Terve
Olen uusi taalla.
Oikeastaan liityn sienifoorumille aika myohaan, koska en ole trippaillut millaan lahes 4 vuoteen ja toistaiseksi se on ohi (mutta eihan sita koskaan tieda).
Sienia tuli pari vuotta kasvateltua ja sen aikana noin 30 kertaa kokeiltua. Mukavia muistoja on paljon ja taytyy sanoa etta huonot tripit oli harvassa, eika oikeastaan yhtaan todella pahaa tullut vastaan. Ehka otin aina vain liian vahan
Kerran kuitenkin paadyin ottamaan yksikseni sienia omassa ankeassa asunnossani. Ehka set & setting oli vahan huono jo alkuun, olin kai aika ahdistunut eika kaikki ollut muutenkaan hyvin. Joka tapauksessa vedin sienet naamaan ja ajattelin, etta ne tarjoaisivat jotain kivaa muuten tylsaan lauantai-iltaan. Ehka arvioin annoksen hieman vaarin, mutta ei kauaa kestanyt kun tunsin tutun raskauden takaraivossa ja tietty huono-olo alkoi hiipia kehoon ja mieleen. Jouduin oksentamaan useamman kerran (ehka mahani on herkka, mutta lahes aina minka tahansa psykedeelin kanssa joutuu halailemaan vessanponttoa). Huono olo jatkui ja koko trippi alkoi tuntua ahdistavalle. Visuaalisesti todella koyhaa oli, se mita nakyi oli mustaa ja harmaata. Jossain vaiheessa kuvittelin olevani sammakko ja nain sammakon rapylat kasissani. Sitten muistin, etta c-vitamiinia reilusti ehka laskisi matkan voimaa ja yritin niella c-vitamiinia, mutta ilman tulosta. Sitten jossain vaiheessa yota trippi laski.
Ihmettelen vielakin kuinka se silloin kaantyi niin ahdistavaksi, mutta niinhan se on, etta jo valmiina olevaa mielialaa sienet korostavat.
Toinen paljon pahempi kerta oli ayahuascan kanssa, tosin en ole varma onko tama oikea paikka sille. Kerron sen kuitenkin lyhyesti.
Olin kokeillut ayahuascaa kerran aikaisemminkin. Tosin silloin taisin kayttaa Peganum harmalaa ja mimosa hostilista. Taman toisen kerran aineksia en edes muista, mutta kaksi paa-ainetta oli kyseessa.
Taas kerran jo keitosta tehdessani minulla oli hieman huono-olo ja ehka negatiivinen kuva koko matkasta. Suoraan sanoen olin hieman peloissani jo valmiiksi (ei hyva lahtokohta matkalle!). Join teet ja odottelin. Luonnolisesti todella paha huono olo alkoi hiipia sisaani. Menin antamaan ylen toiseen huoneeseen. Kuten edellisellakin kerralla, ayahuasca ei varsinaisesti antanut itsestaan muuta merkkia kuin huonon olon, ja vasta oksentamisen jalkeen pamahti taysin tajuntaan.
Edellisen kerran nain vessanpontossa kerkiaikaisen arabialaisen kylpylan upeine arkkitehtuureineen ja kauniine naisineen. Talla kertaa olin nelinkontillaan maassa ja ajattelin ensin ettei se toimi. Viiden sekunnin paasta olin juurtunut maahan, liskona ja suomut kasvoivat kasiin. Paniikki iski ja kavelin eteiseen ja yritin selittaa kavereilleni, ettei kaikki ole kunnossa. Mutta kuten edellisellakin kerralla, en saanut sanaa suustani. Olin mennyt kylpyhuoneeseen, uinut lattialla kuin delfiini, heittaytynyt alasti.. Se hetki oli pimeaa, enka muista mitaan. Sitten muistan miten wc-pontto irvaili minulla ja siina kuvastui kaikki irvokkaimmat ja kuvottavimmat ajatukset mita minulla oli ollut. Ryomin vessasta eteiseen takaisin ja aloin hampaillani syomaan mattoa ja repimaan hiuksiani. Nain itseni kuvottava oliona ja kaikki oli mustaa, taaskaan paljon visuaaleja ei ollut, vain synkkia kasvoja ja kuolleita.
Seuraavaksi olin taysin avaruudessa ja jonkinlainen "maailmankolmio" oli edessani, joka koko ajan rakentui ja luhistui. Tama luuppi tuntui toistuvan satoja kertoja. Luulin kuolevani, makasin eteisessa ja nenastani vuosi paljon paksua mustaa sydanverta ja kaverini puhuivat jotain, etta pitaisi soittaa ambulanssi. Ja aina kun ajattelin kuolemaa vastentahtoisesti se kolmio otti minut taas valtaansa ja tuntui kuin kaikkia hiuksia olisi revitty, mutta heti kun hyvaksyin tilanteen sain olla rauhallinen ja vain maata. Lopulta tama kaikki loppui, enka ollut oikeasti kuolemassa, kai missaan vaiheessa. Joka tapauksessa se oli kirjaimellisesti vierailu helvettiin. Sen jalkeen olen ottanu vain kerran sienia ja kerran bromo dragonfly:ta. Toistaiseksi psykedeeleja ei edes pahemmin tee mieli, vaikka oli ne jotkut sienimatkat niin hienoja, etta taytyy se viela joskus kokeilla uudestaan. Ehka vaikka ensi kesana...