Olen n. kuukauden ajan pitänyt unipäiväkirjaa ja muistamiani unia sinne on kertynyt vain parin sivun verran.. Yleensä olen huomannut että uneni on liittyneet viimepäivien tapahtumiin ainakin jollain tavalla. Viimeisin uni tosin jäi vähän poikkeavana mieleen sillä kuolin (?!) siinä. Olin kai hautajaisissani jonakin kummituksena läsnä, sillä toin hautajaiskimpun kotiini ja laitoin sen yöpöydälle, tartuin peittoon ja heräsin kun aloin unessa nukkumaan.

Usein uneksin paikoista joissa tapaan viettää aikaa muutenkin, mutta ne aina poikkeavat jotenkin todellisuudesta. Esimerkiksi unessa jossa erääseen kirjastoon olin menossa tunnistin kirjaston samaksi missä käyn muutenkin, mutta portaat sinne kestivät varmaan puoli kilometriä.. Jos joskus saan kirjoitettua (tosin joskus koitan unia vähän piirtääkin) tuon unipäiväkirjan loppuun, olen ajatellut antaa sen mahdollisesti ystäville luettavaksi, mutta siten että perin sen vielä jonain päivänä takaisin.

Oon ruvennu viime aikoina näkemään runsaasti valveunia muistuttavia unia. Viimeeksi rämppäsin varmaa 20 krt tunnin aikana uneen ja takas todellisuuteen, nukuin kaverini vieressä ja se oli mukana melkein jokaisessa unessa. En tiedostanut mikä oli totta ja mikä ei, mutta aina tiettyinä hetkinä tajuat, että olet sittenkin ehkä unessa ja osaat herätä todellisuuteen takaisin.. Sitten taas 2 min ja ollaa ihan pihalla. :p Nämä unet yleensä selvinpäin taikka sitten laskuhumalan vaikutuksen alaisena.

Nää on ärsyttäviä mitkä menee painajaisten puolelle, että joudut syystä tai toisesta huutamaan unessa pelkotilantakia, hetkeä myöhemmin "heräät" ja tajuat, että huudat oikeasti. Naapurit tykkää. 

Lainaus käyttäjältä: ananas - Heinäkuu 02, 2013, 17:17

Lainaus käyttäjältä: Qufwan - Heinäkuu 02, 2013, 16:59

Lainaus käyttäjältä: ananas - Heinäkuu 02, 2013, 13:15

Aika outoa mullakin on tuota tullut, ihan kuin sähköä kulkisi varpaista päähän todella nopeasti ja sitten kuin räjähtäisi päässä siihen sitten säpsähtää kunnolla.

Kuulin nuorempana naisen puhetta, se kuiskaili tosi kauniisti jotain kieltä/tunteita(?) mitä en ymmärtänyt. On noita säpsähdyksiä tullu itsellekkin myös ja kai sitä sähköisyyttäkin. Huminaa ja tuntuu kun joku spiraali lähtis nostamaan ylös on tullut koettua kanssa.
Onko toi pään sisällä räjähtäminen jotain tän kaltaista, ja voiskohan toi sähköinen ääni liittyä kanssa? Räjähtävän pään oireyhtymä

Juurikin noin, tapahtuu just ennen kuin pääsee uneen tai heti kun nukahtaa.

Sama. Itte kuvailisin kuin sähkötainnutinta annettas niskaan josta sitten säpsähdän. Tapahtuu tosiaan helpommin kun on unettomia öitä, mutta pari kertaa viikossa muuten vaan.

Nostetaanpa taas aihetta ihan vaan pikkuisen ja olkoon tämä samalla myös ensimmäinen postaukseni tällä foorumilla. 

Tämä on myös itselleni aika tuttu "efekti", joskin nykyään tapahtuu aika harvoin, joskus nuorempana, varsinkin lapsena, oli paljon yleisempää. Käsittääkseni tämähän liittyy siihen, kun normaalisti unessa kehomme on tilapaisesti täysin halvaantunut (jotta emme liikkuisi sängyssä "unien mukana"). Muistan lukeneeni jostain että nämä säpsähdykset tapahtuisivat jostain syystä juurikin tämän "halvaantumisen" hetkellä. En tiedä onko tälle mitään oikeaa suomenkielistä termia mutta englanninkielinen lienee "Hypnic jerk".
http://en.wikipedia.org/wiki/Hypnic_jerk

Unet ovat aina olleet mielestäni erittäin kiehtovia. Niitä on mielenkiintoista kokea ja jakaa toisten kesken.

