Kirjoittaja Aihe: Ravinto ja ruokavalio  (Luettu 6515 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Ilviselmä

  • ihmekös tuo
  • Viestejä: 548
    • Profiili
Ravinto ja ruokavalio
« : Tammikuu 07, 2011, 19:06 »
Useimpia tällä foorumilla tuntuu kiinnostavan mielen tehovitaminointi ihmemolekyylein, mutta mites sit perinteisempi ravinto - kehon (eli myös aivojen=mielen) rakennuspalikat?



Mun rakkaus safkaan syvenee vuosi vuodelta. Oon testaillu vähän kaikenlaista. Pyrin ruokavalioni koostamisessa soveltamaan loputtomasti kokeilullisuutta ja luovuutta - en pulttaa itteeni kii mihinkään tiettyyn ruokalistaan, mut pyrin kuitenkin herkistymään tunteakseni, mitkä ravinteet vaikuttavat mussa mitenkin.

Muovailen ruokailutottumuksiani myös tieteellisillä näkökulmilla, sekä kanssaihmisten kokemuksilla ja mieltymyksillä - etenkin sellaisten kanssaihmisten, jotka musta vaikuttavat kokonaisvaltaisen hyvinvoivilta. En yleisesti ottaen stressaa syömisistäni, mutta suhtaudun aiheeseen kriittisyydellä, uteliaisuudella ja muna pystyssä.

Yks tosi nyrjäyttävä korvaani kantautunut (itsestäänselvä?) huomio tossa joku aika sitten oli, että hyvä ruokavalio moninkertaistaa aivojen oppimiskyvyn. Toisin sanoen, jos ei syö hyvin, oppimiskapasiteetti kuihtuu puutostilojen siivittämänä. Riittävien ravinteiden saaminen on hiton tärkeää myös jos haluaa optimoida oman hyvinvointinsa&kyvykkyytensä&kauneutensa&luovuutensa (yks ja sama asia).

Mun lähtökohtana on, että voin syödä mitä tahansa. Välillä syön jotain ruokia joista tulee paska/veltto olo ihan vaan siksi että ne sattuvat maistumaan niin tolkuttoman hyvältä ja ku ny vaa tekee mieli. Toisaalta useimmat hyvinvointia lisäävät safkat ovat myös hiton maukkaita. Syönpä siis useimmiten ravinteikasta JA hyvää safkaa. (PS. Liika ravinnosta kuumottaminen on saletisti törkeen epäterveellistä.)


Viime aikoina ruokavaliooni ovat kuuluneet mm.

-Kotimaiset marjat (uusimpina rakastumisen kohteina puolukka ja tyrni, jotka vielä pari vuotta sitten olisivat olleet "aivan liian hapanta - nyt tuntuu et happamat jutut on jotain mitä mun elimistö on kaivannu). Vetelen myös luomukaupoista löytyviä marjajauheita, ovat hyviä, ravinteikkaita, kalliita mut maksavat kyl ittensä takas sisällöllään.
-Siemenet ja pähkinät (auringonkukan, kurpitsan, hampun, seesamin ja chian siemenet, parapähkinät, mantelit)
-Linssit (joita vois kyl syödä enemmänkin, oivallinen proteiininlähde)
-Paljon rasvaa: kirnuvoita, oliivi- ja auringonkukkaöljyä, toisinaan myös kookosöljyä. Turauttelen vähän joka väliin. Diggaan kans syödä pelkkää voita juustohöylällä leikaten, mummum.
-Hedelmät, tänä vuon oon opetellu syömään omppua, sit banskusta tykkään ja sitrushedelmistä, erityisesti limetistä ja veriappelsiinista, joita ei tosin sit kuitenkaan tuu liian usein ostettua. Avokado!
-Juustot, monet näistä ei oo erityisen terveellisiä mutta oon jossain määrin addiktoitunut ja pidän myös siitä tuhtiuden tunteesta joka näissä on. viime aikoina oon alkanu hifistelemään mm. vuohenjuuston ja halloumin parissa. Ihan uskomatonta kamaa, jälkimmäinen etenkin paistettuna. Raejuustoa tulee myös syötyä aika paljon.
-Maustamaton jugurtti, nammmmmmmmmmmmmm
-Kala, erityisesti lohi on mun ystävä, maukas ja ravintoarvoiltaan erinomainen, mutta ekologisilta vaikutuksiltaan kalojen huonommasta päästä. En syö fisui jatkuvasti, mut yleensä ainaki joitakin kertoi kuukaudessa.
-Juurekset, suosikkini porkkana, palsternakka ja selleri, mut menee myös lanttuu ja naurista
-Muut sekalaiset rehut: Paprika, salaatit (tammenlehti, jääsalaatti), idut (oon viime aikoina opetellu idättää alfalfan ituja, helppoa ja hiton ravinteikasta), kaali (erityisesti punakaali - hapankaalia opin tossa syömään myös ja se on terveellistä, mut sit tuntu et tuli mitta täyteen, överit, eli aikalisä sen suhteen), sipuli (tätä tuli tungettuu ihan hitosti kaikkiin kokkauksiin melkein kymmenen vuoden ajan, viime aikoina oon kokeillu jättää tätä pois, en osaa viel sanoa vaikutuksista), siitepöly
-Kananmuna, tulee paistettua ja lisättyä smoothieihin ja välil syötyä raakana muutenvaan.
-Ravinnepitoiset superhyperjauheet, mm. maca ja msm (rikkipitoinen ravintolisä)
-Satunnaisesti muita lihajuttuja kuin kalaa, fiiliksen ja uteliaisuuden mukaan. Pekoni on toisinaan sairaan hyvää ja kuulemma myös paljon mainettaan parempaa ravintoa - vaikkakin eettinen puoli arveluttaa; riistaa oon vähän kokeillu ja pitänyt kyllä kovasti.
-Raakakaakao, oon toisinaan ostellu tätä papuina. Yks kiva tyttö on kans tutustuttanu mua raakasuklaaseen, joka on kans hiton terveellistä ja hyvää ja aika täysin eri kamaa ku mikään kaupan ruskeeks värjätty sokerilaatta. Sisältää ~kaikkea. Aluks maku tuntu vähän rujolta, mut tottumisen myötä uaaaiieeeehhhhhh <3

Ehin tos olla viitisen vuotta pääosin lakto-ovo-vege-linjalla, mut nyttemmin on tuntunu parhaalta olla ruokarajaton.

