Nythän kävi niin, että tässä taannoin kävin eräältä metsätieltä havainnoimassa eräitä suippumadonlakkeja. Keskenkasvuisia olivat, joten sienet jäivät silloin sille samaiselle metsätielle katselemaan maisemia.
No sitten yhtäkkiä
taivaalta satoi alas sellaista lunta ja vieläpä niinkin paljon, että maahan jäi lumesta kokonainen kerros!!!
Hetken aikaahan sitä tuli tilannetta surkuteltua, kun jäi nyt ne sienetkin sinne lumen alle. Jatkoin kuitenkin normaaleja askareitani asiasta sen suuremmin pahastumatta.
Annas olla, sitten muutaman päivän jälkeen
taivaalta tuli sellaista vettä ja vieläpä niinkin paljon, että ne samaiset maassa olleet
lumikerrokset hävisivät kuin taikaiskusta!!! Tässä sitten suoritin pienimuotoisen kenttätutkimuksen ja hetken kuluttua löysin kuin löysinkin ne samaiset suippumadonlakit siltä samaiselta metsätieltä!!!
Sienet vaikuttivat olosuhteisiin nähden melko elinvoimaisilta. Ehkä väriltään hieman normaalia tummempia, mutta koitappa ite olla hangessa muutama päivä. Joitakin olomuotoja tunnistin kyllä pakkasesta muussaantuneiksi sieniksi. Sen tarkemmin en tiedä mitä sieniä olivat, sillä ulkonäöltään muistuttivat erehdyttävästi merilevää. Varmistin kuitenkin vielä ettei kasvuympäristö ollut sittenkin meri nipistämällä itseäni.
Lienee siis syytä epäillä, että jo maasta nousseet sienet säilyvät kuvauskelpoisena jopa lumikerroksen alla. Samaan hengenvetoon lienee kuitenkin syytä epäillä, että jos x-akselilla kasvavat pakkanen ja aika, y-akselilla sienten selviytymistodennäköisyys pienenee