Kirjoittaja Aihe: Vaikea kokemus  (Luettu 3771 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa cupcake

  • Viestejä: 58
    • Profiili
Vaikea kokemus
« : Heinäkuu 11, 2011, 03:48 »
Olin ollut muutaman viikon reissaamassa ympäri Suomea, mukanani itsekasvatettuja cubensiksia. Eräänä iltana päätin hieman rentoutua, katsoa elokuvan ja maustaa ajanviettoa taikasienillä. Olin melko väsynyt ja stressaantunutkin, mutta ajattelin pystyväni pitämään kaiken hallinnassa. Olin väärässä. Punnitsin 2,5g cubensiksia ja murensin ne mukiin, puristin hiukan limeä päälle ja kaadoin päälle hetken jäähtynyttä vettä vedenkeittimestä. Välillä sekoitellen annoin liemen muhia vajaa 20 minuuttia. Siivilöin sienet pois mukista ja nautin keitokseni tietokoneella istuen.

Vain muutamaa hetkeä myöhemmin ensivärinät alkavat, venyttelen, tunnen itseni hieman jännittyneeksi. Nousut jatkuvat ja ympäristö alkaa tuntua vieraalta. Kaikki on jotenkin vinksallaan, vaikkakin täysin normaalin näköistä. Kikattelen käsilleni ja eksyn tietokoneen valikkoihin ja nettiin. Pinnat alkavat taipua, äänet kajahdella. En enää ymmärrä lauseiden merkitystä, tai sanojen, oikeastaan edes kirjainten. Äänet tuntuvat pahalta, niitä tuntuu tulevan liikaa joka puolelta, tv pauhaa, ikkunasta kuuluu lintujen, autojen ja tuulen ääniä. Menen avonaiseen ikkunaan katselemaan pihaa, ja haltioissani huomaan nurmikon aaltoilevan, siihen muodostuu kuvioita jotka pyörivät ja aaltoilevat. Puut kuiskivat ja kurkottelevat oksiaan tuulessa kuin minua kohti. Alan hieman kuumottaa niitä kunnes kuulen laulun! Hiljaista hyminää, avautuen hitaaksi, keinuvaksi lauluksi jonka tahdissa koko näkemäni luonto eli. Laulu kuulosti siltä kuin se olisi jatkunut ikuisuuden, ja tulisi jatkumaan ikuisuuteen. Perääntyessäni ikkunasta laulu lakkaa. Tasapaino ja koordinaatio ovat hukassa, joten suuntaan kohti sänkyä ja menen peiton alle. Otan mukavan asennon ja yritän rentoutua. Olen hiukan kuumotuksissa nousujen voimasta, mutta yritän parhaani mukaan rentoutua.

Ajatuksista tulee hyvin katkonaisia ja abstrakteja. Koitan pitää ajatuksiani kasassa, mutta se alkaa olla mahdotonta, alan tuntea lievää ahdistusta. Katsellessani kattoa, seinää tai muuta pintaa alkaa silmieni eteen muodostua monimutkaisia päällekkäisiä pyöriviä kuvioita. Silloin tällöin näen kasvoja kuvioiden seassa. En enää ole varma ovatko silmäni auki vai kiinni, sillä ei ole merkitystä. Kuviot voimistuvat, ja niiden sekaan alkaa ilmestyä varjomaisia hahmoja jotka tanssivat ja keinuivat ympärilläni rauhallisesti. Tunsin seinien ympärilläni hajoavan ja katoavan, olin menettämässä kosketuksen konkreettiseen maailmaan, ahdistuin todella ja yritin keskittyä kartoittamaan ympäristöäni. Ymmärrän seinien taipuvan ja vääntyilevän, mutta olevan silti vielä paikoillaan, suljen silmäni ja hengitän rauhallisesti. Kaikki ärsykkeet alkavat olla liikaa, tuntuu etten kestä peiton kahinaa, hengitykseni ääntä, peiton painoa ympärilläni. Makaan liikkumatta, peloissani tunnen luisuvani tyhjyyteen, en saa enää mistään kiinni, enää ei voi kääntyä takaisin. Tyhjyys on yksinäinen, pimeä ja autio paikka. Ei ole aikaa, tilaa tai materiaa. Näen edessäni vanhan ja kumaran miehen kulkemassa portaikossa joka leijuu tyhjyydessä. Portaat eivät lopu koskaan, mies on kulkenut niitä aina. Hän on hyvin ahdistuneen oloinen. Yhtäkkiä tunnen olevani kuin pyörremyrkyn kourissa, se riepottaa minua ympäri, niin että hajoan kappaleiksi ja miljoona minua huutaa päässäni toisilleen syyttäen minua tekemistäni virheistä. Yksitellen palaset murskautuvat ja katoavat tyhjyyteen, kunnes mitään ei ole jäljellä. Kuka minä on? Käsite tuntuu oudolta, en ymmärrä sitä. En tunne mitään, olen vain olemassa. Hetki ei tunnu kestävän kauaa, ja yhtäkkiä huomaan avanneeni silmäni ja tuijottavani seinää paniikin partaalla.