Kuumentamattomuus on kiehtonu viime aikoina kans, eli oon kokeillu jättää aineksia mahdollisimman raaoiksi. Kuumentaminen (ilmeisesti yli 42 asteessa) tuhoaa monien ruokien ravinteita. Toisaalta jotkut safkat vaativat kuumentamista jotta ravinteet imeytyis kunnolla kehoon, ja myös makuelämysten suhteen kuumentaminen on välil olennaista. Tässäkin siis käytännössä toteutan vähän sitä sun tätä.

Smoothieihin oon kovasti viehtynyt, erityisesti aamiaisena. Eli vähän kaikkea vaan tehosekottimella juotavaks litkuks, tulee parhaimmillaan taivaallisen hyvää, ja siinä onki sit melekonen ravintopommi aamiaiseks. Hyvä rusaus siemeniä ja/tai vaik hamppuprotskua ja/tai kananmunaa ja/tai öljyä, ni rasvat ja proteiinitkin heruu.


Leipää oon syöny lähes koko elämäni törkeitä määriä. Viime vuosina oon alkanu suosia mahdollisimman täysjyväisiä vaihtoehtoja, mm. Oululaisen luomujälkiuuniruisleipää, Ehon Kaurasatasta ja Samsaran megaruisleipää. Mut ihan viime kuukausina päätin jättää leivän ostamisen huomattavasti vähemmälle, osittain siks et oon ollu niin addiktoitunu siihen, ja aika usein huomaan leivän mätystämisen aiheuttavan väsymystä, johtunee suurista hiilarimääristä.

Pastaa, pottua tai riisiä en osta, tuntuvat aika turhilta täyteaineilta, myös täysjyväisinä. Maun vuoks mätän joskus, ja kyl mä niitäkin (ja no, vähän mitä vaan) syön jos joku niitä kokkaa. Valkosen sokerin kaa vähän sama juttu, ei tunnu ollenkaan hyvältä eikä kyl oikeestaan maistukaan, paitsi harvoin nautittuna jossain munkkipossussa.

Pyrin ostamaan mahdollisimman suuren osan safkastani luomuna. Vähemmän torjunta-aineita (luomumyrkyt ovat epäterveellisiä siinä ku epäluomutkin, mutta luomussa myrkkyjä nyt taitaa vaan olla aika paljon vähemmän), lähituotettua, monesti paremman makuistakin. Lisäksi luomun ostaminen on kannanotto siitä, että oon valmis maksamaan eettisemmästä ja ekologisemmasta tuotannosta. Luomussa on ongelmansa, jos joku haluaa keskustella siitä ni mikä ettei, mut en nyt tähän postaukseen sepusta siitä sen enempää.


Nojuu. Tulipas taas romaani. Toivottavasti keskustellaan.

Poissa Shiron

  • Viestejä: 774
    • Profiili
Vs: Ravinto ja ruokavalio
« Vastaus #1 : Tammikuu 07, 2011, 20:23 »
Tähän aiheeseen toivoisin vinkkejä terveellisempään ruuanlaittoon. Tai linkkejä jonnekin, jossa sitä voi opetella. T: ihminen joka ei tätä taitoa vielä ole oppinut.

Ite kokkailen kaikkea suht yksinkertaista juuri noista hiilihydraattimassoista. Riisiä, pastaa jne. ja toisena pääraaka-aineena yleensä jotain halvimmasta päästä. Käytän tummaa riisiä, villiriisiä, kaurapastaa ja leivät on täysjyvää. Hedelmiä ostan äärettömän harvoin. Vihanneksista tulee ostettua lähinnä kurkkua =/ Viinirypäleet maistuu hyvin, mutta ovat usein aika kalliita ja vedän ne kaikki kerralla jos tulee ostettua.

Eli proteiinia pitäisi varmaan kehitellä jostain lisää ja ostaa noita kasvimaailman otuksia... Mahtaakohan onnistua ilman ruokakorin hinnan nousua?
Life should not be a journey to the grave with the intention of arriving safely in a pretty and well preserved body, but rather to skid in broadside in a cloud of smoke, thoroughly used up, totally worn out, and loudly proclaiming "Wow! What a Ride!"

Poissa Ilviselmä

  • ihmekös tuo
  • Viestejä: 548
    • Profiili
Vs: Ravinto ja ruokavalio
« Vastaus #2 : Tammikuu 07, 2011, 20:28 »
Tähän aiheeseen toivoisin vinkkejä terveellisempään ruuanlaittoon. Tai linkkejä jonnekin, jossa sitä voi opetella. T: ihminen joka ei tätä taitoa vielä ole oppinut.
Onko sulla mielenkiintoa ihan vaan lähteä kokeilemaan uudenlaisia ruoka-aineita? Monet ruoat vaatii aluks totuttelua, mutta palkitsee kyl.

Lainaus
Viinirypäleet maistuu hyvin, mutta ovat usein aika kalliita ja vedän ne kaikki kerralla jos tulee ostettua.
Niissä on lisäks käsittääkseni (ei-luomuna ainakin) enemmän torjunta-aineita ku oikeestaan missään muussa vastaavassa. Sen huomaakin jos tunnustelee sitä rypäleiden pintaa. Yh, vaikka ihania ovatki silti.

Lainaus
Eli proteiinia pitäisi varmaan kehitellä jostain lisää ja ostaa noita kasvimaailman otuksia... Mahtaakohan onnistua ilman ruokakorin hinnan nousua?
Miks haluat säästää ruoassa? Vaikee kuvitella et mikään ois tärkeempi kulutuskohde...

