Ensimmäisessä viestissä tässä ketjussa sanotaan "Ghetto pastoröinti perus vermikuliitti-kookosuitu-kahvinpuru- kasvualustalle on TODELLA helppoa ja kasvatuslaatikko, johon tuo laitetaan, on PALJON helppohoitoisempi kuin shotgun-laatikko ja sato on KOVA.". Tästä ymmärtäisin, että kasvualusta siirretään pastöroinnin jälkeen esim. shotgun-laatikkoon, johon nuo jyvät sekoitetaan, kansi kiinni ja valoa ja tarvittaessa kostetutta.

Onkohan nyt joku kohta mitä en huomaa tai ymmärrä?

Moi,

Kuten Enikin tässä on neuvonut niin, laita joo suoraan sinne laatikkoon se pastoröitu toissijainen kasvualusta ja unoha purkit. Sekoita sen kanssa sitten se kolonisoitunut maissijyväseos. Siitä sitten sienet alkaa puskemaan sen jälkeen kun alusta on kokonaan kolonisoitunut ensiksi pimeässä, jonka jälkeen olet nostanut laatikon valoon (ja luonnollisesti sumuttelet ja tuulettelet yms. aina silloin tällöin). Ja en kyllä suosittele Shotgun-laatikkoa, missä on kauhee määrä reikiä: Kosteus haihtuu hirveellä vauhilla, joka vaatii hirveesti lisähoitoa ja pahimmillaan huonontaa satoa. Lisäksi reikien peittäminen on kauhee vaiva ennen kolonisoitumista. Kasvatuslaatikko missä on muutama reikä siellä täällä riittää vallan mainiosti toissijaisen kasvualustan kanssa.

Ps. Suosittelen laittamaan jätesäkin pohjalle kasvatuslaatikkoon kiinni teippien kanssa, niin sitten kun sato on otettu ei tartte kun irrottaa teipit ja nostaa koko alusta roskikseen: Vähemmän vaivaa ja siivottavaa

Kasvatus kannattaa aloittaa suoraan monotubella (en näe että on olemassa mitään hyvää syytä rakentaa shotgun-terraa).

Syyt:

+ Huomattavasti suurempi sato
+ 1 kasvualusta, siten vähemmän kontaminaatioriskejä kokonaisuutena
+ Vähemmän tuuletusta + muuta päivittäistä työtä
+ Helpompi rakentaa

Ainoa negatiivinen puoli on:

- "All eggs in the one basket", jos kasvu-alusta kontaminoituu niin koko sienisirkus alkaa alusta

Vaikka PF-tek ja toissijaiset kasvualustat ym. ovat opettavia tekniikoita, saman voi oppia suoraan kasvattamalla tehokkaimmalla mahdollisella tekniikalla.

Olenko nyt käsittänyt taas kerran väärin: Eikös 'monotub' olle vain isohko muovilaatikko tietynlaisella passiivisella ilmanvaihdolla, jonka pohjalla 5-8cm (esim?) pastöroitua toissijaistakasvualustaa, jonne ympätään kolonisoituneet vaikkapa jyvät? Tuollainen esim. alumiininen grillivuoka pitää vaan erikseen pitää hyvissä olosuhteissa laatikossa anyways?

Olet mielestäni ymmärtänyt ihan oikein.

No nyt tuntuu hyvältä. Tämä oli varmaan eka kerta koko harrastusurallani. 
Eikai siinä sitten muuta kun Koh Samuit kohti jyviä ja hommaa käyntiin pikkuhiljaa!

Eli jos nyt teen esim pf-tek kakut (pf-tekniikalla olen kasvattanut pari kertaa aiemminkin), niin seuraavaksi valitsen jonkin noista HuMy:n toissijaisista kasvualustaresepteistä (kookoskuitu/lanta/olki), jonka pastöroin ja tämän jälkeen murskaan näitä pf tek kakkuja sopivassa suhteessa valittuun kasvualustaan ja that's it?

Jep, sitten annat kolonisoitua. Yämän pitäisi olla melko nopeaa, kpska rihmasto on jo hyvässä vauhdissa (diploidi rihmasto ja vahvimmat kannat ehtineet kasvattaa massaa).

Siitä sitten vain valoa ja ajoittaista kostuttelua (ilmeisen paljon vähemmän, kuin pf-tek shotgunlaatikossa?).

Kostuttelun määrä riippuu tarpeesta. Jos teet monotubin, eli laatikon pohjan peittää yhtenäinen kasvualusta, se pitää kyllä kosteutta melko hyvin. Pienempiä (vaikkapa 2 litraisia) bulkkialustoja voi laittaa terraarioon (myös SG) useampia. Tällöin laatikon pohjan voi peittää perliitillä. Laita bulkkikskkujen alle vaikkapa muovikelmua, jottei rihmasto suotta kasva perliitin sekaan. Kannattaa joka tapauksessa hankkia kosteusmittari.

Tuottaako esim kookoskuitualusta montakin satoa? Kun kasvualusta on kokonaan kolonisoitunut ja mahdollisesti tuottanut satoakin, voiko siitä siirtää osan seuraavaan kasvualustaan kolonisoittamaan sen? Eli saako tästä hyvän kierteen ilman, että tekee aina vain uusia kakkuja (tai jyviä tai mitä tahansa erikseen)?

Alustasta tulee yleensä helposti kolme flushia. Teoriassa fruitattua kasvualustaa voi käyttää uuden kasvualustan inokulointiin (vrt. jyvä-jyvä -siirros), mutta käytännössä huoneilmalle altistetussa alustassa on sina jonkin verran homeitiöitä ja muuta kakkaa, joten kontaminaatioiden riski on merkittävä. Helpommalla pääset käyttämällä pienehköjä jyväkakkuja ensisijaisina kasvualustoina, joita sitten ymppäät bulkkeihisi.

En tiedä tuliko tää nyt ihan oikeeseen paikkaan mutta pakko sanoo et HuMy on ainakin mulle melko selväkielinen ja samaten ghetto-opas. En tosin vielä oo päättänyt että miten alan toteuttaan tätä hommaa. Teenkö PF-tek kakkuja vai sitten ihan jonkun muun. Vaihtoehtoja tuntuu olevan. Automatisoituja laatikoita en edes viitsi alkaa suunnittelemaan kun onnistuu mun ymmärryksellä yksinkertasemminkin.