Hei taikasieni.net foorumin käyttäjät!

Aloitan ensin kertomalla hieman itsestäni, jonka jälkeen esitän varsinaisen asiani, eli pyrkimykseni tutkia psykoaktiivisten sienten käyttöä Suomessa, tarkemmin. Pyydän teitä, eli tämän foorumin käyttäjiä, osallistumaan keskusteluun siitä kuinka tämä kannattaisi mielestänne toteuttaa ja mitä näkökulmia huomioida. Esiinnyn omalla nimelläni avoimuuden lisäämiseksi, mutta toivon että se ei häiritse tai estä ketään osallistumasta keskusteluun. Olen seurannut foorumia muutaman vuoden epäsäännöllisesti sivusta ja tutustunut psykedeelitutkimukseen ja muuhun aihetta käsittelevään aineistoon, joten tunnen aihetta jonkun verran.

Olen kulttuuriantropologian opiskelija Itä-Suomen Yliopistosta ja aloittelen tällä hetkellä kandidaatin tutkielmaani. Haluaisin tutkia siis psykoaktiivisten sienten (luultavasti pääasiassa psilosybiiniä sisältäviin sieniin keskittyen) käyttöä Suomessa. Olen hahmotellut alustavasti joitakin näkökulmia, joista voisin aihetta lähestyä, mutta koska haluaisin tämän taikasieni.net -foorumin olevan alusta asti mukana prosessissa toimijana, päätin avata keskustelun heti alkuvaiheessa. Toivoisin tässä keskustelussa teiltä näkemyksiä siitä kuinka haluaisitte minun osallistuvan keskusteluun foorumilla ja osana tätä internetyhteisöä.

Muutamia pohtimiani näkökulmia ovat mm. internetyhteisön ottaminen huomion keskipisteeksi, jolloin keskittyisin pääasiassa foorumilla kommunikointiin ja havainnoimiseen; sienten käytön rituaalinen ulottuvuus, jossa aineistona voisin mahdollisesti käyttää kirjoituksia käyttökokemuksista, sekä parhaassa tapauksessa osallistua ja havainnoida sienten käyttöä todellisissa tilanteissa ja/tai tarvittaessa haastatella, mikäli löytäisin ihmisiä, jotka haluaisivat päästää minut osallistumaan käyttötilanteeseen; psykedeelikokemuksen haittojen ehkäisy ja stigman eli sosiaalisen leiman, sekä sienten laittomuuden merkitys niitä käyttäville ihmisille. Lisäksi minua kiinnostaa tutkia, kuinka psykoaktiivisista sienistä puhutaan eri tahoilla (mm. tieteellisissä teksteissä, asiaan keskittyneillä internetfoorumeilla tai valtamediassa).

Tärkeä syy tälle foorumille osallistumisellani on myös avoimemman keskustelun avaaminen ja psykedeelitutkimuksen renessanssin (ks. mm. http://www.maps.org/media/sessa_lancet_2012_psychedelicrenaissance.pdf) Suomessa heräämisen mahdollisuus. Toisaalta pyrin myös luomaan kontakteja toimijoihin, joiden kanssa keskustelua aiheesta voisi käydä, sillä tukea esimerkiksi omalta yliopistoltani on saatavissa niukasti. Olen aiheeni kanssa hyvin alussa, mutta perustietojeni hankkiminen ei lähde aivan nollasta ja uskon täältä löytyvän tiedon sekä informoitujen näkemysten auttavan.