Poissa Nyäpikkä

  • Viestejä: 380
    • Profiili
Vs: Ravinto ja ruokavalio
« Vastaus #3 : Tammikuu 08, 2011, 01:28 »
Itse tykkään idätellä palkokasvien siemeniä. Helppoa ja edullista kaupasta ostettavat kuivatut mungpavut ja herneet eivät paljoa kustanna ja idätysastian voi tehdä vaikka näistä kannellisista muovipurkeista, joissa irtokarkit tulevat TurhuusTaloon ja muihin marketteihin. Purnukka pestään karkkitöhnistä puhtaaksi ja porataan tai sulatellaan vaikka kuumennetulla naulalla nurkkiin 4 reikää. Nämä siksi, jotta purnukkaan kaadettu vesi poistuisi kohtuuajassa ja ilmakin voisi hieman kiertää.

Itse idätys toimii siten että siemenet laitetaan johonkin astiaan likoamaan veteen vuorokaudeksi. Ne imevät itseensä vettä ja turpoavat. Sopiva dose on ehkä 1-2 dl kuivia siementä. En ole huomaanut ongelmia herneiden ja papujen sekottelussa, oikeastaan herneet itävät paremmin kun pienemmät pavut täyttävät herneiden väliset tilat paremmin. Turvonnet siemenet kipataan vesineen itulaatikkoon ja huuhdotaan astiaan jääneet siemeneet lisävedellä samaan osoitteeseen. Kraanavesi toimii ihan kelvollisesti. Tämän jälkeen lootan kansi napsutetaan kiinni ja asetellaan loota tiskialtaan päälle sellaiseen yksi kulma alhaalla -asentoon, jossa ylimääräinen vesi valuu mukavasti ulos. Lootaa sisältöineen huuhdotaan muutaman kerran päivässä tai vaikka kerran tunnissa jos huvittaa. Ituja voi ruveta syömään kun "häntää" rupeaa näkymään, ovat hyviä sellaisenaan, salaatin seassa, leivän päällä jne. Vitamiineja ja muuta mukavaa tuoreessa muodossa.

Poissa Shiron

  • Viestejä: 774
    • Profiili
Vs: Ravinto ja ruokavalio
« Vastaus #4 : Tammikuu 08, 2011, 08:10 »
Onko sulla mielenkiintoa ihan vaan lähteä kokeilemaan uudenlaisia ruoka-aineita? Monet ruoat vaatii aluks totuttelua, mutta palkitsee kyl.
Joo siis mikä ettei. Mun mielestä on aika tylsää junnata samanlaisessa.

Lainaus
Miks haluat säästää ruoassa? Vaikee kuvitella et mikään ois tärkeempi kulutuskohde...
Ei mulla kai ole mitään erityistä syytä säästää ruuassa. Oikeastaan yritän vaan säästää kaikessa, kun elän taas opintotuen varassa. Eipä taida oikeastaan olla pahemmin muita kuluja kuin asumismenot ja ruoka. Alkoholiakaan en käytä juuri lainkaan.
Life should not be a journey to the grave with the intention of arriving safely in a pretty and well preserved body, but rather to skid in broadside in a cloud of smoke, thoroughly used up, totally worn out, and loudly proclaiming "Wow! What a Ride!"

Poissa Ilviselmä

  • ihmekös tuo
  • Viestejä: 548
    • Profiili
Vs: Ravinto ja ruokavalio
« Vastaus #5 : Tammikuu 08, 2011, 11:16 »
Ei mulla kai ole mitään erityistä syytä säästää ruuassa. Oikeastaan yritän vaan säästää kaikessa, kun elän taas opintotuen varassa. Eipä taida oikeastaan olla pahemmin muita kuluja kuin asumismenot ja ruoka. Alkoholiakaan en käytä juuri lainkaan.
Jes. Kyl laadukkaasta ruuasta joutuu maksamaan enemmän, mut ainaki mul rahat on kuitenki riittäny ku oon vaan päättäny vakaasti et tää on tärkeää. Kaiken ostetun ei tarvi olla priimaa, ei tarvii olla "joko terveellistä tai sit epäterveellistä".

Siitä, mikä on "terveellistä safkaa" vallitsee tosi paljon erilaisia mielipiteitä, ja just siks ehdotan kokeilemaan paljon erilaisia juttuja ja tunnustelemaan sitä miten ne ruuat omassa kehossa ja henkisessä tilassa missäikinä vaikuttaa, ja tosiaankin myös selvittelemään mitä tiede sanoo.

Yks juttu jonka uskon pätevän aika monelle, on että nopeat hiilarit on useimmissa tapauksissa aika turhaa skeidaa, etenkin sellaisissa yhteyksissä ja määrissä joissa olemme tottuneet niitä syömään. Niistä tuntuu tulevan pieneks hetkeks virkeä olo ja jälkeenpäin väsynyt, veltto ja turvonnut olo. Kuten usein käy, aloin iteki huomata tätä vasta ku aloin vähentää nopeita hiilareita. Eli siis just valkoista sokeria ja sitä sisältäviä juttuja, pastaa, riisiä ja ylipäätään viljatuotteita, erityisesti vehnää, ja ihan erityisesti pitkälle prosessoitua vehnää, eli esim. kaikkia niitä vaaleita pullamössöleipiä. Kyl mulle toisinaan iskee ihan valtava himo syödä vaikka patonkia tai ranskanleipää, mut ei kovin usein - toisinaan on musta ihan jees kokea se aneeminen jälkiolo sen makuelämyksen takia.

En muista et oisin kuullu, et yllämainittuja hirveesti missään kehuttais ravinteina. Kylhän elimistö hiilareita jonkin verran tarvii, mut kyseinen tarve tyydyttynee ainaki mulla pääosin hedelmistä ja vihanneksista - ei vaikuta siltä että hiilareita tarttis mitenkää eriksee lähtee metsästää jos muuten syö hyvin.

