Hei. Minulla olisi muutama kysymystä.. ajanpuutteen vuoksi laitan ne tänne.

Kelpaako hanavesi kasvatustilan kosteuttamiseen sellaisenaan vai pitääkö se käsitellä jotenkin?

Kauanko yleisesti menee ensimmäisten pinnien ilmestymiseen kookoskuitu substraatissa?

Pitääkö vermikuliitti aina steriloida ennen käyttöä? Jos käyttää sitä esim. kakkujen tai casingin kuorrutukseen jne?

Kiitos jo etukäteen.. 

Kelpaa.
En tiiä kookoskuidusta mutta viikon sisään yleensä tatteja tulee kun on dunkattu.
ei tarvitse, eihän valmiisiin kakkuihin edes tule enää homeita.

Onko dunkkaus pakollinen? Tais jäädä väliin..

Ei ole pakollista, mutta se tasapainottaa rihmaston kosteutta hyvinkin paljon. Rihmasto tuottaa sieniä ilmankin dunkkausta, mutta itiöemien (ts. sienien) painosta 90% on vettä, ja sen ne saavat lähinnä rihmaston kautta. Kakun dunkkaamattomuus voi siis vaikuttaa jonkinverran sadon määrään, mutta mitään vakavaa ei ole sattunut. Dunkkaat vain ihan normaalisti ennen seuraavaa satoa.

Tuo tumma on hometta. Kakun voi heittää siis roskiin. Varo, home pölisee ja levittää itiöitään ympäriinsä kun kakun kumoaa ulos lasista. Kannattaa kumota lasi suoraan johonkin pussiin. En ole nyt ihan varma, mutta aivan kuin noissa muissakin laseissa tuota samaista hometta (Aspergillus niger) hieman näkyisi vermikuliitti-jauho-seoksen välistä.. Toivottavasti ovat vain varjoja!

Hei,

Kuinka kauan max. kestää, että ensimmäiset merkit itiörihmastosta ilmestyvät PF-kakkuihin?

Nyt itiöiden ruiskutuksesta on kulunut 10 päivää, eikä mitään merkkiä rihmastosta näy.

Voin mennä 3-14 päivää. Harvemmin kauemmin.

Sent from my Nexus 7 using Tapatalk 2

Geneettiset eroavaisuudet, itiöiden elinvoima/kelpoisuus, kasvualustan kosteus noin ensimmäisinä. Liian kuuma kasvualusta inokuloidessa. Yleensä erittäin pieni määrä riittää, mutta jos itiöiden elinvoima on huono niin kasvukohtia voi tulla vähän. Ota myös huomioon, että rihmastoa voi kasvaa "sisempänä" lasia.

Uudelleen steriloinnissa on se huono puoli, että kosteustasapaino voi helposti mennä pieleen.

Sent from my Nexus 7 using Tapatalk 2

Mikä on optimaalinen aika sadonkorjuulle? Olen ymmärtänyt, että vaikuttavat aineet eivät enää lisäänny sen jälkeen, kun sieni aukaisee lakkinsa. Jos kuitenkin samassa kasvualustassa on esim. yksi sieni joka on kasvussa paljon edellä muita ja loput sienet ovat vielä hyvin pieniä, kannattaako sadonkorjuu suorittaa, kun ensimmäinen sieni avaa lakkinsa vai odottaa muiden sienien kasvua?
Jotenkin oma logiikka sanoo, ettei sillä ole merkitystä vaikka isoin sieni vielä kasvaisikin nesteen vaikutuksesta, eikö tuo loppujenlopuksi kompensoidu kuitenkin kuivausvaiheessa, kun nesteet haihtuvat pois? Olenko ymmärtänyt jotain väärin?

Mikä on optimaalinen aika sadonkorjuulle? Olen ymmärtänyt, että vaikuttavat aineet eivät enää lisäänny sen jälkeen, kun sieni aukaisee lakkinsa. Jos kuitenkin samassa kasvualustassa on esim. yksi sieni joka on kasvussa paljon edellä muita ja loput sienet ovat vielä hyvin pieniä, kannattaako sadonkorjuu suorittaa, kun ensimmäinen sieni avaa lakkinsa vai odottaa muiden sienien kasvua?
Jotenkin oma logiikka sanoo, ettei sillä ole merkitystä vaikka isoin sieni vielä kasvaisikin nesteen vaikutuksesta, eikö tuo loppujenlopuksi kompensoidu kuitenkin kuivausvaiheessa, kun nesteet haihtuvat pois? Olenko ymmärtänyt jotain väärin?

Jossain oli joskus jonkinmoinen maininta siitä, että vaikuttavat aineet eivät enää lisäänny lakkien aukeamisen jälkeen, joten jos haluaa painoon nähden mahdollisimman tehokkaita tatteja, ei itiöemiä kannata kasvattaa liian isoksi. Vettä itiöemän tuorepainosta on n. 90%. Sadonkorjuun voi suorittaa silloin, kun se on "kannattavinta", eli silloin kun suurin osa sienistä on avannut lakkinsa. Helpointa on korjata koko kasvualustan sato kerralla.

14 päivän jälkeen ei vieläkään näy merkkejä rihmastosta.

Sen sijaan tajusin, että muovilaatikossa, jossa olen pitänyt laseja on vahva makea ja imelä tuoksu. Ei mitenkään epämiellyttävä, vaan tuoksu on oikeastaan aika hyvä.

Makea/imelä haju ilmeisesti viittaa bakteereihin?

Haju ilmaantui muutama päivä inokuloinnin jälkeen. Luulin pitkään että haju lähti laatikon muovista, mutta laatikko ei tosiaan aluksi haissut ollenkaan tuollaiselle.

Onko bakteerikonaminaatioille jotain erityistä syytä, esim. kakkujen epäonnistunut sterilointi?

Jos haju tulee lasien ulkopuolelle, lasit ovat niin epätiiviitä, että sinne luultavasti pääsee bakteereja. Haistele yhtä lasia avaamalla foliokannet. Jos lasien sisällä oleva substraatti ei haise imelälle, voi inokuloida lasit periaatteessa uudelleen, mutta ennen tätä kannattaa steriloidakin lasit uudelleen. Kontaminaatio PF-tekissä johtuu usein vain yksinkertaisesti siitä, että jotain kautta homeitiöitä on päässyt lasin sisään. Homeitiöitä leijailee kaikkialla ympärillämme ja hengitämme niitä tälläkin hetkellä kokoajan.