Olen erittäin ahdistunut ja peloissani. Keskityn kovasti ja muistan että olen syönyt sieniä, joten tiedän pelkotilojen olevan vaarattomia. En silti saa oloani rauhoittumaan ajatusten karkaillessa ja todellisuudentajun pettäessä, vaan ahdistus yltyy ja paniikki kasvaa. Suljen tiukasti silmäni ja keskityn hengittämiseen, hitaasti ja rauhallisesti vedän ilmaa keuhkoihini ja puhallan sen ulos. Paniikki laantuu hieman, mutta se vaatii kovaa keskittymistä. Välillä luisun taas tietymättömiin jossa mieleni murskaantuu ja koko maailma repeytyy kappaleiksi lukemattomilla tavoilla uudestaan ja uudestaan, enkä minä ymmärrä enää mitään. On vain pelkoa ja tyhjyyttä, ahdistuneisuutta ja kärsimystä. Näen ja tunnen lukemattomien ihmisten epätoivon ja tuskan, miljoonien ihmisten kärsimyksen itsessäni. Huudan pääni sisällä, en kestä, olen varma että pääni hajoaa millä hetkellä hyvänsä. Antaisin mitä vain että tämä loppuisi, mutta pyöritys tuntuu jatkuvan loputtomiin. Välillä palaan todellisuuteen, on lohduttavaa huomata olevansa fyysisesti kunnossa. Ahdistus ja pelko pysyvät hallinnassa hengityksen avulla, mutta joudun edelleen keskittymään siihen kovasti. Olen väsynyt, hikinen ja tärisen hieman. Verensokerini on selvästi todella alhaalla, mutta en voi liikkua tai puhua, en pysty ajattelemaan kuin yksinkertaisia asioita, keskityn hokemaan itselleni että kaikki on hyvin. Välillä ajelehdin jonnekin kauas, olen niin uupunut etten enää jaksa ymmärtää mitä tapahtuu.

Pikkuhiljaa huomaan palaavani, olen äärettömän helpottunut ja samalla kauhuissani, sillä pelkään luisuvani yhä uudelleen kaaokseen. Pakotan itseni nousemaan, juon hieman vettä ja menen suihkuun. Pakotan itseni pysymään "hereillä", psyykeni on niin murjottu ettei se kestä kaaosta enää luisumatta paniikkiin. Oksennan, elimistöni tuntuu olevan sekaisin, pelkään pyörtyväni. Syön haluttomasti banaanin ja hieman maitoa, taistelen oksentamista vastaan. Pikkuhiljaa verensokeri nousee ja olo kohenee hiukan. Käyn silti erittäin ylikierroksilla, kaikki aaltoilee ja käteni jättävät uskomattomia tracereita. Olen väsynyt mutta pelko ja ahdistus on vielä niin voimakasta että en uskalla nukahtaa, pelkään painajaisia. En tahdo uskoa että se myllytys on ohi, ja selvisin siitä. Muutaman tunnin kuluttua nukahdan, kun olen varma että kaikki on ohi.


