Maistoin tossa muutamia viikkoja sitten pienen annoksen (kymmenisen milliä?) 4-AcO-DMT:tä. Kokemus oli äärimmäisen terapeuttinen. Aika syvälle lapsuuteen juuriaan kurottavia psyykkisiä tukoksia lähti purkautumaan, mihin kytkeytyen itkin tyttöystäväni sylissä, verbalisoiden sisäisiä patorakennelmiani, ja tuntui siltä kuin jokin omituinen, fyysinen, kovin raskas möykky olisi vähitellen pusertunut sisältäni päivänvaloon. Haihtui, jätti jälkeensä äärimmäisen vapautuneen tunteen.
Tähän todella onnistuneeseen terapiasessioon varmasti myötävaikutti huomattavasti se, että olin käsitellyt tripillä työstämiäni asioita edeltäneinä viikkoina ja myös kyseisen päivän aamuna, ja minulle ole jokseenkin selvää, mihin asioihin halusin kokemukseni aikana keskittyä.
Vaikka monesti olenkin ottanut psykedeelejä "katsotaan mitä tapahtuu"-mentaliteetilla, tai mahdollisesti vain väljiä intentioita hahmotellen, selvästikin myös tarkemmin määritelty agenda toimii, ja tätä kirjoittaessani tajuan, että kutkuttaisi tutkailla psykedeelien potentiaalia tämän suhteen enemmänkin.
Näin vähäisen kokemuksen perusteella (tätä ennen kokeilin kesällä ehkäpä 5mg annoksen) on vaikea lähteä arvioimaan substanssin eroja muihin psykedeeleihin, mutta tota, kyllä mä pidin ja koin ehdottoman hyödylliseksi.