Tervehdys,
en halua tehdä suosituksia suuntaan tai toiseen, mutta ajattelin jakaa joitain omia havaintojani, koska näen ainakin pientä yhtäläisyyttä kertomassasi ja omissa lähtökohdissani ensimmäisiä kokeiluja tehdessäni. Nämä ovat tietysti hyvin yksilökohtaisia asioita, joten mahdolliset omat kokemuksesi ja se mitä niistä saat / otat irti varmasti poikkeavat.
Kun itse tein ensimmäiset kokeiluni, olin saanut opintoni pakettiin vuosi-pari takaperin ja ollut jo useampia vuosia vakaassa työssä, jossa pääosin viihdyin ja pärjäsin, mutta pieni epävarmuus hommien ja alavalinnan mielekkyydestä oli alkanut kalvaa. Koin levottomuutta sen suhteen mitä oikeasti haluan tehdä elämälläni. Lisäksi väitteet psykedeelien positiivisesta vaikutuksesta luovuuteen ja ongelmanratkaisukykyyn kiinnostivat kovasti.
Ensimmäisistä kokemuksista on kohta lähemmäs kymmenen vuotta ja suht tasaiseen tahtiin olen tänä aikana sieniltä neuvoa hakenut. Olenko löytänyt sieltä elämälleni selkeän tarkoituksen ja suunnan? No en varsinaisesti, mutta olen oppinut olemaan vähemmän huolissani siitä miten asiat voisivat olla ja olemaan tyytyväisempi siihen mitä olen tähän mennessä saavuttanut. Tämä voi varmaankin kuulostaa kunnianhimoisemmalle henkilölle negatiiviselta, mutta omalla kohdallani tämä on tehnyt hyvää. Tuntuu, että aiemmin energiani kului yleisen tyytymättömyyden tunteen kanssa painimiseen, mutta nyttemmin olen saanut käännettyä ajatteluni niin päin, että kaikki on aivan riittävän hyvin nykyiselläänkin, mutta aina voin halutessani pyrkiä vielä parempaan tilaan ja energia on vapaana nyt tälle pyrkimykselle niin halutessani. Tämä on tietty vain pieni ajattelutavan muutos, mutta nyt tuo tyytymättömyys ei enää samalla tavalla syö energiaa arjesta.
Yleisesti ainakaan omalla kohdallani mitään järisyttäviä valaistuksen hetkiä ja vastauksia elämän suuriin kysymyksiin ei ole tullut, toisin kuin ehkä aluksi naiivina kuvitteli ja odotti. Pienempien ja hienovaraisempien oivallusten kautta olen kuitenkin vuosien saatossa alkanut pitämään itsestäni parempaa huolta mm. liikkumalla enemmän, syömällä puhtaammin ja vähentämällä alkoholin käyttöä. Samoin olen havahtunut ihmissuhteiden tärkeyteen ja siihen, että niitä ei voi ottaa itsestäänselvyytena vaan ne vaativat omalta osalta enemmän aktiivista huolenpitoa. Kaikkea tätä ei tietenkään voi varmuudella laittaa sienten piikkiin, mutta uskoisin että aika paljon enemmän autopilotilla näihin asioihin huomiota kiinnittämättä olisin mennyt ellen olisi silloin tällöin "ravistellut lumisadepalloa".
Ei kannata myöskään odottaa, että mahdollisten suurten oivallusten jälkeen olisi erityisen helppoa muuttaa tapojaan tai ottaa uutta suuntaa elämälleen. Etenkin session jälkeiset tunnit ja päivät on kyllä jossain määrin avoimempi muutoksille, mutta se oivallusten käytäntöön laittaminen on edelleen aivan yhtä paljon itsestä kiinni ja vaatii saman vaivan kuin ennenkin. Tuota lyhyttä aikaikkunaa kannattaa kuitenkin yrittää hyödyntää, koska aika pian sitä muutoin luisuu niihin vanhoihin uriinsa. (En tietenkään tarkoita, että siltä istumalta kannattaisi lähteä esim. irtisanoutumaan työstään vaan tuon tason päätöksiä on syytä sulatella hyvän aikaa.)
Jos päädyt sieniä tai vastaavaa kokeilemaan niin varmastikin perehdyt ennalta tai olet ehkä jo perehtynytkin annostukseen, käyttöympäristön ja -tilanteen tärkeyteen jne FAQ:ien yms. tietolähteiden kautta ja valmistaudut kaikin puolin hyvin. Mainitsemasi piirre "Olen kova etsimään ja myös löytämään negatiivisiin asioihin syitä itsestäni" kuulostaa sellaiselta, joka voi tulla vaikeaksi muuttuvalla tripillä ruoskimaan ikävästi. Siksi ja yleisestikin olisi ehdottoman tärkeää aloittaa pienillä annoksilla ja kerätä sitä kautta kokemusta, jotta menon joskus muuttuessa haastavaksi osaisit antautua vaikeillekin kokemuksille ja ajatuksille sen sijaan että pistäisit niitä vastaan ja haluaisit niiden lakkaavan. Uskoisin että onnistuneella tripillä voisi hyvinkin oppia jonkinlaista lempeyttä itseään kohtaan, jolloin tuo itsensä syyttäminen erinäisistä asioista voisi vähentyä.