Loppumietiskelyä:
Olisi todella pitänyt kuunnella itseään, olin tosiaan väsynyt ja stressaantunut, lisäksi annos oli ihan naurettava olotilaan nähden, mutta paatunut liioittelija ei herkästi muuta tapojaan ::) Noiden pelkotilojen kanssa ei paljoa naurattanut, ellen olisi tiennyt miten toimia, en tiedä mitä olisi tapahtunut. Kokemus itsessään oli hieno, vaikka olikin synkkä ja pelottava. Paljon matkan varrelta jäi pimentoon, kaikkein vaikuttavimmat kohdat ovat ainoina kirkkaana mielessä. Tripistä palautuminen vei useita päiviä, olin väsynyt, takki tyhjä ja kaikkeni antanut. Olkaa varovaisia annosten kanssa, lisää voi aina ottaa, mutta takaisin ei ole paluuta. Toki sienet voivat yllättää muutoinkin.

Kiitos.
"A mind is like a parachute. It doesn't work if it's not open." -Frank Zappa

Poissa Daffy

  • Viestejä: 16
  • Vedä kuivat!
    • Profiili
Vs: Vaikea kokemus
« Vastaus #1 : Heinäkuu 11, 2011, 09:18 »
hyvä teksti :) oli mukava lukea..
vaahtokarkit on kummitusten kakkaa.

Poissa Klonkku

  • Viestejä: 1 375
    • Profiili
Vs: Vaikea kokemus
« Vastaus #2 : Heinäkuu 11, 2011, 16:41 »
Hei pitkästä aikaa cupcake! :)

Mä oon kokenut jotain samantapaista aikoinaan, ja pyrin kanssaelämään kamaluutesi (tuli kylmät väreet tekstiä lukiessani).. Kiitos kun muistutit noista trippien pahoista puolista. Muistin taas, että mikään ei ole niin pelottavaa, kuin hulluksi tulemisen pelko.. Kuitenkin jälkeenpäin (siihen voi mennä kuukausia) huonosta ja sekavasta tripistä huomaa olevan hyötyä jopa enemmän kuin hyvästä ja syvällisestä tripistä. Oppii kunnioittamaan omaa mieltään ja sieniä aivan eri tavalla. :) Vaikka huonot kokemukset täyttävät pään kauaksi aikaa unohduksenlaiseen sekavanharmaaseen sumuun, ne auttavat pitämään pään kasassa jatkossa yhä vahvempana. :) Psykomasokistista, mutta totta.

Kiitos jakamisesta! ^-^
Elämän tarkoitus on tehdä sitä, mitä oikeasti haluaa, mutta satuttamatta toisia.

Poissa cupcake

  • Viestejä: 58
    • Profiili
Vs: Vaikea kokemus
« Vastaus #3 : Heinäkuu 11, 2011, 17:02 »
Hei vain  :)

Psykomasokistista, todellakin  :D Ihmismielen voima todella on uskomaton. Oli kyllä hirvittävää miettiä että mitä tulisi tapahtumaan jos todella en jaksaisi käydä kokemusta läpi, tilttaisiko sitä täysin? En tiedä. Mutta tosiaan kokemusta vahvempana eteenpäin, kohti uusia seikkailuja  :)
"A mind is like a parachute. It doesn't work if it's not open." -Frank Zappa

Poissa Avalon

  • Viestejä: 412
    • Profiili
Vs: Vaikea kokemus
« Vastaus #4 : Heinäkuu 11, 2011, 21:56 »
Sä kirjoitat todella hyvin, välitit noita sun fiiliksiä tosi nätisti meikäläiselle! Tosi elävää ja aitoa tavaraa, nautin todella (mikä sinänsä on vähän ikävää, se toisen kärsimyskertomuksesta nauttiminen). Kiitos jakamisesta, minusta tällaisen tekstin lukeminen olisi useammalle aloittelevalle tai periaatteessa kiinnostuneelle psykedeelidiletantille (ja miksei muillekin) hyväksi. Valaisisi vähän, millaista meno toisinaan on.
Psykoosi se siellä vain surisee.

