Psilosybiini.info
Uudistunut keskustelupalsta osoitteessa https://discourse.psilosybiini.info

Paniikkihäiriö

FluX · 16 · 11516

Poissa FluX

    • Viestejä: 206
    • Karma: 11
    • Profiili
En löytäny aiheesta hakulaitteella, joten

Oon saanut muutamia kertoja ns paniikkihäiriökohtauksen, yleensä krapulassa, (kerran kun söin Cubensiksia ja poltin pilveä krapulassa).
 Ekan kerran krapulan, työhaastattelun (jännittäminen ja skarppaus) ja luulisin että liiallisen kofeiinin käytön yhdistelmänä. Tämä siis laukes bussissa kotimatkalla. Ensin alkoi oudosti ahdistamaan enkä pystynyt kuunnella musiikkia. Tuntui siltä että koko maailma on mun perässä (kuumotus) ja että olen tehnyt pahaa ja olen huono ihminen (huono omatunto koska krapula morkkis..) , tuntui siltä että sekoan, kotiin päästyäni kävelin ympäri kämppää ja jotain hörhöilin ja kuumottelin... Kyllähän se sitten meni itsestään ohi muutaman tunnin kuluttua, mut eka kerta on eka kerta ja ei ollu kiva luulla seonneensa.. :D

Tuli vaan mieleen kirjoittaa, kun viime sunnuntaina iski viimeisin, viiden päivän dokaamisen, mokailemisen ja koheltamisen jälkeen poltin kauheassa krapula morkkiksessa kukkaa joka laukas sen (onneks tiesin mistä johtuu jne niin osasin vain venata että menee ohi, en siis suostunu lievittämään asiaa esim alkoholilla tai rauhottavilla.) Otin asian vastaan kuten 'huonon tripin' mitä se tavallaan onkin. Vaikka ei se kivaa olekkaan niin jälkeenpäin ajateltuna aika nöyristävä ja jalat maahan palauttava kokemus...

Tämä välikohtaus ei saa mua lopettamaan 20v vanhaa tapaani poltella, ei edes krapulassa, (vaikka nyt tuntuukin siltä että vois jättää juomisen vähemmälle ellei kokonaan paria kaljaa lukuunottamatta pois..) Koska ilman kannabista tätä ei olisi tapahtunut ja olisin todennäköisesti ollut oppimatta taaskaan yhtään mitään omista mokailuistani alkoholin vaikutuksen alaisena. Että ne jotka 'pelkää' kannabista, niin ymmärrän... :D

http://fi.wikipedia.org/wiki/Paniikkih%C3%A4iri%C3%B6
...


Poissa Matias

  • Luotettava tunnistaja
    • Viestejä: 691
    • Karma: 149
    • Profiili
...kerran kun söin Cubensiksia ja poltin pilveä krapulassa...

...viiden päivän dokaamisen, mokailemisen ja koheltamisen jälkeen poltin kauheassa krapula morkkiksessa kukkaa...

Enpä kyllä yhtään ihmettele, miksi paniikkia pukkaa.


Poissa Dopamiiniorava

    • Viestejä: 80
    • Karma: 9
    • Profiili
Paniikkikohtaukset ovat tuttu juttu, ne alkoivat ilmetä minulla lukion tokalla kahvin laukaisemana. Itse ongelmahan johtunee aiemmista traumoistani, jotka mahdollisesti tarpeeksi pitkään päässäni muhineena päättivät alkaa purkautua radikaalimmalla tavalla. Eka kohtaus sattui kuvaamataidon tunnilla lukiossa pari kupposta juoneena, ihmettelin että mitä tässä alkaa tapahtua kun tajuntani tila alkoi muuttua yhtäkkiä, ajattelin sitten tulevani hulluksi kun sydänkin alkoi vielä läpättää. Sain onneksi taisteltua itseni kenenkään huomaamatta pois tilanteesta.

kovinkaan montaa kohtausta en saanut ensimmäisen tapauksen ja intin välillä, kun jo alkoi tapahtua. Pastori ja joku muu saarnaaja tulivat soittamaan auditorioon uskonnollisia lauluja, ja sain huvittavaa kyllä juuri tuolloin inttistressistä ja mahdollisesta akuutista stressistä kohtauksen, jonka kuitenkin taistelin pois noin minuutissa.