Tilalle paljon proteiinia ja laadukasta rasvaa. Käsittääkseni rypsiöljy ja erityisesti margariinit on aika huonoja ravintoarvoiltaan, voista ja kookosrasvasta mulla taas on myönteinen mielikuva, samoin hamppu-, auringonkukka- ja oliiviöljy ovat jees. Ite ainakin pyrin käyttää eri rasvoja ja muutenkin varioimaan jonkin verran niitä perusaineksia joita käytän, etten päivästä toiseen jauha samoja juttuja.


Kai aika tärkee lähtökohta ruokavalionsa rikastamisessa ois se, että antaa itelleen aikaa opetella ja ymmärtää näitä juttuja, ja myös sille että kehittyy ruuanlaittajana. Mä koen olevani ihan vasta-alkaja näissä ravintojutuissa, monet ympärilläni olevat ihmiset tuntuu ymmärtävän paljon laajemmin. Mun sanomisissa aiheesta saattaa olla ihan varsinaisia asiavirheitäkin näistä, et älkää tosta vaan nielkö mun pajunköyttäni :o) Ravinto on vaan niin iso ja monimutkainen alue (josta vallitsee valtavasti erilaisia näkökulmia), ettei sitä ihan silmänräpäyksessä käsitetä. Ei mun päähäni oo vieläkään uponnut kovin selkeesti mitä mikäkin vitamiini, hivenaine tai rasvahappo tekee, ja mistä niitä saa. Sit pitää vaan kerrata ja kerrata ja kerrata. On muuten esim. kemiaan kohdistuva kiinnostus voimistunu tän seurauksena.

Helpottaa ku suhtautuu asiaan leikkinä, vinkeänä haasteena joka aiheuttaa toisinaan valtavaa euforiaa ja toisinaan kuvottavia makurangaistuksia kun kokkaus ei sujukaan niinku haluis. Kokeilee sekotella aineksia uudenlaisilla tavoilla, improvisoi ihan samalla tavalla ku improvisois minkä tahansa taiteen parissa. Kokkailee tyyppien kaa jotka osaa kokata hyvää ruokaa. Testaa sillon tällön reseptejä, ja toisinaan taas vetää täysin hatusta. Tätä kirjoittaessani tunnen pientä pistosta siellä, koska koen kyl itekin jumittuneeni vähän turhan harvanlaisiin ruokarakennelmiin - käytän kyl monenlaisia raaka-aineita, mut mun ruokien perusrakenne noudattaa paria hassua kaavaa. Höh.


Kokkasin muuten täs samal aamiaista. Kolme paistettua munaa, vähän sipulia, auringonkukansiemeniä, raakaa porkkanaa raakana, raejuustoa, pikkusen porkkanaa, basilikaa ja tammenlehtisalaattia. Maustees hitusen liikaa mustapippuria, cayennepippuria, currya, timjamia ja herbamare-suolasekotusta. Tuhti tuli.

Tuu joskus kylään, kokataa :D

(ja kysytää rohkeesti kysymyksii aiheesta, ehkä joku osaa vastaa)

Poissa Mik.is

  • Viestejä: 1 039
    • Profiili
Vs: Ravinto ja ruokavalio
« Vastaus #6 : Tammikuu 08, 2011, 12:34 »
Mä kuulun niihin ihmisiin, joille ruoanlaitto on äärimmäisen ärsyttävää. Siihen menee hirveästi aikaa (mulla) ja sitten tulokset on kohta syöty pois ja täytyy aloittaa taas uudestaan. Lisäksi tiskaaminen on harvinaisen vittumaista, kun sitä joutuu tekemään koko ajan.

Viimeisen puoli vuotta olen syönyt samaa ruokaa joka päivä. Teen yhden keiton ja yhden pataruoan sunnuntaisin ja syön niitä seuraavan viikon. En ole huomannut, että mua erityisesti haittaa ruokavalion yksitoikkoisuus. Mä syön mieluummin joka päivä samaa ruokaa, kun opettelen tekemään uusia ruokalajeja.

Oikeasti mä ulkoistaisin mieluusti koko ruokavaliostani huolehtimisen muille - haluisin perinteisen ruoanlaittoa rakastavan vaimon, jota mä voisin auttaa siinä sivussa sitten.

Kaupassakin joutuu käymään melkein joka päivä. Helvetti, rupes vituttaa tää, kun kirjoitin..

Poissa LadLiS

  • Viestejä: 100
    • Profiili
Vs: Ravinto ja ruokavalio
« Vastaus #7 : Tammikuu 08, 2011, 18:06 »
Mä tutustuin tänä syksynä uuteen kaveriin jonka takia höynähin aivan tähän terveilyyn/safka hifistelyyn.
Haaste mulle tässä hommassa on ollu pitää tää nimen omaan hauskana boonuksena, haasteena eikä pakkona.
Nyt tuntuu että olisin tossa joulun myötä saavuttanu oikean mentaliteetin tähän harratukseen.

Tosin koen tän siirtymän aika luonnollisena jatkumolle jooga ja meditaatioharrastuksen tuomalle herkistymiselle
oman kehon tuntemuksille jne.

Mun ruokavalio on monipuolistunu ihan sikana tän myötä. Lisäks musta on tullu se jolle joskus menin sanomaan "ei ikinä".
ituhippi, vege, terveilijä.

Ylipäätään en tosiaankaan näe nykyään parempaa sijoitus kohdetta kuin ruoka. Nykyään kauppareissutki on aivan huippuja
kun aina koittaa keksiä kaikkea uutta mitä vois/uskaltais/raaskii kokeilla.

Oon ammentanu paljon Jaakko Halmetojan törinöistä. mm. aamun alotan aina isolla lasillisella vettä johon laitan sitruunaa
ja hitusen himalajan suolaa. TOn olen huomannut toimivaksi, se töhnänen olo muuttuu paljon virkeämmäksi kun laittaa
heti aamusta nesteet liikkeelle ja nesteytyksen kuntoon kun esim kahvi vain kuivattaa kehoa.

