Näistä lauseista olen eri mieltä:
Toki kuivat jyvät poksahtavat, mutta niin poksahtavat myös itämispisteessä olevat jyvät.
Tällä ei ole mitään tekemistä itämisen kanssa, vaan nestemäärän. Toki jyvä avautuu itäessäänkin, mutta jyviä ei missään tapauksessa tulisi liottaa niin kauan, että ne itävät.
Mutta keittämistä käytetään silloin kun nesteyttäminen ei ole muuten onnistunut.
Tällä ei ole mitään tekemistä "onnistumisen kanssa". Kun keitetään jyvät, yleensä liotusaika on sen verran lyhyempi ja keittämisellä korvataan pitkä liottamisaika. Lisäksi keittämisellä saadaan ylimääräinen kuumennus ja kosteus pois jyvien pinnoilta. Siis useampi hyöty - ei epäonnistumisen paikkailua. Lisäksi suurin osa spawnin tuottajista suosittelee keittämistä nesteyttämiseen (Stamets: Growing Gourmet and Medicinal Mushrooms, sivu 120).
Samaa mieltä, olettaen että olet käyttänyt liialti nestettä tehokkain tapa haihduttaa ylimääräinen neste on keittäminen.
Keittämisellä on täysin päinvastainen toiminta. Keittämisellä lisätään nestemäärää, vaikka lopussa pinnalta haihdutettaisiinkin ylimääräinen kosteus.
Jyvien liottaminen turvottaa jyviä.
Turvottaa, mutta murto-osan lopun keittämisen turvottamisesta. Tekniikalla, jota käytän liottamisen tarkoitus on germinoida bakteeri-itiöt ja keittämisen tarkoitus on nesteyttää jyvät.
Mutta asiaan, mikäli tarkoitit teorialla vain yli 12 tunnin liotusaikoja, silloin en osaa sanoa siihen mitään, sillä liotan vain 12 tuntia. Itselläni ei ole ollut yhtään kontaminaatioita liittyen kasvualustan sterilointiin viimeisen 11 kuukauden aikana (nykyisellä set-upilla). Liotan aina jyviä noin 12 tuntia (joskus hieman ylikin), jonka jälkeen keitän 40 minuuttia (tarkkailen jyviä, kunnes ne ovat oikean näköisiä). Tulokset puhukoon puolestaan.
Tietenkään jyviä ei ikinä tule liottaa/keittää niin kauaa, että optimaalinen kosteuspitoisuus on ylittynyt (38-55%). Olen mitannut omasta tekniikastani kosteuspitoisuuden hieman yli 50 prosenttiin. Sen voi jokainen itse laskea punnitsemalla kostutettuja jyviä 100g, kuivaamalla ne uunissa ja laskemalla nestemäärän (haihtunut neste/100).
Uskon, että jo lyhytaikainen liottaminen vähentää bakteerikontaminaatioita. Jyvien ei tietenkään tulisi halkeilla. Jos jyvä halkeaa, se paakkuuntuu ja siitä tulee "site of depressed gas exchange", eli kaasunvaihto heikkenee. Kun tähän lisätään kosteus, siitä ja sen lähiympäristöstä tulee optimaalinen ympäristö bakteerien kasvulle. Siihen taas en usko, että liottaminen lisää bakteerikontaminaatioita, jos se tehdään oikein.
Epäselväksi jäi, onko teorian tekijä sitä mieltä, ettei jyviä tulisi liottaa ollenkaan vai korkeintaan 12 tuntia? Vai tarkoittiko teorian kirjoittaja, että jyvät eivät saa haljeta? Olemmeko siis olleet loppujen lopuksi tavallaan samaa mieltä (liottaa saa, mutta ei niin, että jyvät halkeaa)?
Mielestäni liottaminen (kunhan nestepitoisuus on oikea) ei vaikuta jyvien halkeiluun negatiivisesti. Jyvien nestemäärä, keittimen paine, sterilointiaika/paine ja paineen nopea laskeminen vaikuttavat.
Mikä on
sinun mielestäsi paras tekniikka ja miksi?