Viimeaikoina kohtaukset ovat tihentyneet, pitkittyneet ja voimistuneet, mikä johtunee kaverin kuolemasta. Olen alkanut pelkäämään aivan tosissani sydänkohtausta tai jotain aivoinfarktia, ja ainoa keino saada itseni rauhoittumaan on ollut pirullinen sätkiminen usein kyykkyasennossa. Laukaisevana aineena ovat toimineet joko pelkkä kahvi tai kahvi, savut ja alkoholi yhdessä. Olen myös huomannut miten musiikki on sietämätöntä kohtauksen aikana johtuen sen ärsykkeiden runsaudesta.

Mitä enemmän eri laukaisevia aineita on ollut verenkierrossa, sitä pahempia kohtaukset ovat olleet. Kohtausalttiutta olen voinut arvioida kummallisesta tunteesta ylämahassa juuri rinnan alapuolella, jossa pitäisi sijaita jonkinlainen hermoristeys, solar plexus. Nyt tunne on onneksi ollut kadoksissa pari viikkoa ja en enää juo kahvia, joka on voimakkain laukaisija kohtauksille.


Poissa pegezu

  • Luotettava tunnistaja
    • Viestejä: 136
    • Karma: 60
    • Profiili
Hmm, minullakin oireet alkoivat eräänä päivänä kun olin juonut kahvia. Kiinnitin huomiota nimenomaan siihen, että jos join 1 kupin aamulla kahvia, niin oireet olivat lieviä, mutta jos join 2 kuppia, niin tajuntani jotenkin sumeni aina ja sydän hakkasi todella kovaa. Itsekin pelkäsin todella kovasti sydänkohtausta ja ylipäätänsä kuolemaa, joka ei ole minun tapaistani. Joka ilta/yö pelkäsin nukahtaa, säikähdin aina kun olin nukahtamaisillani kun luulin kuolevani.

Nyt kun mietin, niin minulla ei ole ollut minkäänlaisia oireita pariin viikkoon, sen jälkeen kun pidin salvia divinorumia ylähuulessa/pureskelin sitä. Sitä ennen oireita oli ainakin kerran päivässä, kunnon kohtauksia oli vähintään kerran viikossa, yleensä useammin. (Oireilla tarkoitan paniikin/ahdistuksen tunnetta, hetkellisiä pelkotiloja sen suhteen että pumppaako minun sydän enään kun välillä ihan tunsi kun sydän löi ja välillä ei)
En väitä että salvia olisi vaikuttanut lääkkeenä, mutta jostain syystä sen jälkeen ei ole ollut minkäänlaisia oireita.
Sen kuitenkin sanon, että olen nyt kuullut monilta kokemuksia että salvia todella olisi auttanut tällaisiin oireisiin, olkoon tieteellisesti tutkittu tai ei, niin kuitenkin asia on.


Poissa M

    • Viestejä: 37
    • Karma: 4
    • Profiili
Etteivät vain aloittajan kokemukset johtuisi ihan puhtaasti siitä rankasta viinan juomisesta?
Paniikkikohtaus ei taida olla silloin oikea termi.. Tai no paniikki mikä paniikki ,en minä tiedä  :'(

Itsekkin tullut panikoitua ja jopa kuultua ääniä ihan yhden illan rankan ryyppäämisen jälkeen..  ???