Koska näkökulmani aiheeseen on joka tapauksessa kulttuuriantropologinen, keskityn ensisijaisesti ihmisiin, eli mm. juuri tämän foorumin käyttäjiin. Haluaisin siis tutkia pääasiassa psykoaktiivisten sienten käyttöön liittyviä ja sille annettavia merkityksiä; niin konkreettisia kuin symbolisia ja maailmankuvaan liittyviäkin. Toivoisin nyt aluksi keskustelua siitä miltä kannalta minun mielestänne kannattaisi aloittaa aihetta tutkimaan, millaista yhteistyötä haluaisitte tehdä ja miten osallistua. Pyydän myös lupaa käyttää kaikkea tähän keskusteluun kirjoitettua materiaalia tutkimuskäytössäni. Se jää ainostaan henkilökohtaiseen tutkimuskäyttööni, ellen erikseen pyydä lupaa jonkun materiaalin tallentamiseen muuta tutkimuskäyttöä varten. Saatan käyttää otteita keskustelusta tutkielmassani (-issani), mutta mikäli niin teen, häivytän niistä kaikki tunnistamisen mahdollistavat tekijät. Jos et halua, että käytän tekstiäsi tutkimuksessani, ilmoita se viestissäsi selkeästi.

Pyrin kirjoittamaan tämän aloitusviestin hyvin asiatyylisesti, mutta toivon että keskustelu olisi vapaata ja kirjoitan itsekin jatkossa vapaammin. Minuun saa yhteyden myös sähköpostitse osoitteesta vilkur@student.uef.fi

Terveisin,

Ville Kurki

Ensinnäkin, hatunnosto aihevalinnasta! Taikasienten käytöstä ei mitenkään liikaa tutkimusta humanistisissa laitoksissa ole tehty, ainakaan Suomessa. Tuntuu, että suurin osa psykedeelitutkimuksesta on nimenomaan lääketieteellistä, kliinistä tutkimusta. Voi toki olla, että tällaiset julkaisut vain saavat enemmän huomiota, josta tämä vaikutelma syntyy. Joka tapauksessa, teet arvokasta ja uraauurtavaa työtä, arvostan!

En kuitenkaan tekstistäsi saanut selville tarkkaa tutkimusasetelmaasi. Mitä sienten käytössä tarkalleen tutkit? Aihe on sen verran laaja, että suosittelen rajaamaan tutkimusaihettasi, sienten käytön yhteys merkityskenttiin ja maailmankuvaan tuntuu aika isolta palalta kandityön aiheeksi.

Muutamia pohtimiani näkökulmia ovat mm. internetyhteisön ottaminen huomion keskipisteeksi, jolloin keskittyisin pääasiassa foorumilla kommunikointiin ja havainnoimiseen; sienten käytön rituaalinen ulottuvuus, jossa aineistona voisin mahdollisesti käyttää kirjoituksia käyttökokemuksista, sekä parhaassa tapauksessa osallistua ja havainnoida sienten käyttöä todellisissa tilanteissa ja/tai tarvittaessa haastatella, mikäli löytäisin ihmisiä, jotka haluaisivat päästää minut osallistumaan käyttötilanteeseen; psykedeelikokemuksen haittojen ehkäisy ja stigman eli sosiaalisen leiman, sekä sienten laittomuuden merkitys niitä käyttäville ihmisille. Lisäksi minua kiinnostaa tutkia, kuinka psykoaktiivisista sienistä puhutaan eri tahoilla (mm. tieteellisissä teksteissä, asiaan keskittyneillä internetfoorumeilla tai valtamediassa).

Sienten sosiokulttuurinen asema, erityisesti legitimoitujen, suurten rakenteiden valta yksilön kokemuskenttään, ovat aiheita joita ei voi liikaa painottaa. Tällä tarkoitan käytännössä laittomien aineiden käyttäjien systemaattista kyykyttämistä niin työelämässä, kuin terveydenhuollon instituutioissa aina terveysasemista suljettuihin hoitolaitoksiin. Henkilökohtaisesti koen, että sienten käyttöön joissain tapauksissa liittyvä anomian tunne, sekä ääritapauksissa mielenterveyden ongelmat johtuvat nimenomaan valtakulttuurin kyvyttömyydestä/haluttomuudesta ymmärtää psykedeliaa. Psykedelialla tarkoitan paitsi itse psykedeelien käyttöä, niin myös sitä "vastakulttuuria", johon psykedeelien käyttö usein yhdistetään.

