Käytiin kaverin kanssa eilen metsässä, ja yllätykseksemme suomusammalta löytyi ihan kohtalaiset poltot (hieman erikoinen 420-päivä
). Sammal tosiaan kasvoi vain varjopuolella haapoja, ja se oli helposti tunnistettavissa muista lajeista. Ulkonäköä hyvin kuvaava nimi on kyllä annettu lajille, kiitos siitä jollekin biologille. Jätimme noin puolet länteistä kasvamaan, ja seuraavaksi suuntaamme toiseen metsään.
Koska itse ajoin autoa, kaveri kokeili ennen minua tupakan seassa polttaa hiukan. Aluksi se epäili että nyt tuli plasebot, mutta parin minuutin päästä vaikutus oli kuulemma selvä. Kaveri kuvaili vaikutuksia jokseenkin hiukan mdma:n ja pilven ja ehkä oopiumin sekamelskaksi.
Mentiin sitten viemään auto pois ja kokeiltiin kumpikin sellaisenaan älyämpäristä. Vaikutukset hiipivät ehkä hieman hitaammin kuin pilveä polttaessa, mutta aika samanlainen alkutunnelma tuli päälle kuin paukuista. Sammal nousi ehkä viisi minuuttia, ja muutamien hittien jälkeen tunsin oloni keitetyksi spagetiksi. Huomasin, miten hartiajäykkyys ja muut lihaskiristelyt katosivat. Hengitys muuttui rauhalliseksi ja stressi lähti. En kuvailisi tilaa oikeastaan kovinkaan paljon päihtyneeksi, mutta nyt on flunssa päällä ja se usein estää pilvenkin vaikutuksia pääkopassa. Mitään usein kannabikselle ominaisia vainoharhaisuuksia, depersonalisaatiota ja ahdistuksia ei ollut. Järjenjuoksu oli koskematonta, vaikkakin tietty ehkä rennompaa.
Samalla tavalla kuin budia kärytellessä, nukutun yön jälkeen jälkkärit ovat päällä. Kannabiksessa ne ovat kohdallani yleensä olleet aika epämiellyttävät, mutta suomusammaljälkkärit tuntuvat rennolta. Ei tästä ainakaan sellaisenaan suuren suurta päihdeviihdearvoa saa aikaiseksi, mutta kyllä tämä omassa, pilveen ja alkoholiin kyllästyneessä elämäntilanteessani kannabiksen ja alkon hakkaa 6-0. Odotan innolla ekstraktointia ja metsässä harhailemista.