Poissa keksimonsteri

  • Luotettava tunnistaja
    • Viestejä: 52
    • Karma: 24
    • Profiili
Erään pilviöverini ensimmäinen vaihe oli juurikin paniikki/ikävät pelkotilat. Ekan kerran olin sillo överikokemusta käymässä läpi ja en osannu oikeen varautua siihen, että pelkkä pilvi voi laittaa kuupan hetkeksi niin "sekaisin". 30 - 40 min koitin tapella vastaan, mutta pakko oli nöyrtyä ja ottaa ikävältä tuntuva trippi vastaan.

Paniikkihäiriövaiheen jälkeen ajatatus looppas hetken aikaa erittäin synkissä vesissä, josta pääsin kuitenkin musiikin avulla pois. Tämän jälkeen olin yli kaks tuntia aivan muualla kuin omassa sängyssä...  8)
[offtopic]
Tämä melko psykedeelinen kokemus herätti sitten myöhemmin mielenkiinnon sieniin, joita tänä syksynä tarkoitus olisi testata.
[/offtopic]

Koskaan en ole siis selvinpäin saanut paniikkikohtausta.


Poissa Silo-P

  • Luotettava tunnistaja
    • Viestejä: 267
    • Karma: 25
    • Profiili
Toi alkoholi on aika hyvin esillä näissä paniikkikohtauksissa, ja voin kertoa erään esimerkin omasta kokemuksestani lyhyesti. Olimme parin ystävän kanssa baarissa (alkoholia oli aiemmin tullut otettua samana iltana) Baaritiskillä jonottaessani huomasin kuinka äänet alkoi tulemaan jäljessäpäin ja näkökenttä hieman sumeni ja päätä kääntäessä tuli hieman jäljessä.
Se oli eka vaihe.
Hetken kuluttua huomasin että alkoi ahistammaan aika prkl:n lailla joten oli pakko päästä ulos... ja nopeasti. Ulkona sissipaska-asennossa tsemppasin itteeni hetken aikaa ja tämä tila meni onneksi ohi.
Samankaltaisia tiloja on ollut vain pari kertaa tämän jälkeen, mutta jokainen näistä alkoholin vaikutuksen alaisena. Ei mitään kuosailuputkea takana, eikä sen kummempia stressitekijöitä.
''Nauti siitä mistä eniten sä pidät!''


Poissa Dopamiiniorava

    • Viestejä: 80
    • Karma: 9
    • Profiili
Tulikin tuosta alkoholista mieleen, että intistä alkanut viikonloppuryyppäysputki on tässä vasta kunnolla päättymässä, 1,5 vuotta liikaa alkoholia varmaan saa aika helposti panarit lisääntymään. Alkoholi ei juurikaan aiheuta minulle välitöntä alttiutta kohtauksen saamiseen, mutta lisää esim. kahvin ja kannabiksen laukaisupotentiaalia. Vanha kunnon kiero kuningas.


Poissa FluX

    • Viestejä: 206
    • Karma: 11
    • Profiili
" Paniikkihäiriö on yleensä mielenterveysongelma, mutta myös alkoholin ja psykoaktiivisten huumeiden sekä keskushermostoon vaikuttavien bentsodiatsepiinia sisältävien lääkkeiden käyttö voi aiheuttaa paniikkihäiriökohtauksia." -Wikipedia

Enpä kyllä yhtään ihmettele, miksi paniikkia pukkaa.

En minäkään :) Kantapään kautta mennään välillä...

Etteivät vain aloittajan kokemukset johtuisi ihan puhtaasti siitä rankasta viinan juomisesta?

Kyllä, alkoholi on näytellyt näissä pääosaa...

Kahvit sun muut sitten sivuosaa tai stuntmäniä ;)
...


Poissa harhakuva

    • Viestejä: 82
    • Karma: 3
    • Profiili
Mulla tulee paniikki yleensä ryhmätilanteissa jos ihmiset on tuntemattomia,tuntuu et ei osaa selittää mitään oikeella tavalla,kädet alkaa kirjaimellisesti tärisemään ja olo on todella epämielyttävä. Kännipäissään kaikki on helpompaa ja sen avustuksella sanon yleensä just sitä mitä sylki suuhun tuo ajattelematta yhtään mitään ja se tuottaa yleensä aamulla sellasen vitutuksen et voi helvetti,välillä pahempaaki.