Aamupalaksi olen juonut nyt muutaman kuukauden ajan "viherpirtelön".
siihen olen laittanut aina kaikkea kotoani löytyvää. ja ennenkaikkea sen salaattiruukun ja tai persiljaruukun.
Överein aamusetti sisälsi mm.
salaatin
persiljaa
spirulinaa
vehnänorasjauhetta
macaa
raakaakaakaota
siitepölyä
banaania
omenaa
kuorittujahampunsiemeniä
ituja
kuivattua karpaloa
kuivattua tyrniä
mustikkaa
himalajan suolaa
appelsiini
jne...

Miten toi kananmuna toimii smuutissa? Kiehtoo vaan en ole uskaltanu kokeilla.

nyt on spirulina ollu vähän aikaa jo loppu ja tekee mieli sitä aivan samperisti!
Sitä paksun täyteläistä makua ja kananmunanmakusia röyhtäyksiä sen jälken <3

Ylipäätään siirryin täysin lihaisasta ruokavaliosta melkein vegetaariselle vasta kesänloipussa. Olen tykännyt.
Hiki ei enää haise. paitsi jos menee syömäään lihaa niin jo seuraavana päivänä on dunkkis armoton.

olen koittanu alkaa vähentää noita turhia hiilihydraattilisäkkeitä ruuasta mut olen huomannu sen aika haasteelliseks...
pitää koittaa omaksua ihan uudenlaiset keittelytavat.

Lainaus
Pastaa, pottua tai riisiä en osta, tuntuvat aika turhilta täyteaineilta, myös täysjyväisinä.

Millä sä korvaat noi? Jos esim tekisit sienikastikkeen kuivatuista kanttarelleistä niin minkä kanssa sen söisit? Haluisin noi pois
mun vakio ruokalistalta.

me ostettiin kuskusia mut sit huomasin et perskule sehän on vehnää, jota olen erityisesti pyrkiny suorastaan jopa välttämään.
En ole ostanu aikoihin muuta leipää ku tota Oulaisen luomujälkuuniruista joka on aivan sairaanhyvää!!
Päälle heitän aina aivan sikana voita ja sit vähän kaikkea mitä löydän. Tosin viimeaikoina en ole jaksanu panostaa noihin leipiin
juuri ollenkaan. Ainiin ja Tahini!! se on must. Tykkään syödä vihannekset jne sellasenaan ja leivän sit vedän lähinnä tahinilla
reilulla voilla ja avokaadolla. Kookosrasvaa olen pitkään himoinnu mutta en vain ole raaskinnu ostaa.. Raakasuklaaseenkin sitä
tarvis..

Voi himottaa nykyään aivan sairaana.

Mullaki on alkanu toi raakamässäily alkanu kiinnostaa ja olen ajatellu siirtyä kesällä melkeen täysin raa-alle ruualle.

Ylipäätään olisin voinu kopypastee melkeen sellasenaan ton sun alotusviestin. hassu huomata et tällä saraa meen aika samaa polkua. :D

Tästä olenki jo pitään halunnu keskustella. Kiitos hyvän topikin avaamisesta. Harkinnu monesti avaamista mutta mutta..
Tekis mieli kans alottaa tee topikki jos täällä olis tarpeeks teen litkijöitä..

Ainiin ja tota MSM olen himoinnu jo pitkään. Pitäis muka auttaa niveliin? Onko auttanu? Mulla on nilkat ja polvet jostai syystä aika huonossa kunnossa
=kipiät ja olen tosta haaveillu apua. Ylipäätään mitäolet huomannu MSM:mästä.

Poissa Tutkimusmatkailija

  • Viestejä: 45
    • Profiili
Vs: Ravinto ja ruokavalio
« Vastaus #8 : Tammikuu 09, 2011, 10:10 »
Ainiin ja tota MSM olen himoinnu jo pitkään. Pitäis muka auttaa niveliin? Onko auttanu? Mulla on nilkat ja polvet jostai syystä aika huonossa kunnossa
=kipiät ja olen tosta haaveillu apua. Ylipäätään mitäolet huomannu MSM:mästä.
Olen kuullut että nivelkivut johtuvat yleensä elimistön liiasta happamuudesta. Ihmisen pH pitäisi olla neutraali (7). Jos elimistössä on liikaa happamuutta niin ihmisen pH on epätasapainossa, tästä seuraa turvotusta, nestettä kerääntyy koska neste yrittää neutraloida happamuutta. Happokertymät estävät myös optimaalisen soluaineenvaihdunnan. Happamuus voidaan poistaa elimistöstä, käyttämällä vähemmän happamuutta aiheuttavia tuotteita ja lisäämällä emäkisiä tuotteita. Mineraalit ovat myös tärkeitä ja nesteytys.

Happamuutta tulee monista muutenkin epäterveellisistä tuotteistä, kuten kahvi, tupakka, alkoholi, hiilihappopitoiset juomat, mutta myös normaali elintarvikkeista kuten viljatuotteista, lihasta, kalasta ja kananmunista, myös teestä(musta). Ilmansaasteet voivat tuottaa happamuutta hengitettynä ja kemialliset lääkkeet myös.

Emäksisyyttä kehossa lisäävät (happamuutta neutralisoivat) vihannekset, hedelmät, maitotuotteet, mahdollisimman luomuna, ilman mitää kemiallisia torjunta/lannoiteaineita. Myös jotkin (suurin osa happamia) viljalajit ovat emäksisiä kuten tattari. Ravintoaineista tärkeitä ovat mineraalit/kivennäisaineet, koska ne purkavat soluväleihin kertyneitä kuona- ja happokertymiä. Tässä myös nesteytys on tärkeää että aineet saadaan liikkeelle.(vinkki: pH paperilla saat mitattua helposti kehosi happamuuden, käytät vain paperin palaa suussa)

Itse olen käyttänyt pikku skidistä (äiti hurahti) lähtien vesiliukoisia ravintolisiä normaaliruuan ohella. Olen kokenut saavani Fitline-tuotteista aika paljon. Tosin en muista enää kunnolla aikaa jolloin en käyttänyt tuotteita, joten voisin pitää kuukauden tauon ja tunnustella oloja.

