Skitsofreenikoilla ja neroilla on matala ns. latentti inhibitio; muunmuassa BBC on uutisoinut kyseisestä ilmiöstä.

Tämä mekanismi vastaa ylimääräisten havaintojen karsimisesta - sen ansiosta tutut asiat tuntuvat tutuilta, erotuksena uusiin asioihin - ja se pitää ajattelutoiminnan johdonmukaisena.

Myös psykedeelit vaimentavat jossain määrin lantenttia inhibitiota, nähtävästi disruptoimalla default mode networkin toimintaa, kuten Carhart-Harris ja kumppanit ovat ehdottaneet.

Jäin pohtimaan Matyaksen mainitsemaa hemmetin hyvää mäihää syynä psilosybiinin kehittymiselle, lähinnä filosofisesti termin merkitystä. Oon tätä aihetta pohtinu viime aikoina itsekseni ja toivoisin siihen jotain vastinetta joten tungen sitä nyt tähän keskusteluun.

Onko jotain perustavanlaatuista eroa sillä, sanooko jonkun asian tapahtuvan mäihän perusteella vai Jonkin Mystisen Suuren Tarkoituksen vaikutuksesta? Mielestäni sattuma ei ole millään lailla itseään selittävä ilmiö, ainoastaan valittu termi kuvaamaan sitä jotain, joka on saanut aikaan sen, että tämän maailman asiat ovat nyt niin kuin ovat. Termeillä on toki omat merkityksensä kulttuurista riippuen, mutta muuten en näe eroa sillä, kutsutaanko tuntematonta taphtumakulun ohjaajaa sattumaksi, kohtaloksi vai Jumalaksi.

Lähinnä yritin selittää sitä, että mielestäni satunnaisuus tapahtumien selittäjänä vaatii uskoa yhtä lailla kuin jumalakin.

Mietitään esimeksiksi epästabiilin atomiytimen mahdollista hajoamista tietyn ajanjakson kuluessa. Tapahtuman ratkaisevaa asiaa voimme kutsua sattumaksi tai jumalaksi,  kummassakin vaihtoehdossa kyseessä on meille tuntematon ja ennustamaton tekijä. Sanan voimme valita sen mukaan, haluammeko ajatella kyseessä olevan jollain lailla tietoinen tekijä, jokatapauksessa on tehtävä oletus tekijän olemassaolosta.

Mun ajatusmaailmassa myös kausaliteetti ei välttämättä toimi vain yhteen suuntaan, vaan nykyhetken tapahtumat voivat olla vaikuttavana tekijänä menneisyyden tapahtumille. Erityisesti hahmottaessamme malleja tapahtumaketjujen kulusta, luomme omaa historiaamme ainakin jonkinlaisena subjektiivisena olemassaolona.
Lisättäköön vielä, että oikeastaan ajattelen kaiken olemassaolon olevan subjektiivista, eikä mitään objektiivista todellisuutta ole mahdollista määritellä, vaan se on kaikkien konseptien tavoittamattomissa. Tuo "todellisuus" on mahdollista suoraan kokea, mutta sen selittäminen toiselle on mahdotonta.

Mun perspektiivistä psilosybiinisienet ovat olleet merkittävä tekijä mun (ja luultavasti monien muiden ihmisten) tietoisuuden kehittymisessä sellaiseen suuntaan, että pystyn vaikuttamaan positiivisesti omaani ja muiden ihmisten elämään. Tämä on mielestäni jo riittävä syy sille, että psilosybiini sieniin on syntynyt.

Tekniikan Maailma: Tutkijat saivat selville, mikä on taikasienten ”taian” tarkoitus: Se onkin puolustusmekanismi hyönteisiä vastaan
https://tekniikanmaailma.fi/tutkijat-saivat-selville-mika-taikasienten-taian-tarkoitus-se-onkin-puolustusmekanismi-hyonteisia-vastaan/

Yhdysvaltalaisen Ohion osavaltionyliopiston tutkijat toteavat uudessa tutkimuksessaan, että taikasienten ”taianomaiset” ominaisuudet tulevat siitä, että psykedeelisienet käyttävät niitä tuholaistorjunnassa.

Psilosybiinisienten sisältämä psykedeelinen alkaloidi psilosybiini (psilosiinin fosforihappoesteri) antaa sienille kyvyn sotkea ihmisten sekä hyönteisten aivojen välittäjäaineita. Aiempien tutkimusten perusteella kaksisiipisten eli kärpästen ja sääskien kohdalla tiedetään, että niiden pikkuriikkisten aivojen välittäjäaineiden toiminnan rajoittaminen laskee niiden ruokahalua.

Psykedeelisienet ovat siis todennäköisesti kehitelleet taikayhdisteensä puolustusmekanismiksi niitä syövien hyönteisten torjumiseksi, tutkijat päättelevät.

Psilosybiinisienten evoluutiota tarkasteleva tutkimus julkistettiin Evolution Letters -tiedejulkaisussa.

PSILOSYBIINIÄ VARASTOIVAT sienet eroavat toisistaan aika tavalla niiden biologisia sukujuuria tarkasteltaessa ja vertailtaessa. Päällisin puolin niillä ei näyttäisi olevan paljonkaan yhteistä keskenään.

Tutkijoiden mukaan evoluutiobiologian näkökulmasta tämä vaihtelevuus on hyvin kiintoisa asia. Se viittaa ilmiöön, jota kutsutaan horisontaaliseksi geeninsiirroksi. Tässä ilmiössä geneettinen materiaali hyppää lajista toiseen, ja kun se tapahtuu luonnossa, on kyse yleensä stressitekijöistä tai ympäristön suomista mahdollisuuksista juontavasta reaktiosta.

Tutkijat analysoivat kolmea eri psilosybiinisienilajia sekä muita samansukuisia sieniä, jotka eivät saa niitä syövien eläinten aivoissa hallusinaatioita aikaiseksi. He löysivät viiden geenin rykelmän, joka näyttäisi selittävän sen, mitä yhteistä erilaisilla taikasienillä on keskenään.

TUTKIJARYHMÄ LÖYSI myös evoluutioon liittyvän johtolangan liittyen siihen, miksi sienet ovat alun perin hankkineet taidon muuntaa tajuntaa.

Psilosybiinin tuotannon takana hääräävät geenit näyttävät vaihtuneen eri lajien kesken kasvuympäristössä, jossa oli paljon sieniä syöviä hyönteisiä eläinten jätöksistä sekä lahopuusta johtuen.

”Arvelemme, että sienet kehittyivät hallusinogeenisiksi siksi, että se alensi hyönteisten syömäksi tulemisen mahdollisuutta”, kertoi tutkimusta johtanut Ohion osavaltionyliopiston apulaisprofessori Jason Slot yliopiston lehdistötiedotteessa.

”Psilosybiini ei todennäköisesti vain myrkytä saalistajia tai maistu pahalta. Nämä sienet muovaavat hyönteisten mieliä – jos niillä edes on niitä – omien tarpeidensa täyttämiseksi”, Slot jatkoi.

Löydökset voivat avata uusia ovia taikasienten lääkekäytön tutkimisen saralla. Psilosybiinin mahdollisuuksia tutkitaan tälläkin hetkellä useiden mielisairauksien hoidossa.

Hoitomenetelmätutkimusten lupaavista tuloksista huolimatta psykedeelisienet ovat laittomia huumausaineita 183 valtiossa, joihin myös Suomi lukeutuu.

Tavanomaisella tavalla aika raapaisevaa pop-tiedeuutisointia, mutta kiintoisahko tutkimus.