Eikä ne lääkkeetkää sitä paniikkia poista lopullisesti,joudut vaa lääke kierteesee. Paras keino on täydellinen elämän muutos.

Mä oon huomannu sienissä semmosen et kaikki paha mieli ja paniikki tulee pinnalle lähes väkisin ja mä joudun väistämättä käsittelemään sen mielessäni ja se on aika helvetin terapeuttista vaikka onki vähä perseestä siinä tilanteessa ku se tulee pintaan. Sienet on ehdottomasti parhaita lääkkeitä masennukseen,ahdistukseen ja paniikki ongelmiin.


Poissa Ilviselmä

  • ihmekös tuo
    • Viestejä: 461
    • Karma: 48
    • Profiili
Kirjotin joskus hehkutuksen siitä, miten hatsin laukaisema ahdistus onkin itse asiassa hiton kehittävää ja asennoiduinkin niin jonkin aikaa, mutta pidemmällä perspektiivillä tarkasteltuna joudun kuitenkin toteamaan, että ainakin tässä elämänvaiheessa koen kannabiksen itselleni aiheuttaman paranoian ja yltiöitsekriittisyyden enemmän epämiellyttäväksi ja päämäärieni suhteen rampauttavaksi kuin hyödylliseksi (vaikka ainahan se on sitäkin). En tarkoita, etteikö satunnainen paskaksimeno ja turpasauna ois yhäkin ihan tervetullutta, mutta aika harvoin. Tämän seurauksena ei enää kovinkaan usein tule harrasteltua kyseistä(kään) päihdettä.

Aika aikaa kutakin. Kyllähän se paljon hyvää teki ja avasi. Näinä päivinä sitä kai vaan on aika hiton herkkä.


Poissa Diviner

    • Viestejä: 23
    • Karma: 1
    • Profiili
Kirjotin joskus hehkutuksen siitä, miten hatsin laukaisema ahdistus onkin itse asiassa hiton kehittävää ja asennoiduinkin niin jonkin aikaa, mutta pidemmällä perspektiivillä tarkasteltuna joudun kuitenkin toteamaan, että ainakin tässä elämänvaiheessa koen kannabiksen itselleni aiheuttaman paranoian ja yltiöitsekriittisyyden enemmän epämiellyttäväksi ja päämäärieni suhteen rampauttavaksi kuin hyödylliseksi (vaikka ainahan se on sitäkin). En tarkoita, etteikö satunnainen paskaksimeno ja turpasauna ois yhäkin ihan tervetullutta, mutta aika harvoin. Tämän seurauksena ei enää kovinkaan usein tule harrasteltua kyseistä(kään) päihdettä.

Aika aikaa kutakin. Kyllähän se paljon hyvää teki ja avasi. Näinä päivinä sitä kai vaan on aika hiton herkkä.

Samoilla linjoilla ollaan täälläkin. Nykyään tuntuu siltä, että pajareissa mieli jää vain kiertämään samaan oravanpyörään. Pidemmän aikaa pidin kyseisestä oravanpyörästä seuraavaa ahdistusta, pelkoa ja muitakin vaikeita oloja jonkinlaisena harjoituksena. Pajauteltu on useita vuosia, joiden aikana pajauttelun luonne on muuttunut paljon. Setupin merkitystä pilven poltossa haluaisin myös korostaa. Nyt kuitenkin tuntuu siltä, että on aika harjoitella elämään selvinpäin. En enää jaksa tuottaa itselleni kärsimystä, en edes harjoitusmielessä.
"Jos ihminen pääsee käsitteellisen ajattelunsa rajoille ja kokee elävästi ja syvästi, varmaakin varmemmin, että nyt hän vasta on todellisuuden tuntumassa, silloin ei ole kysymyksessä pako mihinkään. Pikemminkin se on unesta heräämistä."


