Itiöt eivät ala rihmastoitua.
En tiedä mitä olen sössinyt, mutta saamani PM itiöt eivät rihmastoidu agar agarissa. Edelliset itiöt, joita mulla oli, rihmastoituivat kyllä samanlaisessa seoksessa. Eroa edelliseen on siinä että nyt mulla ei ole käytössä aitoja lasisia petrimaljoja vaan agar agar on raollaan olevassa muovirasiassa. Itiöt on levitetty laajalle alueelle ja pienen osan agarista, joka näytti heikon rihmastoitumisen merkkejä pari viikkoa agarissa oltuaan siirsin kakkuun, mutta ei siinäkään näy nyt mitään. Luulin myös saaneeni todella heikon sienen hajun. Myös kakut ovat samalla reseptillä kuin viimeksi oli eri lajikkeella, joka toimi hyvin, mutta joista jouduin luopumaan turvallisuus syistä pinnauksen alussa. Puukko on voinut olla lämmin vielä steriloinnin jäljeltä rapsuttaessa itiöitä irti, mutta tuskin liian kuuma. Aikaa, jonka jäähtymistä odotin, en muista. Voiko tässä vielä koittaa pelastaa tilannetta jotenkin vai pitääkö vaan hankkia paremmat välineet ja uudet itiöt?

Haiseeko sienet voimakkaasti jossain kasvatusvaiheessa?

Laitoin viikko sitten sienet tulemaan, maissi tekniikalla. Kyseessä siis ensimmäinen kasvatus projekti. Nyt maissit ovat päältä ja jonkin verran reunoistakin valkoisen höytyvän peitossa minkä itse arvelin rihmastoksi.

Paljon olen lueskellut kasvatuksesta mutta edelleen ymmärrä, mitä tehdään sen jälkeen kun kakku on kokonaan rihmastoitunut? nyt en ole viikoon tehnyt mitään, en edes avannut purkkia.

Ok hyvä tietää.

Nyt tilanne on pv nro 11 kohdalla tälläinen:

Kiitos tapauksesi jakamisesta ShaRbC.

Ajan kanssa nenä oppii tunnistamaan sienten normaaliin kasvuun kuuluvat hajut.

PF-kakkujen kanssa kannattaa muistaa viikon vakauttaminen, eli kun rihmasto näyttää kasvaneen umpeen päällisin puolin, on kakkuja syytä pitää vielä ainakin viikon verran laseissaan, jotta rihmasto ehtii vallata myös kakun sisimmät osat. Mikäli vakauttamista ei tee, on mahdollista, että rihmasto jatkaa kasvuaan kakussa vielä senkin jälkeen kun se on kumottu pois lasistaan, eikä tuota sen vuoksi heti itiöemiä, mutta vakauttaminen tehdään pääasiassa sen vuoksi, että kakusta saadaan homeresistentti. Kun haluamamme sienirihmasto on vallannut koko kasvualustan, eivät homesienet enää voi käyttää kasvualustaa hyväkseen. PF-tekillä rihmaston kasvu eri laseissa on usein melko epätasaista verrattuna esimerkiksi jyviin. Tämä voi selittää omalta osaltaan lisää satojen epätasaisuutta. Epätasaisuutta tapahtuu myös eri kantojen välillä. Lisäksi jokaisen PF-lasin sisään muodostuu oma mikroilmastonsa ja niiden keskinäiset lämpöolosuhteetkin vaihtelevat. Paljon mahdollisia muuttujia.

Tuo kuvailemasi möykky on aivan normaalia mutaatioitumista, joille ei voi mitään enää tuossa vaiheessa. Mutatoitumisen saa hävitettyä mm. kannan eristämisellä (saa myös tasaisemman ja mahdollisesti suuremman sadon), josta enemmän juttua Hullussa Mykologissa ja foorumilla. Mutaatiot eivät ole siis sinänsä haitallisia, mielestäni ne ovat joskus jopa melko taiteellisia! Joskin välillä ne tahtovat syödä hieman satoa, mutta yleensä mutaatioita tapahtuu vain yhden flushin aikana, joten niistä ei ole sinänsä aivan hiirrvistyttävää haittaa. Tosin joskus käy niin, että vallitsevista olosuhteista johtuen sienet kasvavat yhteen tai ristiin tai jotain muuta ällistyttävää tapahtuu. Sienet ovat aika-ajoin arvaamattomia.

Mikä hyöty on pmp:stä shotgun terraan nähden, jos molempia pitää huoltaa 2 kertaa päivässä? Ei kait sitä bubleria turhaan pöristetä...

PMP:ssä vallitsee kokoajan ylipaine (ilma pyrkii pois päin terran sisältä), tämä edistää ilman vaihtuvuutta ja samalla estää terran ulkopuolella mahdollisesti olevien ylimääräisten mikrobien turhan siirtymisen terran sisäilmaan/kakkuihin/pohjalla olevaan veteen (tosin jokaisen tuulettelun yhteydessä ylipaine häviää hetkellisesti). PMP:ssähän ei ole kuin pari reikää terran kyljessä. Ilmapumppu pumppaa PMP:n sisään suodatettua ilmaa ja pitää terran pohjalla olevan veden liikkeessä, jotta sinne ei ehdi muodostua ainakaan niin herkästi ylimääräistä mikrobiologista kasvustoa. Terran pohjalla oleva vesi haihtuu pumpun avulla tehokkaasti terran sisäilmaan.

