Ajattelin, että taikasieni.netin selaajia kiinnostaa mahdollisesti aihe tästä aineesta, koska se muuntuu kehossa psilosiiniksi, mutta käytännössä toimii hieman eri tavalla kuin taikasienet. O-Asetyylipsilosiini on psilosiinin asetyloitu muoto. Asetylointi aiheuttaa aivoveriesteen ohittamisen, mikä saanee aikaan aineelle ominaiset, taikasienistä poikkeavat vaikutukset.
4-AcO-DMT toimii monen ihmisen kokemana (itseni mukaan lukien) kuten MDMA varsinkin noustessa, mutta emotionaalinen puoli on miedompi ja vaikutukset ovat paljon psykedeelisempiä. Sen perusteella, mitä itse olen selaillut trippiraportteja, aine aiheuttaa melkoisesti suuremmalla todennäköisyydellä ennemmin ''hyvän tripin'' kuin ''bad tripin'' verrattuna luontaisesti esiintyvään psilosiiniin. Todella suurten annosten tripeistä osui silmään jokin huonompikin kokemus aineesta.
4-AcO-DMT ei mielestäni itsestään selvästi ole parempi psykedeeli kui taikasienet, vaikka se yleensä onkin todella positiivinen kokemus. Positiivisessa puolessa on vahvuuden lisäksi kuitenkin varmasti samalla sen heikkous, koska negatiivisten asioiden kokeminen on usein hyvin rakentavaa.
Sitten omaa kokemusta:
Koin itse trippini melko mietona. Aineen nousut olivat euforiset ja MDMA:n kaltaiset. Sain samanlaisen terävän ja kolmiulotteisen näkökyvyn mikä taikasienistäkin tulee, mutta ilman visuaaleja. Aineen nousujen lakattua ajattelin hyvin positiivisesti, ja ulkona kävellessä tavallisesti vaivaava julkisen paikan stressi kävellessä oli täysin poissa, ja käyttäydyin itsevarmasti ja ainoa kuumostus oli lautasena loistavat pupillit.
En mitään oivalluksen kautta saatua autuutta löytänyt erityisemmin, kuten silokkeja popsiessa muutama vuosi sitten, mutta katsoin ulkona kulkevia ihmisiä pikemmin uteliaasti ja hyväntahtoisesti kuin tavallisesti jonkin verran kritisoiden ja peläten, ja olin sinut itseni ja kaikkien kanssa. : D sitten aineen herättämä filosofinen heitto: Mitä jos toisten tarpeettoman ja liiallisen kritisoimisen lopettaminen auttaa olemaan lempeämpi myös itseään kohtaan?
Jälkivaikutuksia en osaa arvioida kovinkaan tarkasti tuon oivalluksellisen puolen puuttuessa, koska näinä aikoina on muutenkin mennyt kohtalaisen hyvin, ja aineen vaikutukset sattuivat olemaan vain positiivisia. Parina päivänä kokemuksen jälkeen kuitenkin olin ehkä hieman rennompi ja iloisempi kuin normaalisti.
Onko kellään kokemuksia tai mietteitä? Olisi mukava kuulla etenkin keskisuurten ja suurten annosten koetuista vaikutuksista, jotka ovat kuulemma ja luetun perusteella aika visuaalista tykitystä.
[Viesti siirretty tähän viestiketjuun, sillä keskustelua aiheesta oli jo olemassa. -Klonkku]