Nimenomaan antropologisesta näkökulmasta aihetta tutkiessa on hyvä huomioida eri (ei-länsimaalaisten) kulttuurien eroavaisuudet käyttökontekseissa. Amazonin intiaanien, ayahuasquerojen kulttuurissa psykedeelinen kokemus on hyvin integroitunut osaksi yhteisön elämää, jolloin suhde itse aineeseen on paljon terveempi, kuin esimerkiksi meillä Suomessa, jossa aihe on tabu, ja yksilöt jäävät yksin (joskus hyvin äärimmäisten ja vaikeiden) kokemustensa kanssa. Tämä on mielestäni koko ongelman ydin. Länsimaissa valta yksilön psyyken tulkinnasta on yksinomaan lääketieteen ammattilaisilla, joiden ymmärrys ja käsitekartastot rajoittuvat oman sekulaarin, näennäisesti rationaalin kulttuurimme piiriin. Näin esimerkiksi vaihtoehtoiset, aidosti monikulttuuriset elämänkatsomukset alistetaan tämänhetkisen kulttuurimme normatiiviseen matriisiin. Käytännössä siis kaikki henkiset kokemukset, ykseyden ja yhteyden tunteet, kokemukset parantumisesta, havahtumisesta ja heräämisestä, jotka poikkeavat nyky-Suomen mentaalisesta konsensuksesta patologisoidaan ja mitätöidään. Käytännössä yksilön arvo häivytetään, sillä subjektin kokemukselta vedetään matto alta. Tämän minä koen rakenteelliseksi väkivallaksi.

Tärkeä syy tälle foorumille osallistumisellani on myös avoimemman keskustelun avaaminen ja psykedeelitutkimuksen renessanssin (ks. mm. http://www.maps.org/media/sessa_lancet_2012_psychedelicrenaissance.pdf) Suomessa heräämisen mahdollisuus. Toisaalta pyrin myös luomaan kontakteja toimijoihin, joiden kanssa keskustelua aiheesta voisi käydä, sillä tukea esimerkiksi omalta yliopistoltani on saatavissa niukasti. Olen aiheeni kanssa hyvin alussa, mutta perustietojeni hankkiminen ei lähde aivan nollasta ja uskon täältä löytyvän tiedon sekä informoitujen näkemysten auttavan.

Koska näkökulmani aiheeseen on joka tapauksessa kulttuuriantropologinen, keskityn ensisijaisesti ihmisiin, eli mm. juuri tämän foorumin käyttäjiin. Haluaisin siis tutkia pääasiassa psykoaktiivisten sienten käyttöön liittyviä ja sille annettavia merkityksiä; niin konkreettisia kuin symbolisia ja maailmankuvaan liittyviäkin. Toivoisin nyt aluksi keskustelua siitä miltä kannalta minun mielestänne kannattaisi aloittaa aihetta tutkimaan, millaista yhteistyötä haluaisitte tehdä ja miten osallistua. Pyydän myös lupaa käyttää kaikkea tähän keskusteluun kirjoitettua materiaalia tutkimuskäytössäni. Se jää ainostaan henkilökohtaiseen tutkimuskäyttööni, ellen erikseen pyydä lupaa jonkun materiaalin tallentamiseen muuta tutkimuskäyttöä varten. Saatan käyttää otteita keskustelusta tutkielmassani (-issani), mutta mikäli niin teen, häivytän niistä kaikki tunnistamisen mahdollistavat tekijät. Jos et halua, että käytän tekstiäsi tutkimuksessani, ilmoita se viestissäsi selkeästi.

En tiedä tarkalleen, miten tutkimuslaitoksesi suhtautuu internettiin kirjoitettuihin trippistooreihin tutkimusmateriaalina, mutta mielestäni esimerkiksi tälle foorumille kirjoitetut käyttökokemukset ovat kullanarvoista tavaraa psykedeelitutkimukselle. Trippistooreista pystyy usein löytämään hyvin sen yksityisen ja yleisen leikkauspisteen, joka antropologian pääasiallinen tutkimuksen kohde on. Kokemuskertomuksissa usein toistuvat teemat, kuten kiinnijäämisen riski, siitä syntyvät pelkotilat, ja hätäännys, kun oma kokemuskenttä muljahtaa ulos konsensustodellisuuden raameista. Nämä monille tutut tuntemukset heijastelevat hyvin osuvasti sitä valtakulttuurimme kehittymätöntä tapaa suhtautua psykedeliaan, jossa psykedelia on arvaamaton, pelottava muukalainen.