Tärkein pointti kyseisessä tuoteperheessä verrattuna muihin lisäravinteisiin on, että kaikki vitamiinit ovat todella helposti imeytyvässä Vesiliukoisessa muodossa, eli myös rasvaliukoiset vitamiinit on saatu muutettua vesiliukoiseen muotoon. Tämän ansiosta maksalle ei koidu ollenkaan rasitusta rasvaliukoisten vitamiinien takia, koska ne on prosessoitu etukäteen. (Lääkärit ovat syyttäneet monia lisäravinteita maksan liiallisen rasittamisen takia, myös kuolemantapauksia on ollut.) Ravinteiden imeytymis aika on pieni ja suurinosa (n90%) ravinteista myös imeytyy kehoon, ja pääsee aina solutasolle asti. Sinä ET ole mitä sinä syöt, vaan mitä sinuun imetyy!! Vitamiinit  eivät ole myöskään synteettisiä, vaan eroteltu luomuviljellyistä kasveista. Tuotteissa on käytetty myös intialaisia ayurveda-yrttejä. Tuotteet on aika kalliita, mutta kun ottaa huomioon tehokkuuden, niin halvemmaksi tulee, kuin muut lisäravinteet. Kärjistetysti: saat syödä vaikka kuinka monta laatikkoa kalaöljykapseleita, jotta saisit yhtä paljon omegaa kuin on 20tip Fitline-kalaöljyssä. Joo, kuulostaahan tuo melkoiselta mainokselta, mutta en ole kuullut käyttövuosieni aikana mitään perusteltua argumenttia kyseisiä tuotteita vastaan, erehdyin kerran vilkaisemaan suomi24 keskustelua, jonka taso oli aivan kaamea :(.

Mutta tottakai tärkeintä on ruokavalio, eikä tämmösiä lisiä tarvi jos on todella tasapainoinen ja monipuolinen ruokavalio. Olen vain kuullut monista tutkimuksista, joissa on todettu vihanneksien ja hedelmien menettäneen paljon ravinteita tehomaatalouden ansiosta. Eli sama ruokavalio, joka vaikkapa 40vuotta sitten oli hyvä, ei enää tänäpäivänä riitä. Esim. mansikan c-vitamiini pitoisuus on romahtanut muutamassa vuosikymmenessä n.80% (en muista tarkkaan). Tämä siis koskee vain teollisuus mansikoita. Jos omistat luomu mansikkamaan, jota lannoitat lehmänlannalla ja kompostilla, vitamiinejäkin on silloin varmasti paljon enemmän.

Pitäisiköhän lisäravinteille tehdä omaa topikkia? Kuuluu kuitenkin samaan kuin tää, mut on silti vähän eri asia kuin ruokavalio.

On muute ehdottoman tärkeä topikki tämä, kiitos paljon. Yritän parantaa normiruokavaliota, lisäämällä siihen entistä terveellisempiä ja monipuolisempia ainesosia. Täällä on ollut jo monia hyviä vinkkejä, ja toivon että tulee lisää. Itsekkin tulen varmaan kirjoittamaan vielä paljon, mutta nyt ei järki juokse enempää.

Poissa Ilviselmä

  • ihmekös tuo
  • Viestejä: 548
    • Profiili
Vs: Ravinto ja ruokavalio
« Vastaus #9 : Tammikuu 10, 2011, 19:30 »
Tutkimusmatkailija, tuskin lisäaineille tarvii omaansa ku tän otsikkona on ravinto ja ruokavalio, eiköhän siihen lisäravinteetkin mahdu. Tietysti jos semmonen keskustelu lähtee purjehtimaan omille poluilleen, ni miksipä sitä ei vois tarpeen tullen katkaista omaan ketjuunsa...

Pyrit ilmeisesti välttämään synteettisiä juttuja, haluatko kertoa enemmän siitä, miksi? Mä en oikein itse tiedä mitä ajattelisin synteettisyydestä ruoka-aineissa. Sinänsä fiilistelen tosi paljon tieteen luomia mahdollisuuksia, mutta ravinteissa en oo täysin vakuuttunut niiden soveltuvuudesta. En oo lyöny mitään lukkoon, mutta tuntuu kyllä että monilla ihmisillä on ihan kohtuuttoman oloista negailua synteettisyyttä kohtaan. Kemikaaleja täynnä ne koskemattomassa luonnossa kasvavatkin ravinnot on.

Ladlis, en osaa vielä sanoa MSM-jauheesta kun en oo sitä niin kauaa käyttäny enkä koe vielä toistaiseksi olevani erityisen herkkä huomaamaan tommosia muutoksia. Sen verran kyllä, että ku soitan aika paljon kitaraa (monena päivänä 3-6 tuntia) ni välillä on ollu nivelet aika paskana, mutta sinä aikana ku oon käyttäny MSM:ää ni ei oo kolotellu samaan tapaan. En tiiä liittyykö nää toisiinsa vai onko sattumaa, koska viime aikoina oon soitellu vähän harvemmin. Pitää tutkia pitkällä aikavälillä.

Ylipäätään fiilistelen kovasti erilaisten ruoka-aineiden tarpeellisuuden ja vaikutusten tutkailua siten, että jätän niitä joksikin aikaa (esimerkiksi kuukaudeksi) kokonaan tai suurimmaksi osaksi pois. Ylipäätään musta on ollu siistiä pidättäytyä asioista tolla tavalla aina välillä - päihteistä, seksistä, tietokoneesta...

En ymmärrä miks noi täyteaineet pitäis "korvata jollain". Mikä siinä on ideana? Miksei vaan voi koostaa ruokaa niin, ettei siihen kuulu mitään noista, eikä mitään vastaavaakaan? Onks tarkotuksena vaan synnyttää vatsaan turhaa täytettä?

