Asetoni voisi toimia?
Litra asetonia maksaa muutaman euron, saatavuus ”joka toisessa putiikissa”, kiehumispiste 56 astetta.
Eli sienimurska(kuiva) kannelliseen lasipurkkiin asetonin sekaan, kanteen reikä.
Lasipurkki vesikattilaan ja levylle, lämpötilaa varovasti ylös ja kun asetoni kiehuu lasipurkissa on keitos 56 asteista. Keittelee aikansa, tunnin-pari, suodattaa kiinteän tavaran pois(kahvinsuodatin?) ja jatkaa keittelyä, kunnes kaikki asetoni on haihtunut kokonaan pois.
(kannen reikään täytyy laittaa vaikka pätkä puutarhaletkua, jolla höyryt voi johtaa ikkunasta pihalle tai liesituulettimeen, ilman sitä saa taatusti iloisen päänsäryn)
Sitä en tiedä liukeneeko psilosybiini asetoniin, mutta voisin olettaa näin tapahtuvan(se kai riippuu niistä Van der Waalsin voimista). Ja mitä muita aineita siihen liukenee?
Lämpötila on kuitenkin riittävän alhainen, ettei psilosybiinin pitäisi tuhoutua, kun taas etanolilla tai metanolilla keitettäessä liikutaan jo rajoilla.
Tuon pitäisi olla suht nopea juttu, sillä asetoni haihtuu kiehuessaan nopeasti.
Psilosybiinin liuotusvaiheessa korkissa siis pieni reikä, jonka tarkoitus tasata painetta ja sitten haihdutusvaiheessa suurempi reikä.
Tosiaan en tiedä lopputulosta, mitä ja minkäverran sinne purkin pohjalle tavaraa jää, mutta tuon pitäisi olla halpa, helppo, turvallinen ja suht sukkela. Voisin olettaa että tunnin keittelyllä liukenisi psilosybiiniä enemmän kuin viikon viinassa lilluttelulla ja ravistelulla. Toki tuo ei pohjaa tietoon, vaan enemmänkin näppituntumaan.
Joku kemisti varmasti tietäisi paremmin.
Tuli vielä mieleen sellainen että onko kukaan kuivannut sieniä tyhjiössä? Tällöin ei psilosiinin hapettumista juurikaan tapahtuisi?
Itsellä olisi siihen periaatteessa mahdollisuus, joten täytyy kai joskus kokeilla.
