselvyyksiä.

Eli ajatukseni on siis ensin keittää maissit ja laittaa itiöt kasvamaan jyviin tämän ohjeen mukaan: https://psilosybiini.info/keskustelu/index.php?topic=1268.0
Seuraavaksi sitten tuo "Ghetto" pastörointi ämpärissä sivulta 49. Mutta kohdassa 5 sanotaan "Sitten vain sekoitetaan kolonisoituneet jyvät tai murskatut Pf-tek kakut kasvualustaan ja laitetaan purkkeihin." Mihin ihmeen purkkeihin?

Ensimmäisessä viestissä tässä ketjussa sanotaan "Ghetto pastoröinti perus vermikuliitti-kookosuitu-kahvinpuru- kasvualustalle on TODELLA helppoa ja kasvatuslaatikko, johon tuo laitetaan, on PALJON helppohoitoisempi kuin shotgun-laatikko ja sato on KOVA.". Tästä ymmärtäisin, että kasvualusta siirretään pastöroinnin jälkeen esim. shotgun-laatikkoon, johon nuo jyvät sekoitetaan, kansi kiinni ja valoa ja tarvittaessa kostetutta.

Onkohan nyt joku kohta mitä en huomaa tai ymmärrä?

PS. Onko kipsi tärkeä osa seosta?

Kiitos.

Sellainen vielä, että kun tuo toissijainen on kokonaan kolonisoitunut, niin alkaako se puskemaan sieniä luonnostaan vai pitääkö siinä kohtaa tehdä vielä jotain toimenpiteitä?