Shotgunissa ilma kiertää vapaammin (ei niin paljon ongelmia liiallisesta hiilidioksidista), mutta terra kuivuu hieman helpommin, joten siksi huoltaminen on tässäkin vaihtoehdossa tärkeää. Jos reikiä on "ampunut" myös terran pohjaan (niinkuin pitäisi, jottei helposti saastuvaa seisovaa vettä jäisi terran pohjalle), on hyvä suojata alla oleva lattia jollain vedenpitävällä tai vettä imevällä, jotta valumavedet eivät aiheuta vahinkoa (esim. pitää terraa suihkuhuoneessa tai laittaa terran alle sanomalehteä). Pohjasta aukaistu terra tulisi nostaa esim. laudan pätkillä irti maasta, jotta pohjan rei'istä olsi ylipäänsä jotain hyötyä.

Shotgunin ja PMP:n yhdistelmällä kikkailu on mahdollista ja voisiko jopa sanoa suotavaa.

Mitä haittoja huollon laiminlyömisellä on ja millä aikavälillä?

Nyrkkisääntönä huoltamisen olisi tapahduttava säännöllisesti vähintään 2-3 kertaa päivässä, jotta kasvusto pysyisi mahdollisimman terveenä ja terra puhtaana kontaminaatioista. Huoltoon kuuluu sumuttelun ja tuulettelun lisäksi myös kasvun, hajujen ja mahdollisten kontaminaatioiden tarkkailu.

Monotub vaatii vähemmän huoltoa? Eikös se käytä enemmän happea, koska enemmän rihmastoa, joten luulisi tarvitsevan enemmän huiskuttelua?(Tosin enemmän massaa pinta-alaa kohden, joten parempi kosteustasapaino?)

Kyllä, mitä enemmän kasvustoa, sitä enemmän happea tarvitaan, mutta näin pienessä mittakaavassa (yksi normaalikokoinen terra, n. 30 litraa) huoltoa on suoritettava monotubessa aivan samalla tavalla, väh. 2-3 krt/pvä.

Onko syitä olla keittämättä toisisijaista kasvualustaa  painekattilassa, jos sellainen on? Onko siitä jotsin haittaa?

Toissijainen kasvualusta on tarkoitus sekoittaa valmiiseen rihmastoon siinä suhteessa, että haluamamme, jo valmiiksi kasvatettu rihmasto ehtii vallata kasvualustan ennen muita, ei haluttuja mikrobeja. Kukaan ei kiellä toissijaisen kasvualustan sterilointia, mutta vaivaansa nähden se ei ole tarpeellista, sillä mikäli pystyt sekoittamaan valmiin rihmaston steriloituun toissijaiseen kasvualustaan täysin steriilisti, olet aika taikuri -> huolellinen pästörointi riittää, sillä se tappaa suuren osan haitallisista ja elinvoimaisista mikrobeista toissijaisesta kasvualustasta. Suurin ravinnemassa toissijaisessa kasvualustassa tulee joka tapauksessa yleensä jo alkuperäisestä kasvualustasta, joten toissijaisen kasvualustan päätarkoitus on kasvattaa rihmaston määrää (ei siis sinänsä lopulliseen rihmaston kokoon nähden suhteutettua ravinteiden määrää) ja sitä kautta sadon määrää. Toki ravinteiden määrää voi lisätä erilaisin lisäainein tässäkin vaiheessa mikäli alkuperäinen kasvualusta on kovin ravinneköyhää. Lisäaineiden kanssa kannattaa ottaa huomioon mm. kasvualustan ph. Lisäaineista löytyy juttua foorumilta ja Hullusta mykologista sivulta 43 alkaen.

Se hukkunut viesti muuten maagillisesti pompsahti paikalleen.

Mikä on vähiten huono tapa kasvattaa 2 kpl 37cl:n kolonialisoidut  riisitekit sieniksi. Ongelma on että en ehdi huiskutella montaa kertaa päivässä terraa, hyvä jos 3 kertaa viikossa.

Ajatuksena olis tehdä pieni shotgun, jossa vähän reikiä pohjassa ja kannessa, niin kosteus ei putoo niin paljon, sekä paljon vermikuliittia ja polyakrylliamidia.

Se hukkunut viesti muuten maagillisesti pompsahti paikalleen.

Mikä on vähiten huono tapa kasvattaa 2 kpl 37cl:n kolonialisoidut  riisitekit sieniksi. Ongelma on että en ehdi huiskutella montaa kertaa päivässä terraa, hyvä jos 3 kertaa viikossa.

Ajatuksena olis tehdä pieni shotgun, jossa vähän reikiä pohjassa ja kannessa, niin kosteus ei putoo niin paljon, sekä paljon vermikuliittia ja polyakrylliamidia.

Esimerkiksi HuMysta löytyy parikin toimivaksi todettua kasvatuslaatikko-ohjetta (pdf sivu 53, Rakennusohjeet). Omassa terrassani on viitisen senttiä märkää perliittiä pohjalla, sen päällä kakut ja reikärivi pari senttiä perliittipinnan yläpuolella, myös kannessa on reikiä. Ko. systeemi on pärjännyt viikon itsekseen, luultavasti pärjäisi pidempäänkin.

Neljästä maissilasista kahdessa on hiukan hometta. Rihmasto kuitenkin kasvaa nopeasti ja hyvin, joten onko mahdollista että se syrjäyttää homeen? Kaksi puhdasta lasia siirsin uuteen paikkaan turvaan.

"Syrjäytetty" home vallannee alan viimeistään dunkkauksen jälkeen. Helpointa on heittää kakut roskiin ja tehdä uudet. Jos ihan välttämättä haluat yrittää epätoivoista, leikkaa kaikki homeiset kohdat pois (ja reilusti sitä tervettäkin). Jos home on ehtinyt itiöimään, peli on hyvin pitkälti menetetty, koska itiöitä on jo kaikkialla.