Omista unistani olen huomannut sen, että kaikki unet ovat jollain tapaa liittyneinä toisiinsa, ovat juonellisia ja loogisia, ja että kaikki unet tapahtuvat samassa unimaailmasta. Unimaailmani koostuu osittain oikeassa maailmassa olevista alueista ja osittain vain unissa esiintyvistä. Maailma esiintyy minulle jopa niin selvänä että voisin piirtää kartan kyseisestä (taidanpa joskus tehdä!) Kerron muutamista unista jotka nousevat mieleeni.

Ensimmäisenä unista mieleeni tulee lapsuudessani kokema unitrilogia, joka sai jopa oman nimensä: Revolveri. Unet alkoivat aina samalla tavalla. Istuin veljeni ja kahden ystäväni kanssa kotiportailla. Oli kaunis kesäpäivä: Aurinko paistoi, perhoset lentelivät ja heinäsirkat sirittivät. Viereisellä pellolla kaadettiin heinää. Istuimme ja pohdimme millä tappaisimme tylsyyden. Joku porukasta sai ajatuksen ja huusi kovaan ääneen: "Lähdetään Revolverille!" Kotoani lähtee kolmeen eri suuntaan hiekkatie. Jokaisella kerralla lähdimme uuteen suuntaan seikkailemaan. Kyseiset unet olivat erittäin pitkiä. Jopa niin pitkiä, että nyt mietittiessäni uskon että unilla oli yhteys siihen, kuinka toistin usein itselleni lapsena ääneen että olen vain unessa ja herään pian. Unista en enää itse muista muuta kuin joitain tapahtumia: Muistan kuinka saavuimme ystäväporukalla villiin länteen ja pysähdyimme kapakkaan. Siellä söimme ja lepäsimme. Jonkin kommelluksen kautta kapakassa alkoi suuri tappelu ja sheriffit tulivat paikalle. Sheriffit laittoivat minut ja ystäväni rautoihin ja raahasivat suureen vankilaan. Jouduimme eri selleihin. Viruin monta päivää sellissä ja koitin keksiä keinoa jolla pääsisin karkuun. Yhtäkkiä huomasin kun  ystäväni kurkisti katonrajassa olevasta ikkunasta. Hän kertoi etä oli päässyt vapaaksi, avasi ikkunan ja nosti minut ylös. Hiiviskelimme vankilassa ja etsimme loput joukosta ja vapautimme heidätkin. Pääsimme vankilasta karkuun ja juoksimme pitkään. Saavuimme metsälle ja piilouduimme puitten taakse. Hetken päästä jatkoimme syvemmälle metsään ja harhailimme metsässä pitkään, kunnes saavuimme pellon ja metsän rajalle. Tämä pelto oli sijaitsi kotimme vieressä. Pelto hohti kultaisena voikukista jotka ylettyivät vyötäröön asti. Juoksimme pellon lävitse ja saavuimme takaisin portaille istumaan ja aloimme uudelleen miettiä mitä tekisimme. Heräsin unestani. Toinen Revolveri alkoi täysin samalla tapaa kuin ensimmäinenkin, poiketen siitä että lähdimme uuteen suuntaan. Tästäkään unesta en muista paljoa, lukuun ottamatta sitä kuinka löysimme tienhaaran josta erkani kaksi tietä äärttömyyteen. Kolmannestakaan ei ole muuta muistikuvaa kuin se että olin ryhmän ainoa joka palasi kotiin.

Jatketaan järjestyksessä suoraan seuraavaan uneen lapsuudesta. Tällä kertaa painajaiseen. Ainoa asia mitä unesta muistan sen kuinka menin wc:seen ja katsoin itseäni peiliin pimeässä. Olin valkoisen kalpea ja minulla ei ollut kasvoja. Kasvojeni tilalla oli vain tasainen kohta jossa kasvoi pientä vaaleaa karvaa. Kyseisen unen jälkeen minulle on herännyt ajatus siitä, että en saa katsoa itseäni yöllä peilistä. Se ei ole varsinaisesti pelko, ainoastaan pakonomainen ajatus siitä että en saa katsoa peiliin. Eräässä toisessa unessa olen seurannut havumetsässä vaaleaa poikaa joka näytti aivan samalta kuin peilissä, ja tästä metsästä olen nähnyt moneen otteeseen unta. Metsä on aina samanlainen, eikä mikään koskaan muutu siellä.

Unista tekee mahtavia myös se, kuinka mysteerisiä unet voivat olla. Unet ovat täynnä symboliikkaa. Olen unissani esimerkiksi kävellyt metsässä joka oli tiheän sienimaton valtaama. Joka askeleella sienet ympärilläni tanssahtelivat.Tämä ilmeisesti viittasi kokeilunhaluun sieniä kohtaan. Olen tavannut miehen jonka kasvoja en nähnyt koska miehen kaula jatkui loputtomuuteen.