Ei muute musta ollu mikää erityisen överi toi sun mainitsema aamiaispirtelö. Tai siis, aika monesti tulee laitettua noin kirjavaa. Kokeneemmat on tosin sanoneet et kantsis yksinkertaistaa, mut enpä tiiä sit.

Kananmuna... no, rikkoo vaan kanamunan sekaan ja vatkaa siinä mukana. Ei siin oo mitään kovin kummaa. Paksuntaa kyl tota kokonaisuutta, ei joka aamu tee mieli juoda semmotsa. Kokeilemaan vaan.

Poissa Tutkimusmatkailija

  • Viestejä: 45
    • Profiili
Vs: Ravinto ja ruokavalio
« Vastaus #10 : Tammikuu 11, 2011, 22:06 »
Pyrit ilmeisesti välttämään synteettisiä juttuja, haluatko kertoa enemmän siitä, miksi? Mä en oikein itse tiedä mitä ajattelisin synteettisyydestä ruoka-aineissa. Sinänsä fiilistelen tosi paljon tieteen luomia mahdollisuuksia, mutta ravinteissa en oo täysin vakuuttunut niiden soveltuvuudesta. En oo lyöny mitään lukkoon, mutta tuntuu kyllä että monilla ihmisillä on ihan kohtuuttoman oloista negailua synteettisyyttä kohtaan. Kemikaaleja täynnä ne koskemattomassa luonnossa kasvavatkin ravinnot on.
Hyvä kysymys johon en voi antaa tällä hetkellä kunnollista vastausta. Olen vain tottunut ajattelemaan että luonnossa kyseiset ravinteet ovat orgaanisempia ja ihminen orgaanisena eliönä voi hyödyntää niitä paremmin kuin laboratoriossa valmistettuja vastaavia aineita. Mun äiti on kans aina höpissy kuin hirveitä syntetisoidut ravinteet on, mutta kun äsken soitin ja kysyin asiaa ei hänkään osannut vastata. Menen viikonloppuna erääseen ravinto-akatemiaan ja lupaan ottaa asian siellä puheeksi.

Poissa Tutkimusmatkailija

  • Viestejä: 45
    • Profiili
Vs: Ravinto ja ruokavalio
« Vastaus #11 : Tammikuu 24, 2011, 21:44 »
Ilviselmä:
Lainaus
Koska luonnossa vitamiineja muodostavat vain elävät solut, ovat vitamiinit aina sidoksissa tuottajaansa. Tämä oheis- ja kantajamateriaali muodostaa usein pääosan luonnollisia vitamiineja sisältävästä aineesta, kun taas synteettinen vitamiini on aina puhdas kemiallinen yhdiste. Luonnon vitamiinit säilyttävät vitamiinisuutensa solutasolle asti, kun taas synteettiset oksidoituvat (hapettuvat) helpommin ja menettävät aktiivisuutensa pienoisravintotekijöinä. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että proteiineihin sitoutuneet vitamiinit, kuten luonnonvitamiinit, imeytyvät paremmin, niiden hyväksikäytettävyys on parempi ja ne säilyvät elimistössä kauemmin kuin synteettiset vitamiinit. Synteettiset vitamiinit eivät ole sitoutuneet proteiineihin, kun taas luonnonvitamiinit ovat aina sidoksissa proteiineihin, hiilihydraatteihin sekä bioflavonoideihin.
Artikkeli kokonaisuudessaan: http://www.luontaisnetti.fi/artikkelit_vitamiinit.htm

Poissa Tutkimusmatkailija

  • Viestejä: 45
    • Profiili
Vs: Ravinto ja ruokavalio
« Vastaus #12 : Tammikuu 25, 2011, 22:39 »
Tämän keskustelun ja muiden tietolähteiden pohjalta, päätin kokeilla muutamia näistä "superfoodeista". Kävelin luontaistuotekauppaan ja täräytin tiskille 30e edestä macaa, goji-marjoja ja spirulinaa. Maca on ihan hyvän makuista ja kuulemma vaikuttaa positiivisesti/parantavasti suorityskykyyn, stressiin, masennukseen, impotenssiin ja vaikka mihin. Goji marjat on kans maultaan ihan jees, immuunipuollustusta kuulemma parantaa yms. Spiruliina aivan kamalan makuista (sori vaan LadLiS :D), mut tosi hyvä proteinilähde. Haluaisinkin kysyä että mistä ostatte näitä superruokia, miltä valmistajalta? Mitä vaikutuksia olette huomanneet, vai oletteko? Miten käytätte spirulinaa, veden kanssa suoraan vai pistättekö pirtelöön...? Mitä muita erityisen ravintorikkaita elintarvikkeita (superfoodeja) tunnette/käytätte edellämainittujen lisäksi?

Poissa FluX

  • Viestejä: 237
  • Thank you for being YOU
    • Profiili
Vs: Ravinto ja ruokavalio
« Vastaus #13 : Tammikuu 26, 2011, 10:42 »
http://voisilmapelia.blogspot.com/2009/02/voisilmapelia-selviytymisopas.html

4. helmikuuta 2009 22.14
Hannina kirjoitti...

"Tuli mieleen karkkikauppojen hyvyydestä marja/pähkinä mielessä. Goji-marjojakin on tarjolla esim. sörnäisten metroaseman karkkikaupassa. Sieltä minä gojini ostan kympin kilohintaan, 35e/kg sijaan, jolla Punnitse&Säästä myy gojejaan. Samaa tavaraa ne kai on, kun eihän P&S:ssäkään taida olla luomugojia.. Gojit kivoja väripilkkuja omassa myslissä."

Itse ajattelin käydä lähipäivinä paikalla tarkistamassa hinnan ja sen jälkeen laadun verrattuna esim Ekolon järkyttävään kilohintaan :

"Pakkaus: 250g Lisätieto:luomu,vegaani Hinta 11.90 €"

http://ekolo.fi/verkkokauppa/naytatuote.php?lTuoteTunniste=14983

Tiedä sitten noista Ekolon sivulla mainituista saaste jutuista ja onhan noissa aivan varmasti valmistajien kesken myös makueroja...