Tarjoudun mielelläni kertomaan lisää niin omia yleisiä havaintojani, kuin myös avaamaan omia kokemuksiani psykedeelien parissa. En kuitenkaan tällä hetkellä valitettavasti voi tarjoutua kenttätutkimuksen kohteeksi, sillä minulla ei ole nyt elämässäni minkäänlaisia intressejä syödä sieniä. Jos ajattelit painottaa tutkimuksessasi tekstiä lähteenä osallistuvan havainnoinnin sijaan, voin olla avuksi. Olen itsekin opiskellut hieman kulttuuriantropologiaa, joten voin ehkä muutenkin antaa edes jokseenkin hyödyllistä palautetta työtäsi koskien. Voit laittaa minulle yksityisviestiä, jos haluat keskustella lisää. Käyn foorumilla nykään valitettavan harvoin, mutta on ilo auttaa!

Kiitos lämpimästä vastaanotosta!

Ehdin tässä hieman pohtimaan tarkennusta tutkimusasetelmaani liittyen ja luettuani Matyaksen, Psilocybin Ladenin sekä KalleK:n kommentit vahvistui näkemykseni siltä, että ainakin nyt kandidaatin tutkielmassani keskittyisin erityisesti internetyhteisöön psykedeelisen kokemuksen tukena. Kuten mainitsin aiemmin, olen seurannut foorumia muutaman vuoden ajan satunnaisesti ja sen merkitys nimenomaan informaation lähteenä, vertaistukea sekä jonkunlaista viitekehystä psykedeelikokemuksille tarjoavana yhteisönä on käsitykseni mukaan valtava. Se vastaa mielestäni juurikin Psilocybin Ladenin esiin nostamaan tarpeeseen tällaisten kokemusten integroinnissa oman yhteisön arkielämään ja kokemusmaailmaan. En ehkä niinkään haluaisi korostaa alakulttuurin tai vastakulttuurin käsitteitä, vaan yhteisöä ja internetin roolia uudenlaisessa yhteisöllisyydessä, jonka ilmentäjänä psykedeelikulttuuri toimii mielestäni erityisen hyvin.

Aihe on minusta erityisen mielenkiintoinen myös psilosybiinisieniin, kuten muihinkin ihmisten jo kauan traditionaalisesti käyttämiin psykoaktiivisiin aineisiin, liittyvien puhetapojen valtavasta kirjosta johtuen; on merkitsevää, puhutaanko sienistä huumeina, myrkkysieninä, lääkkeinä, terapian apuvälineinä, pyhinä sieninä ('jumalten lihana'), rituaalien sakramentteina, henkisen kasvun työkaluina, vai serotoniinireseptori 5-HT2A:n aktivoijana. Tämän keskustelupalstalla, kuten myös psykedeeleistä ylipäänsä, käytävän keskustelun moninaisuutta ilmentää näkemykseni mukaan siihen liittyvä eri traditioiden ja näkökulmien yhdistyminen yhteisen mielenkiinnon kohteen alla.