Poissa Mushroom

    • Viestejä: 19
    • Karma: 2
    • Profiili
Mahtaisiko olla tarpeellista siirtää paniikkihäiriökeskustelua shamanismi -topicista tänne?

Muuten, olisi erittäin kiinnostavaa kuulla foorumilaisten kokemuksia ja ohjeita menettelyyn paniikin iskiessä sienipäihtymyksen aikana! :) Dopamiiniorava, onko sinulla jonkunlaista näkemystä siitä, miten selvin päin tullut paniikkikohtaus eroaa sienipäihtymyksen aikana tulleesta? Itse en ole koskaan taikasieniä syönyt.


Poissa Dopamiiniorava

    • Viestejä: 80
    • Karma: 9
    • Profiili
''Dopamiiniorava, onko sinulla jonkunlaista näkemystä siitä, miten selvin päin tullut paniikkikohtaus eroaa sienipäihtymyksen aikana tulleesta? Itse en ole koskaan taikasieniä syönyt.''

En ole koskaan saanut sienien vaikutuksen alaisena paniikkikohtausta, mutta kun ainoalla kunnollisella kokemuksellani sain mieleeni valtavan tulvan ahdistavia ajatuksia, päätin paljastaa itseni täysin haavoittuvana näille ajatuksille ja järkeni juoksu selkeytyi. Perustelin turhat pelkoni pois, mutta ikävä kyllä ne palasivat vähitellen tripin jälkeen takaisin, koska en ajatellut miten työstäisin jälkeenpäin tuntemuksiani.

Jotkut viisaalta vaikuttavat ihmiset ovat sanoneet tällä foorumilla, että psykedeeleillä ei kannata lähteä avaamaan lukkoja mielessä. Tuo on vähän ihmetyttänyt mua, mutta se ehkä perustuu siihen, että sillon luo kovia odotuksia itselleen tripille ja asiat voi mennä pieleen. Ehkä sienet voivat auttaa positiivisella tavalla parhaiten siinä tilanteessa, kun niiden nauttijalla ei ole ollut suuria ahdistuksia, masennuksia ja paniikkioireita ottohetkellä, ja sienet tuovat kyllä sitten asioita mieleen ja kokemukselle tulee antautua ilman suuria odotuksia ja pyristelyjä. Joku kokeneempi valaiskoon paremmin.

Sitten omaa kokemusta. Mun oli helpompi ehkä kohdata paniikkikohtaus, koska mulla ei oo ollu paniikkioireita tietyissä tilanteissa. Kukaan ei ollu tuijottamassa kun sohvalla maatessani antauduin kaikelle tunteelle, sillon mä hyödynsin sitä tietoo että tää on paniikkikohtaus johon kuuluu aina kuolemanpelko, mutta en silti koskaan kuole.  Sitten olin käynyt sydänfilmissäkin asioita varmistamassa.

Keinoja ''panareiden'' lieventämiseen ja lopettamiseen on esimerkiks alavatsan hengitys, joka stimuloi parasympaattista hermostoa (vastaa rauhallisista elintoiminnoista tjsp) ja estää hyperventilointia. Tätä hengitystekniikkaa kannattaa harjotella kärsivällisesti, koska siitä on useimmille apua ja pelkkä pinnallinen kokeilu saa ajatteleen heti että ''ei toimi''.

Jotkut soittaa jollekin läheiselleen, mikä saa takas maanpinnalle. Itse jauhoin kaikkee turhanpäivästä kaverille kun sain pahimman, noin puolituntisen paniikkikohtauksen.

Paniikkikohtauksia voi välttää tietty myös välttämällä sen laukasevia tekijöitä, kuten alkoholia, kannabista ja kahvia.

