Eheheh.. kosminen ja valaistuminen alkaa olla kutittelemassa chakroja kun alat epäillä tajuntakemikaaliesi kaaliisi välittämää suttuista sotkukuvaa selvin päin. Tai sinnepäin. Seuraavaksi alat epäillä onko tuntija sinä itse vai joku muu... ja kun lopulta tajuat olevasi tyhjyyttä kuten maailmankin ymmärrät takertumisen turhuuden.

.. ja lopulta ymmärrät kaiken.

Eräällä tripillä menin parvekkeelle luurit päässä polttelemaan tupakkaa nousuissa. Kuuntelin Pendulumin Wichcraftia. Katselin horisonttiin ja huomasin kuinka puut + muu luonto työntäytyy rakennusten ja kaiken ihmisen "luoman" välistä. Huomasin luonnon tunkeutumisen musiikin tahtiin ensin takaa kaukaisuudesta ja pikkuhiljaa havainnoin puita ja pensaita lähempänä ja lähempänä itseäni, lopulta huomasin, että kaverillani kasvaa jukkapalmu jopa sisällä ruukussa! Mindfuck. Luonto koittaa ikäänkuin taistella ihmistä vastaan ja puu saattaa kasvaa jopa asfaltin välistä. Toisaalta ihmisetkin haluavat, että pihoilla ja koristekukkina kasvaa mitä erilaisempia kasvustoja. Vähän kakspiippuinen juttu. Ehkä kaupungistuminen ei tarkoita eroa luonnosta, vaan sopusointua luonnon kanssa ihmisen asettamin ehdoin. Jos homma menee överiksi, niin kyllä luonto osaa panna vastaan. We will see.


                      "Omnom..."

Kiitos Ilviselmä perusteluista! Olipa kauniisti sanottu. Näinhän se on. Mutta kauneimmat tunteensa on kokenut joko teini-iässä tai psykedeeleissä. Se euforia on usein hienompaa kuin orgasmi. Harmittaa ettei yhtä voimakkaita tunteita voi kuitenkaan tuntea yhtä helposti selvinpäin.

Ps. Verratkaapas pieniä lapsia ja itseänne tripillä... tunteiden ja tekojen yhdennäköisyys. Suuri osa lapsista näkee hallusinaatioita en muista mihin ikävuoteen asti, mutta kuitenkin. Ollaankohan mekin trippailtu alkuelämämme? Kyllä psykedeelit on laskenu mua "muka aikuisen" tasolta takas "lapsen tasolle", ihmettelemään. Entä jos psykedelia tuntuu sen vuoksi niin tutulta ensikosketuksensa antaessaan??

Suuri osa lapsista näkee hallusinaatioita en muista mihin ikävuoteen asti, mutta kuitenkin.

Tosi vaikee kyl sanoo onks lapsilla esim. mielikuvitusystävät tosiaan jotain hallusinaatioita, vai onkse sit kuitenkin jotenkin tietoista leikkiä oman tarinan kanssa. Mutta se on joka tapauksessa semmonen juttu joka on musta aikuisenakin hyvä.

Niin pitkältihän me kuitenkin koostutaan tarinoista joita itellemme kerrotaan. Me ollaan myyttisiä olentoja.

Tuli tarve jakaa omia tunemuksia aiheesta:
--
vaikutuksen alaisena mietiskellyt eri asioita ja löytänyt niistä jotakin uutta, jonkun syvemmän totuuden. -- mieluisimmat trippi- tai polttelukokemukset --
--
Ja koska täydellisessä rakkaudessa ei ole 'toista' on vain ON.
--
Lopetan kuvauksen koska en usko pääseväni tämän lähemmäksi todenmukaista kuvausta siitä mitä koin.
--
Kokemuksen kautta olen löytänyt Jumalan johon uskon ja olenkin tutkinut mm. raamattua ja spiritualisitisa asiaa käsitteleviä kirjoja.

[x] Kiinnostaa.
Leikkikaveri yksityisviestien hiekkalaatikolle. Love -->

Sienet (ja miksei kannabiskin) ovat demonstroineet kouriintuntuvasti mikä ero on asioiden järkeilemisellä/tajuamisella verrattuna asioiden sisäistämiseen/tuntemiseen.
--
Onko esimerkiksi liikunnan jälkeinen hyvänolontunne aitoa vai vain "pelkkä" kemiallinen reaktio?

Fanitan. <3 Allekirjoitan.

Ollaankohan mekin trippailtu alkuelämämme? Kyllä psykedeelit on laskenu mua "muka aikuisen" tasolta takas "lapsen tasolle", ihmettelemään. Entä jos psykedelia tuntuu sen vuoksi niin tutulta ensikosketuksensa antaessaan??

Jälleen kerran avaat puheeksi erinomaisen inspiroivan teeman. Kiitos koko ketjusta, Klonkku! Tuo Pendulum-luontoinvaasio oli melkos huikea kanssaelää.