EDIT: GOJIMARJAT SÖRKASSA 14,90€/KG!
        ja ihan samalta maistuu kun kaverin ulkomailta tilaamat.. :)


...

Poissa Klonkku

  • Viestejä: 1 376
    • Profiili
Vs: Ravinto ja ruokavalio
« Vastaus #14 : Tammikuu 26, 2011, 17:45 »
Oletteko kuulleet sellaiesta, kuin pakurikääpä tai chaga?
Well...

- Sisältää 215 erilaista fytoravinnetta (mm. 29 polysakkaridi- tai beetaglukaani-johdannaista, joilla voimakkaita immuno-stimulantin ominaisuuksia).
- Voimakas adaptogeeni ja toonikumi, jota on käytetty tuhansia vuosia suurissakin määrissä, pitkiä aikoja, ilman haitallisia tai epätasapainottavia sivuvaikutuksia
- Viimeisen 40 vuoden aikana tehty yli 1600 tieteellistä tutkimusta, mukaan lukien esim. Tohtori Kirsti Kahloksen Helsingin yliopistossa vuonna 1984 tekemät tutkimukset, jotka osoittivat pakurikäävän anti-virus, anti-sieni, anti-syöpä ominaisuudet.
- Toisin kuin monet muut lääkinnälliset sienet, sisältää pokkeuksellisen suuria määriä superoksididismutaasia (SOD) (25-50 kertaa enemmän kuin muissa lääkinnällisissä sienissä), joka on ehkäpä yksi kehomme voimakkaimmista antioksidanteista.
- Pakurikäävän ORAC-luku on korkeampi kuin millään tunnetulla ruoka-aineella (52,452). Kun vertaat lukua esimerkiksi mustikkaan (2,400) ymmärrät ehkä nopeasti kuinka käsittämättömän voimakkaasta antioksidantista on kysymys! (ORAC: Tufts University)
- Pakurikäävän betuliinia ja betuliinihappoa käytetään vaikuttavana ainesosana 46:ssa eri lääkkeessä.
- Hyvä lähde mm. B-ryhmän vitamiineille (tiamiini, riboflaviini, niasiini).
- Kokonainen proteiinin lähde (sisältää kaikki elimistöllemme välttämättömät aminohapot).
- Sota-aikana pakurista valmistettiin Suomessa teen korviketta, joka tunnettiin “tikka-teenä”.
- Vaikuttavat lääkinnälliset ainesosat: triterpeenit (pääasiassa lanosterili-tyypin triterpeenit (esim. inotodioli)), betuliini, fenolit (hispidini, hispoloni) polysakkaridit ja liukoiset lingiinit.
- Pakurikäävän DNA-rakenne on 30% lähempänä ihmisen DNA:ta kuin esimerkiksi kasvien DNA:n.
- Pakurikäävän on osoitettu lisäävän NK-tappajasolujen aktiivisuutta 300%.
- Suojelee tehokkaasti solujamme vapailta radikaaleilta ja lisää interferonien tuotantoa, mikä taas vaikuttaa positiivisesti DNA:mme korjaamiseen.
- Japanissa pakurikääpä on saavuttanut valtavan suosion kosmetiikkatuotteena (ihon pigmenttivirheiden korjaamiseen ja ihon eheyttämiseen)
- Muutamien lähteiden mukaan pakurikääpä sisältää NGF-yhdisteitä (nerve growth factor), eli hermoston kasvua ja uusiutumista tukevia ainesosia.
- Herblisti David Winston on yksi aikamme kuuluisimmista “yrttiguruista”. Winstonin mukaan pakurikääpä on kaikkein voimakkaimmat anti-syöpä-ominaisuudet omaava, koskaan löydetty lääkinnällinen sieni.

Itse olen löytänyt 2 pakurikääpää (kuivaa jauhetta yht. lähes 2 kiloa!). Erittäin helppo tunnistaa. Kuin hiilikasa valkoisen koivun rungon pinnalla. Tsekatkaa kuvia googlettamalla jos innostutte. ^-^ Lähtee kirveellä/vasaralla huitaisemalla helposti irti. (Suosittelen kirvestä, sillä saa loputkin käävän palat rungon sisältä pois.) Pienenä luulin, että salama on iskenyt puuhun, ja siihen on muodostunut kasa hiiltä sen vuoksi, mutta n. kuukausi sitten kuulin itse ensimmäistä kertaa pakurista ja vihdoin tiedän mitä nuo mystiset hiilipallerot ovat. Ja mikä parasta: se on ilmaista! Ei tarvitse kauaa kierrellä vanhassa koivikossa niin löytää käävän jos toisenkin. Tosin pienimpiä ei välttämättä kannata ottaa, antaa pikkuisten kasvaa. Oma isompi kääpäni painoi "märkänä" 1,6kg. Tästä kyseisestä sienestä tehdään juomaa. Juomaan tarvitaan vain kaksi lusikallista jauhetta (tehosekoitin hoitaa homman ,tosin on aika pölyistä ja likaista hommaa tehdä jauhetta) litraan vettä. (2 kiloa jauhetta kestää jonkin aikaa..) Eikä maku ole varsinaisesti mikään huonokaan.. Hieman puumainen, kuiva, hunajan kanssa jopa herkullisen makean hapan. :D Juomaa voi maustaa oman maun mukaan muillakin yrteillä/teellä, mikä on hauskaa puuhaa luovuuden ja mielenkiintoista makuhermojen kannalta! Pakurikääpäteetä/juomaa tulee muistaa keittää, jotta kaikki vaikuttavat ainesosat irtoavat. Itse keittelen 20-30min pienellä kuplinnalla, minkä pitäisi riittää vallan mainiosti, joskus tosin kauemminkin jos on aikaa.

Linkki: http://www.jaakkohalmetoja.com
Blogilta löytyy muutakin mielenkiintoista luettavaa, ja tietoutta mm. superfoodeista. :-*
Elämän tarkoitus on tehdä sitä, mitä oikeasti haluaa, mutta satuttamatta toisia.