Muistakaa, että ahdistusta ja paniikkikohtausta ei pidä yrittää hallita, vaan pitää ottaa semmonen asenne jota vois verrata vaikka tilanteeseen jossa demoni riepottelee sun raskasta kehoo mutta päätätkin vaan olla liikkumatta ja löysänä lattialla, jollon sua on vaikee riepotella. tällasta antautumista voi aluks harjotella ehkä siinä tilanteessa, kun tulee lievempi paniikkikohtaus.


Poissa Mushroom

    • Viestejä: 19
    • Karma: 2
    • Profiili
Jotkut viisaalta vaikuttavat ihmiset ovat sanoneet tällä foorumilla, että psykedeeleillä ei kannata lähteä avaamaan lukkoja mielessä. Tuo on vähän ihmetyttänyt mua, mutta se ehkä perustuu siihen, että sillon luo kovia odotuksia itselleen tripille ja asiat voi mennä pieleen. Ehkä sienet voivat auttaa positiivisella tavalla parhaiten siinä tilanteessa, kun niiden nauttijalla ei ole ollut suuria ahdistuksia, masennuksia ja paniikkioireita ottohetkellä, ja sienet tuovat kyllä sitten asioita mieleen ja kokemukselle tulee antautua ilman suuria odotuksia ja pyristelyjä. Joku kokeneempi valaiskoon paremmin.

Tästä haluaisin kuulla enemmän. Ensinnäkin, että mitä nämä ihmiset ovat todella tällä tarkoittaneet.? Kyllähän sieniä nimenomaan käytetään sairauksien hoitamiseen (esimerkkinä nyt vaikka psykan puolelta tuo OCD) ja tiettyjen asioiden selvittämiseen jne. Toki sen ymmärrän, ettei sieniä, tai mitään muutakaan tämänkaltaista päihdettä, kannata lähteä popsimaan sillä hetkellä kun on ahdistunut tai muussa negatiivisessa mielentilassa. En itse kuitenkaan  ole jatkuvasti ahdistunut tai alakuloinen,  joka on sieninnielemistä ajatellen hyvä asia. :D OCD, vaikka nyt ahdistuneisuushäiriö onkin, on kuitenkin eri asia.

Pakko muuten kertoa, että paniikkihäiriö on minulla lopullisesti lauennut LSA:n käytön yhteydessä. Karmeita tunteja olivat... Liian vähän tietoa moisista asioista oli silloin, ja liian vähän arvostusta ks. yhdistettä kohtaan. En kyllä itseasiassa muista oliko tuo nyt se viimeinen niitti ph:n laukeamiselle, mutta merkittävä joka tapauksessa. Miltäs tämä kuulostaa sieniin tutustumista ajatellen? ::)

Muistakaa, että ahdistusta ja paniikkikohtausta ei pidä yrittää hallita, vaan pitää ottaa semmonen asenne jota vois verrata vaikka tilanteeseen jossa demoni riepottelee sun raskasta kehoo mutta päätätkin vaan olla liikkumatta ja löysänä lattialla, jollon sua on vaikee riepotella. tällasta antautumista voi aluks harjotella ehkä siinä tilanteessa, kun tulee lievempi paniikkikohtaus.
Tätä on tullut kyllä harjoiteltua, mutta empä ole tainnut onnistua... Olisi todella mielenkiintoista koittaa teettää itselleen paniikkikohtauksia, ja opetella sitten suhtautumaan niihin neutraalisti. Mahtaisikohan onnistua kun siihen noin tietoisesti lähtisi... Jollakin substanssilla tuntuisi olevan helpoin toteuttaa tällaista, esimerkiksi kannabiksella. Ajatuksena tämä kuulostaisi varsinkin jossain psyk.polilla varmasti todella hyvältä. :D Lieneekö tuossa mitään järkeä. Nämä paniikkikohtaukset olen lääkityksellä lopettanut, on jäänyt kana kynittäväksi...