Poissa cupcake

  • Viestejä: 58
    • Profiili
Vs: Vaikea kokemus
« Vastaus #5 : Heinäkuu 12, 2011, 13:43 »
Kiitos. Tripit eivät aina ole euforiaa ja hassuja kuvioita, vaan joskus todella rankkoja ja pelottavia. Set&settingillä tripin luonteeseen voi jonkin verran vaikuttaa, mutta koskaan ei tiedä milloin ns. paha trippi osuu kohdalle. Tosin itse olen sitä mieltä, ettei ole hyviä tai pahoja trippejä, on vain trippejä  ;)
"A mind is like a parachute. It doesn't work if it's not open." -Frank Zappa

Poissa noise

  • Viestejä: 5
    • Profiili
Vs: Vaikea kokemus
« Vastaus #6 : Heinäkuu 12, 2011, 16:49 »
Todella hyvä teksti! Kokemus välittyy tästä hyvin, vaikka se on aina hankalaa pukea tekstimuotoon.

Tosin itse olen sitä mieltä, ettei ole hyviä tai pahoja trippejä, on vain trippejä  ;)

Tämä on hyvin sanottu.

Poissa apatin

  • Viestejä: 400
    • Profiili
Vs: Vaikea kokemus
« Vastaus #7 : Heinäkuu 13, 2011, 15:09 »
Tässähän on jo kovasti Sinua kiitelty ja kehuttu, yhdyn samaan sekakuoroon! :)


Hieno myös, että jaksoit analysoida syitä siihen miksi trippi (ehkä/luultavasti) ajautui inhottavaksi.
Taito nähdä ja myöntää nämä syyt on osoitus vastuullisesta ja kypsästä asennoitumisesta psykedeelien käyttöön - ja itsekunnioituksesta, kuten itsetuntemuksestakin.

Ihanaa on, että niistä oppii.

Kun näkee (tässä nyt vaikkapa nämä syyt) ja kantaa niistä oppimansa eteenpäin niin se heijastuu hyvin kantavasti ja positiivisesti seuraaviin trippeihin ja koko elämään !  :)

Poissa cupcake

  • Viestejä: 58
    • Profiili
Vs: Vaikea kokemus
« Vastaus #8 : Heinäkuu 14, 2011, 16:41 »
Kiitos palautteesta apatin :)

Itseäni minä tässä opiskelen, ja itseään ja mieltään on syytä kunnioittaa (kuten psykedeelejäkin).
"A mind is like a parachute. It doesn't work if it's not open." -Frank Zappa

Poissa apatin

  • Viestejä: 400
    • Profiili
Vs: Vaikea kokemus
« Vastaus #9 : Heinäkuu 15, 2011, 14:51 »
--
Punnitsin 2,5g cubensiksia ja murensin ne mukiin, puristin hiukan limeä päälle ja kaadoin päälle hetken jäähtynyttä vettä vedenkeittimestä. Välillä sekoitellen annoin liemen muhia vajaa 20 minuuttia.

--


Tuli tästä mieleen kysyä, että teetkö tämän aina?

Itselläni litkusekoitukset (etenkin sitruunaan/limeen) ja haudutetut sienikeitokset passaavat olemaan aika intensiivisiä. Turhankin tiivistä se tykitys - toisinaan.

Poissa cupcake

  • Viestejä: 58
    • Profiili
Vs: Vaikea kokemus
« Vastaus #10 : Heinäkuu 16, 2011, 00:21 »
--
Punnitsin 2,5g cubensiksia ja murensin ne mukiin, puristin hiukan limeä päälle ja kaadoin päälle hetken jäähtynyttä vettä vedenkeittimestä. Välillä sekoitellen annoin liemen muhia vajaa 20 minuuttia.