En ole ehtinyt keskustelemaan aiheestani aihealuetta tarkemmin tutkielmani ohjaajan kanssa, joten tämä kaikki on tietysti vasta omaa alustavaa hahmotteluani. Pyrin kuitenkin mahdollisimman pian tarkentamaan pyrkimyksiäni ja ottamaan yhteyttä sähköpostitse esimerkiksi sinuun Matyas. Näyttää kuitenkin siltä, että tästä voisi hyvinkin kehittyä erittäin hyödyllinen ja mielenkiintoinen tutkimuksen aihe. En luultavasti ehdi nyt heti ottamaan osaa keskusteluun muilla alueilla, mutta kun suunnitelmani tutkimuksen suhteen selventyy, haluaisin mielelläni ottaa osaa yhteisön keskusteluun laajemminkin. Tällä hetkellä minusta tuntuu siltä, että ainakin nyt kandidaatin tutkielmassani aineistoksi saattaisi riittää jo valmiit kirjoitukset, mikäli niitä saan hyödyntää, sekä foorum- ja pikakeskusteluun osallistuminen ja mahdolliset täsmentävät kysymykset esimerkiksi psykedeelikokemuksen ongelmatilanteisiin, ja niiden käsittelyyn keskustelupalstalla, liittyen.

Kerron lisää projektin jatkosta, kunhan suunnittelu etenee. Toivoisin kuitenkin kuulevani vielä lisää mielipiteitä tavoitteistani ja mahdollisimman monen käyttäjän ajatuksia suhtautumisestaan tällaiseen tutkimukseen. Haluan edetä asiassa harkiten ja varoen, sillä tutkimuskohteena laittomista psykoaktiivisista aineista käytävän keskustelun ympärille syntynyt internetyhteisö on haasteellinen. Haluan tehdä asiat alusta alkaen mahdollisimman oikein.

Ihan ensimmäisenä totean että on hienoa että suomessa on puhjennut kukkaan jonkinlainen uuden polven akateemikkojen innostus psykedeeliaiheita kohtaan (katso lisää) ja aiheen ympärille on jopa alkanut muodostua yhteen hiilen puhaltamista. Hienoa on myös että tutkimukseen otetaan ns. kokemusasiantuntijat mukaan.
Koska tähän asti on ilmaistu lähes varauksetonta innostusta tutkimusta kohtaan niin vastaankin nyt kärjistäen näkökulmasta: uhka vai mahdollisuus?

Päihdepoliittisen aktivismin parissa touhutessani olen ihmetellyt kun Huumetilanne Suomessa raporteissa eikä päihdekyselyissä mainita psykedeelejä lähes sanallakaan. Toisaalta tiedostan että psykedeelit ovat lainsuojattomista päihteistä marginaalisin ryhmä ja voi olla että ilmiötä on pidetty niin vähäpätöisenä, ettei ole viitsitty edes kysyä. Kaavailin kuitenkin jo aiheesta jonkinlaista avauksen tekoa noiden virallisten tahojen suuntaan mutta sitten tulin kuitenkin miettineeksi, että onko tämä oikeasti oikea hetki alkaa pitämään meteliä lainsuojattomasta käytöstä.

Psykedeelitutkimuksen renesanssi on hyvällä alulla ja tieteellinen tieto psykedeelien positiivisesta potentiaalista lisäänty jatkuvasti. Olisiko parempi odottaa että on vankempaa tietoa psykedeelien hyötyjen ja riskien realiteeteista, ennen kuin aletaan tuomaan lainsuojatonta käyttöä sen enempää päivänvaloon. Psykedeelitutkimuksen positiivisista ja menneiden vuosien demonisointeja kumoavista tuloksista on kyllä hienosti uutisoitu suomenkin mediassa, mutta paskahalvauksen ja moraalipaniikin vaara on kuitenkin olemassa. Nuorten vanhemmat ovat jo nyt kovin huolissaan alaikäisten kannabiksen käytön lisääntymisilmiöstä. Olenkin uutisointia seuratessani huomannut, että kun nämä asiat tulevat koululaiskyselyistä nuorten itsensä kertomina ilmi, niin herää voimakkaat vastareaktiot ja virkavaltakin tehostaa toimiaan. Kyselyyn vastaavat nuoret siis aiheuttavatkin hallaa itselleen kertomalla huumekokeiluistaan. Kyselyt ovat anonyymejä mutta tulokset on paikallistettavissa, joten kontrollia tiedetään tiukentaa siellä missä kyselyissä näkyy sille tarvetta. Tietenkään kannabiksen käyttö ei kuulu alaikäisille ja olen itsekin huolissani tuosta ilmiöstä ja voi olla että varhain kiinni jääminen voi olla jollekin myös hyvä juttu. Mutta kun varsinkin kannabiksen ja psykedeelien käyttöön voi liittyä tietynlaista aatteellisuutta ja käyttäjät aktivismipäissään avoimesti osallistuvat tutkimuksiin, niin kuinka varmistua siitä, ettei tutkimuksen tuloksista tulekin heille takaiskua? Pystytkö oikeastaan lupaamaan, että niin ei voisi käydä? Perus tutkimusetiikkaan ymmärtääkseni kuuluu, ettei tutkimuksesta saisi olla tutkittaville haittaa.

