Dexmi oli eka päihde jota kokeilin, joten se tuntu aivan mahtavalta varsinkin kun en ollut ennen kokenut päihtynyttä tilaa. Itelle tuli hirveet euforiat jotka jatku sitten monta päivää sen jälkeenkin. Se pelkkä hajukin saa jo nykyään oksennus refleksin päälle.
Mutta tosiaan käytän päihteitä mahdollisimman minimaalisesti ja vain mielen kehitykseen ja oppimiseen itsestäni sekä ympäröivästä maailmasta (harvoin viihdekäyttöön)

Olisi kiva kuulla muidenkin mielipiteitä erityisesti dissosiatiivien käyttötarkoituksista. Itse en noita älyä. Kunnon psykedeelejä sen olla pitää. Jostain olen kuullut myös vertauksen: psykedeelit- elämä  O:-), Dissosiatiivit-kuolema  ( meneekin tuohon omaan profiiliin  ) Kummallakin tottakai puolensa mutta mielipiteitä??

Olisi kiva kuulla muidenkin mielipiteitä erityisesti dissosiatiivien käyttötarkoituksista. Itse en noita älyä. Kunnon psykedeelejä sen olla pitää. Jostain olen kuullut myös vertauksen: psykedeelit- elämä  O:-), Dissosiatiivit-kuolema  ( meneekin tuohon omaan profiiliin  ) Kummallakin tottakai puolensa mutta mielipiteitä??

Dissosiatiivit (NMDA-antagonistit), kuten myös psykedeelit (5-HT2A-agonistit), lisäävät aivoperäisen hermokasvutekijän BDNF:n määrää (tehostamalla glutaminergista viestintää). BDNF ylläpitää aivojen uusiutumiskykyä ja sen pitoisuuksien kasvu on suorassa yhteydessä mm. masennuksesta elpymiseen. Tästä on ihan uutisoitukin lääketieteellisissä medioissa: Ketamiinista pika-apu masennukseen. Tämän lisäksi ketamiini vaikuttaa käyttökelpoiselta myös haamukipujen hoidossa.

Jos nyt unohtaa lääketieteelliset faktat ja asiaa alkaa kelaamaan pelkästään päihtymystilan arvon kautta, niin en mä suorilta käsin osaa arvioida, mikä tekisi psykedeeleistä parempia päihteitä. Varsinkin, kun voimakkaat psykedeelikokemukset ovat dissosiatiivisia - ja toisinpäin; voimakkaat dissosiatiivikokemukset ovat psykedeelisiä.

Ihmisellä on tapana selittää käsittämättömiä kokemuksia hyödyllisiksi, koska ne tuntuvat tarjoavan näkökantoja johonkin itseä suurempaan, ja sitä tapahtuu ihan kaikkien päihtymystilojen kohdalla.

Itse koen saaneeni dissosiatiiveista paljonkin irti. Ne ovat auttaneet minua ymmärtämään tietoisuuden toimintaa ja minuuteni rakennetta, sekä saaneet kyseenalaistamaan joitakin täysinä itsestäänselvyyksinä otettuja asioita. Huume kuin huume; vaikutus on sama, vaikka tila on eri.

Kyllä, kyllä. Aivan oikeassa varmaankin olette, vaikka tietysti kaikki on aika yksilöllistä. Itse en vain ole saanut mitään hyödyllistä tähänastisista kokeiluista irti, mutta ehkäpä enempi kokemus opettaa...

Tarkennatko vielä näkemääsi MAOIn roolia?

On kyllä ollut tuumissa juoda esim. harmala-mimosa-litkua jossain vaiheessa. 2C-ryhmän tropit ovat myös kutkuttaneet. 2CT-T-ryhmäläiset eivät ole kovinkaan monen kokemuksen kautta tuttuja, mutta nekin kyllä ovat jättäneet hyvän kutinan. Jos jaksat, niin listaatko lisää erityisen 5-HT1A-aktiivisia tunnetummasta päästä olevia molekyylejä?

Aika OCD:tahan noi tietyt hetket kokemuksessani tosiaan olivat. Iso määrä happoa on kieltämättä stimuloivuudessaan aika järkyttävää, olkoonkin että sienetkin kyllä stimuloivat minua voimakkaasti.

Aikamoinen toi linkkisi lopetus. "Lääkitys aiheutti avioeron". Indeed.