--


Tuli tästä mieleen kysyä, että teetkö tämän aina?

Itselläni litkusekoitukset (etenkin sitruunaan/limeen) ja haudutetut sienikeitokset passaavat olemaan aika intensiivisiä. Turhankin tiivistä se tykitys.

Pääsääntöisesti teen sienistä teetä. Heitän limeä/sitruunaa sekaan jos sattuu löytymään.
"A mind is like a parachute. It doesn't work if it's not open." -Frank Zappa

Poissa apatin

  • Viestejä: 400
    • Profiili
Vs: Vaikea kokemus
« Vastaus #11 : Heinäkuu 17, 2011, 10:52 »
Jep.

Viestisi sisältää muuten täydellisen ohjeen sieniteelle ;)


Poissa Silo-P

  • Luotettava tunnistaja
  • Viestejä: 450
    • Profiili
Vs: Vaikea kokemus
« Vastaus #12 : Heinäkuu 18, 2011, 20:08 »
Tällaisista kokemuksista oppii monesti yllättävänkin paljon, vaikkei se kokemuksena kovin miellyttävää olisikaan. Ja vaikka kääntäisit pääsi pois jostain piikistä lihassasi, uusi voi olla siellä minne katsot... Tai sitten ei ;)
Ns. ''Pahoista Hengistä'' eroon pääseminen vaatii paljon keskittymistä, mutta aina se ei kuitenkaan auta vaan pahikset jäävät mielen syövereihin piikittelemään huonoista ratkaisuista elämässä yms. Mutta kiva että tästäkin reissusta olet selvinnyt ehjin nahoin :)
''Nauti siitä mistä eniten sä pidät!''

Poissa cupcake

  • Viestejä: 58
    • Profiili
Vs: Vaikea kokemus
« Vastaus #13 : Elokuu 28, 2011, 19:02 »
Hiukan tilannekatsausta! Muutama viikko kokemuksen jälkeen nautittu mieto (n. 1g) cubensistee laukaisi saman ahdistuksen josta ei tuntunut löytyvän ulospääsyä. Jossain vaiheessa ahdistus kuitenkin katosi yllättäen, mutta en ole viitsinyt kokeilla uudestaan, sen verran ikävä tuo olotila oli. Pitänee katsella mikä tässä oikein klikkaa, veikkaan tämänhetkistä elämäntilannetta joka ei ole kaikilta osin ihan tasapainossa.
"A mind is like a parachute. It doesn't work if it's not open." -Frank Zappa

Poissa Klonkku

  • Viestejä: 1 375
    • Profiili
Vs: Vaikea kokemus
« Vastaus #14 : Elokuu 28, 2011, 19:45 »
Hiukan tilannekatsausta! Muutama viikko kokemuksen jälkeen nautittu mieto (n. 1g) cubensistee laukaisi saman ahdistuksen josta ei tuntunut löytyvän ulospääsyä. Jossain vaiheessa ahdistus kuitenkin katosi yllättäen, mutta en ole viitsinyt kokeilla uudestaan, sen verran ikävä tuo olotila oli. Pitänee katsella mikä tässä oikein klikkaa, veikkaan tämänhetkistä elämäntilannetta joka ei ole kaikilta osin ihan tasapainossa.
Pieni annos on itselläni usein jättänyt kokemuksen jotenkin kesken. Aivankuin se alkutäpinä ja hermostuneisuus vain jatkuisi ja jatkuisi. Missään vaiheessa ei tapahdu sitä rajan ylitystä tripin ja todellisuuden välillä. Ja se on vaikeaa kun ollaan puoliksi molemmilla puolilla.  :-[
Elämän tarkoitus on tehdä sitä, mitä oikeasti haluaa, mutta satuttamatta toisia.