Okei, okei, sitten taas vähän foliota löysemmälle. Koska tutkimuksesi olisi vasta kandityö, niin tuskin voi odottaa että se ylipäätään saisi sellaista julkisuutta, josta voisi olla vaaraa. Halusin nyt tuoda tämän näkökulman esille, koska niin harvoin kukaan tuntuu sanovan tätä ääneen. Ilman muuta tutkimuksellasi olisi varmasti paljon positiivista potentiaalia ja haluan kannustaa nuoria akateemikkoja tutkimaan näitä aiheita. Mikäli teet jotain haastattelu- tai kyselytutkimusta ja tutkimussuunnitelmasi herättää luottamusta niin voin osallistua itsekin.

Positiivisesti rakentavana palautteena sekä sinulle että mahdollisesti muille sienten akateemisesta tutkimisesta kiinnostuneille voisin esittää yhden pointin. Aiemmin keväällä MTV uutisoi miten neljä vuotta sitten Helsingin käräjäoikeudessa sienet katsottiin erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi, rinnastamalla ne ekstaasiin. Erittäin vaarallisella huumausaineella tarkoitetaan rikoslaissa huumausainetta, jonka käyttöön liittyy virheellisestä annostelusta johtuva hengenvaara, lyhytaikaisestakin käytöstä johtuva vakavan terveydellisen vaurion vaara tai voimakkaat vieroitusoireet. Sienten käytön ja vaikutukset tuntevat varmaan ymmärtävät miten monella tapaa on erittäin virheellistä rinnastaa sienet näillä kriteereillä ekstaasiin. Ongelma on, että erittäin vaaralliseksi huumausaineeksi määrittely tehdään yksittäisessä oikeustapauksessa ja prosessiin on hyvin vaikea päästä vaikuttamaan niin kansalaisaktiivina kuin tutkijanakaan. Onneksi käräjäoikeuden päätöksillä ei ole ennakkotapauksena painoa tulevissa keisseissä. Tulevia keissejä silmällä pitäen farmakoligisesti suuntaunut tutkija voisi tehdä katsausartikkelin tai metatutkimuksen sienten/psilosybiinin riippuvuuspotentiaalia ja akuutteja haittoja käsittelevistä tutkimuksista, mutta antropoligina yksi näkökulma voisi käyttäjiä tutkiessa olla, että millaisilla käyttötavoilla käyttäjät välttävät tai minimoivat haitat. Kun kokemusasiantuntijuus on nyt niin suitsutettu juttu päihdekentällä, niin sitä korttia kannattaisi varmaan pelata.

Varsinkin jos aiheesi on internetyhteisö psykedeelisen kokemuksen tukena, niin sellaista näkökulmaa tukevaa matskua löytyisi suomalais-unkarilaisen Levente Moro:lta, joka vaikuttaa enimmäkseen Unkarissa mutta on tai ainakin on ollut kirjoilla Turun yliopistossa. Hän on ollut mukana tutkimassa mm. elämänlaadun nousua unkarilaisissa hallusinogeenien käyttäjissä.
Tässä aiheeseen liittyviä matskuja:

Online drug user-led harm reduction in Hungary: a review of “Daath”
http://www.harmreductionjournal.com/content/10/1/18

Voice of the Psychonauts: Coping, Life Purpose, and Spirituality in Psychedelic Drug Users
http://www.academia.edu/1627217/Voice_of_the_Psychonauts_Coping_Life_Purpose_and_Spirituality_in_Psychedelic_Drug_Users

Autognosis, Life Quality and Spirituality in Psychedelic Drug Users

Hei Ville. Ehdinkin jo taannoin toivottamaan sinut tervetulleeksi foorumillemme tuolla chatin puolella. Halusin kuitenkin ilmaista tukeni tälle projektille myös tämän postauksen kautta.