Unet voivat olla myös hauskojakin: Kerran istuin huoneen lattialla joka oli täysin tyhjä lukuunottamatta avonaista tonnikalapurkkia, joka oli keskellä huonetta. Olin onnellinen ja söin purkista iloisena paljain käsin.

Olisi vielä niin monta eri unta ja uneen liittyvää asiaa kerrottavana, mutta päätän jättä tämän viestin tähän. Ehkäpä teen toisen viestin missä selitän jonkin unista yksityiskohtaisemmin. Harmi että viestiketju vaikuttaa hieman hiljaisemman oloiselta.

Muistan ERITTÄIN HARVOIN unia. Silloin kun ne muistan niin se tuntuu unessa useilta päiviltä.

Viimeisin ei varsinaisesti painajainen ollut mutta napsin dragunovilla pikkulapsia parvekkeen ovenraosta. Naureskelin partaani. Jälkikäteen vasta melko kuumottavat kelat tullut.

Joskus toistuva painajainen on seuraavanlainen: Olen sumuisella autiolla rannalla sidottuna ketjulla jalkaan. Vedestä alkaa nousta black metal hevareita puukot kädessä ja kävelevät mua kohti. Herään aina ennenkuin he saavuttavat minut. Pitäisköhän hakeutua hoitoon?

Okei, mä ajattelin kirjoittaa tähän, koska siis olen pohtinut yhtä asiaa.

Ajatus tuli lähtökohtaisesti siitä, että jonkinaikaa sitten näin unessa juttelevani Buddhalle ja Buddha kertoi mulle miten kokonaisuudessaan toimii koko uudelleensyntymä jne. Mä muistan unessa, että mä ajattelin, että: "Nyt mä ymmärrän!", mutta unohdin unen, koska heräsin ja en kirjoittanut sitä ja palasin vaan nukkumaan.

Uskoisin lähtökohtaisesti, että unella ei ollut mitään todellista pohjaa, koska mua hieman mietityttää buddhalaisuuden tietoisuuden vaeltaminen. Kuitenkin mulla heräsi ajatus, että rupean sivistämään itseäni. Rupean katsomaan videoita siitä kuinka atomit toimii, sähkömagneettinen työntövoima, jne. Ajatus tavallaan on, että koska joskus nuoruudessani harjoitin valveunia niin, että nukuin ja heräsin aamulla, mutta menin nukkumaan niin, että pää katsoo kattoa ja toistin jotain mantraa, niin huomasin nukahtavani ja kulkevan todellisuuteen missä hallitsin unia, niin jos sillä pystyisi näkemään suurempia asioita. Kuitenkin koen, että vielä astetta kovempi juttu ei ole unien hallitseminen vaan päästä siihen tilaan missä kokee jonkinlaisen laajennetun aivokapasiteetin hyperyhteyksissä luovan keskustelua, jossa itse kokee olevansa keskustelemassa alitajuntansa kanssa. Eräänlaista trippailua siis.

Mä katselin myös Cosmos -sarjaa, jossa Giordano Bruno koki jonkinasteisen valaistumisen unien kautta näkemällä, että kaikki tähdet ovat aurinkoja, ja, planeettoja on loputtomasti, ennen kuin siis se näytettiin virallisena totuutena. En tiedä onko tuo Cosmos -sarjan näkemys oikea, mutta harrastan tavallaan tällä hetkellä sitä, että koitan katsoa vaikkapa videoita juurikin atomeista ja niiden rakenteesta tavallaan luodakseni alitajunnalle kokonaiskuvaa, minkä sitten voisin joskus unessa, tai ehkä, sienipäissä sitten näkeä.

En mä usko, että nyt kokisin niissä jonkinasteisen valaistumisen asioihin kuten pimeä materia/pimeä energia, mutta kaipaan vaan itselleni jotain selkeää kuvaa siitä minkälainen maailmankaikkeus on ja minkä asioiden kautta se toimii. Ja koen, että mahdollisuudet sienissä/unissa sen näkemiseen ja kokemiseen sen jälkeen kun on luonut jonkun visuaalisen konseptin omaan päähänsä voisi toteutua.

No, tällaisen kirjoituksen ajattelin tähän tehdä, ja, siis se on outoa kuinka vaikkapa tällöin kun "Buddha" keskusteli alitajuntana itselleni, niin kuinka tavallaan pystyn nykyisin jossain määrin unissa heräämään sellaiseen todellisuuteen, että itselläni on kyky ja mahdollisuus esittää kysymyksiä jonkinlaisessa ymmärryksessä, että kokonaisuus on unta.

Jos valveunet kiinnostaa ja tämänkaltainen ajatus, niin suosittelen harjoittamaan sitä vaikka siis en voi itse kertoa paljoakaan sen tavasta toimia jokaisella.