Olen joskus toiminut lasten parissa -- tajunnanvirta on niissä meiningeissä/piireissä kovin
samankaltaista kuin laajentuneen tajunnan tilassa olevilla henkilöillä. --
Myös se intensiteetti jonka deelit kokenut henkilö -- vastaa hymyilyttävällä tavalla sitä intensiteettiä jonka lapset antavat teoilleen keskittyessään. -- tanssia --
esim. kuumehoureet  --
Tuntuu, kuin ne ajat olisivat oma aikansa -- vastaavat todella paljon sitä, kun muistelee trippejä --
Oma maailmansa.

Lunastit juuri ensimmäisen karmasi kulkemalla lähtöruudun kautta. apatin +1

Ystäväni, miten tunne vois koskaan olla olematta aito? Se on sun tunteesi.

Juuri näin. Kokemuksesi todellisuudesta on useimmiten merkittävämpää kuin todellisuus. Ja hahmotusta helpottavista määritteistä hellitettäessä epätodellista ei lopulta edes voi olla olemassa. Kokemus on todellisuutta.

Ps. apatin: Mä luin ton lapsien hallusinoimisen Terapia -lautapelistä, kun käyn kaverin luona pyörähtämässä katselen peliä lisää mm. tekijöiden osalta. Ja varmaan lisäinfoa löytyisi kirjastosta psykologian kirjoista.. Netti nimittäin pullottaa tyhjyyttään asian tiimoilta. Psykerokin sanoitukset on nannaa!

Ei hätää. Olkaamme avoimia ja uteliaita.

--

Se mitä nuo sienet minulle antoivat oli lähinnä sitä, että tunsin elämässäni enemmän tyytyväisyyttä ja avasi ajatustottumuksiani.

Luulen kuitenkin, että olisin päätynyt ilman sieniäkin samantapaiseen ratkaisuun.

Mukava lukea tälläistä demystifioitua ja todellista tekstiä.
Kovin samankaltaista olen kokenut Sienten minulle opettaneen.


Tuntuu siltä, että valitettavasti toinen ajoittain suosimani päihde Cannabis sumentaa ja vie näitä opetuksia pois. Onneksi nämä Sienten opetukset ovat usein ihanan yksinkertaisia. Joten olen vähentänyt - ja vähennän.
Tosin huomaan, että tämä riippuu kohdillani vuodenajoista, arjen sosiaalisuuden tasosta ja aktiviteettien määrästä. Suuntaan ja toiseen.


Sienet ovat myös opettaneet minulle rikkomaan ajattelukierteitä jotka saattavat kulkea seuraavaa rataa:

tapahtuu hyvä/kiva/kaunis/miellyttävä asia -> harhallisen `karma`-ajattelun myötä -> hyvän jatkumo ei voi jatkua -> ontologinen(tms.)ahdistus.

Sienet ovat auttaneet ratkomaan tälläisiäi yksinkertaisia, mutta valtavan merkityksellisiä solmuja. Ne ovat tuoneet selväjärkisyyttä.

Täytynee taas jakaa teidän kanssanne:

Viimeisimmällä matkallani tuli ajateltua evoluutiota kun käppäilin metsän keskellä ystäväiseni kanssa. Jäätiin katselemaan sammaleita ja tutkiskeltiin niitä lähempää.. Sammalhan on periaatteessa sieni, mutta luokitellaan kasviksi; lisääntyy itiöiden avulla ja näyttää läheltä katsottuna joltain kanttarellin tapaiselta (siis esim. se vaalea sammal). Eli; kasvien kehitys on alkanut SIENISTÄ seuraavan teorian mukaan: on ollut jokin bakteeri, josta on kehittynyt yksinkertaisin seuraava mahdollinen muoto, jokin sienentapainen merisienibakteeri, sienilaji on elänyt vedessä ja siitä on alkanut tulla erilaisia leviä, jotka ovat alkaneet levittäytyä maalle ja kasvaa pikkuhiljaa maalla. Tästä maalla kasvavasta levästä on kehittynyt enemmän kasvimainen muoto: sammaleet. Sammaleista taas on kehittynyt saniaisia ja kaisloja ja sen sellaista sammaleen seuraavaa muotoa; itiökasveja. Jossain vaiheessa kasvit ovat alkaneet kasvaa suuremmiksi ja suuremmiksi ja ilmasto on sallinut tälle eliöjoukolle tosi paljon monimuotoisuutta ja mutaatioita. Lopulta itiöt ovat muuttuneet pikkuhiljaa siemeniksi jonkin mutaation kautta ja tällä hetkellä olemme tässä tilanteessa että meillä on jo puita ja kaiken maaliman huumehita. Mistä jollain tapaa vapaana elävä eliö on alunperin muodostunut? Kai jokin bakteeri/virus on mutaatoitunut ja pikkuhiljaa on kehittynyt jotain planktonia, josta on muodotunut meren eläviä, jotka ovat totutelleet maan elämään, ja tässä ollaan ME. Toisinsanoen bakteerit/virukset ovat ensimmäisiä evoluutioon tarvittavia öttimöntiäsisiä, joista lähtee liikkeelle kaikki tämä (tosin siihen tarvitaan tosi paljon niitä sukurutsaribakteereja, jotta saadaan mutaatioita)! Ja mä nään sen/tän kaiken kehityksen mun ympärilläni! Helvetin hienoa! Euforiaa ja valaistumista...

Spongle Spores Evolution Music Video Turn up The Silence