Olen itse erityisen kiinnostunut psykedeelejä koskevasta tieteellisestä tutkimuksesta; niiden vaikutusmekanismeista, subjektiivisten kokemusten laadullisuudesta sekä niiden kulttuurihistoriasta. Se on eittämättäkin ollut elämäni suurimpia mielenkiinnonkohteita jo vuosikymmenen ajan. Tämä foorumi on osoittautunut minulle korvaamattomaksi vuorovaikutuskanavaksi, jonka avulla olen voinut jalostaa käsityksiäni ja vastaanottaa muilta sekä tarjota muille niitä tiedonpalasia joista olen itse ammentanut ymmärrystäni. Tuntuu hienolta, kun olet astunut yhteisöömme tutkijan roolissa. Tämä aihepiiri todellakin on tutkimisen arvoinen. Voit vapaasti lainata kaikkea mitä olen foorumille kirjoittanut, ja avustan mielelläni sekä yksityishenkilönä että foorumin ylläpitohenkilökunnan jäsenenä sinua tutkimuksesi toteuttamisessa.

Mitä terveydellisiin vaikutuksiin tulee, kiinnostaa itseäni erityisen paljon psilosybiinin (ja LSD:n) ilmeisen suuri potentiaali migreenin ja sarjoittaisen päänsäryn hoidossa. Asiasta on jonkin verran ainakin positiivisia kokemuksia, ellei jopa jotain tutkimustietoa.
Migreenistä kärsivänä tämä on minulle tärkeä ja mielenkiintoinen aihe. Hortonin syndroomaan (eli sarjoittaiseen päänsärkyyn) on sienistä ja LSD:stä ollut ilmeisen suurtakin apua ja asiasta taitaa tältäkin foorumilta löytyä keskusteluita.

Itselläni migreenikohtaukset katosivat kokonaan kahdeksi vuodeksi sen jälkeen, kun nautin ensimmäisen kerran huurumadonlakkeja. Sen jälkeen ovat kyllä tulleet takaisin. Sieniä olen nauttinut harvakseltaan ja nyt edellisestä kerrasta on noin kaksi vuotta. Varsinkin viimeisen vuoden aikana kohtausten määrä on lisääntynyt.

Sekä migreeni että Horton ovat lamauttavia ja elämää hankaloittavia sairauksia ja olisi ihan mieletöntä, jos niihin voitaisiin löytää hyvä ja toimiva hoito.

Mä lähtökohtaisesti näkisin, että anonymisoidusti ei pitäis olla mitään ongelmaa. Jos joku nimenomaisesti pyytää omien kirjoitustensa poisjättämistä aineistosta, sitä varmaan on kohteliasta kunnioittaa.

BTW. On tullut pohdittua tota, että voiko kandityötä tai vielä graduakaan sanoa tieteelliseksi tutkimukseksi. Yleensä kriteerinä taidetaan pitää vertaisarvioitua julkaisua?

Muokkasin äänestyksen muotoon "tutkimustyössä". Oikeassa muuten olette tuosta tieteellisen tutkimuksen määritelmästä. En ole missään vaiheessa kuvitellut, että kandi olisi tieteellistä tutkimusta, mutta jotenkin se lipsahti tuossa muodossa tuonne.

Kosmiselle Naurajalle: Aivan, tiedostan tuon kirjoitusten hakumahdollisuuden ja mikäli otan tekstiini lainauksia, aion muokata niitä siten, että tekstiotteen kopioimalla ja hakemalla ei löydy suoraan kyseistä keskustelua.