Terve.

Tuli tälläinen tarve jakaa kun tuntuu että hieno asia on jotenkin jäänyt kadoksiin.
Ajattelin kirjoittaa vähän tänne kun luin keskusteluja ensisijaisista substraateista. Jyvistä pääasiassa.
Olen ollut vuosia suuri rukiinjyvien kuluttaja mutta minun jyvien toimittaja lopetti(kauppahallin koju). Siitten sen jälkeen olen ostanut punnitse ja säästä likkestä ruisjyviä mutta niistä on tullut liian paljon päänvaivaa. vaivaksi alkoi yleistyä että jyvät alkoi aina suuremmissa määrissä käymään kun yleensä käytän 0,8-1,5l purkkeja mutta pienemmissä purkeissa ei oo samaa vaivaa.(Bulkkin ystävä) Tiedän että jotain on eri niissä siemenissä vialla. kai se on kun ne siemenet on pääasiallisesti idätykseen. En tiedä.

No asiaan! Olen kokeillut monia tekniikoita ja etsinyt sitä parasta minulle substraattia ja olen kokeillut kaikki läpi linnunsiemenistä,poppareista ja ruohonsiemenistä saakka enkä pitänyt mitään niistä minulle soveliaana vaikka kaikki sain toimimaan ihan hyvin. Koin vaan että niissä oli oma vaivansa tai ehkä hinnallakin oli vaikutus ja tietty saatavuudella kanssa. Etsin tietoa sitten muista esim. auringonkukan siemenistä mutta en sitten löytänyt oikeastaan mitään tietoa niistä paitsi jotkut sanoi että ei oo kauhean hyvä substraatti öljyisyyden ja kelluvuuden takia. Etsin mycotopiasta, shroomerystä ja täältä eikä mitään kunnon infoa.
Sitten kuitenkin päätin kokeilla.  Nyt sitten reilu puolivuotta olen käyttänyt auringonkukkan siemeniä. Ihmettelen kuinka helppo,halpa ja saatavuus joka kaupasta on jäänyt huonolle sijalle muihin verrattuna. Itse koe sen täydelliseksi.
 
Minulla on ollut rukiinjyvät ja sama määrä auringonkukansiemeniä (0,8l purkki) inokuloitu samalla LC.llä samaan aikaan. Kokeessa vertailin kumpi on nopeampi kolonisoitumaan. Huomasin että AK.siemenissä alkoi näkymään rihmastoa noin kolmea päivää aikaisemmin kun kun jyvissä ja kolonisoitui puolet nopeammin. Kolonisoitunut rihmasto oli rihmamaista, paksua ja köysimäistä mikä näytti paljon paremmalta kuin jyvissä.
Ihmettelin että onpas nopeaa touhua.Mutta tähän oli pieni kikka mikä teki taikoja. Meinaan aluksi kokeilin pelkillä siemenillä mutta sitten keksin keinon mikä toimi kun unelma. Pakko siis jakaa tämä tieto ja tekniikka miten minä sen teen ja haluan kuulla muiden mielipiteen ja kokeilut. Kehoitan kokeilemaan meinaan on havempaa kun jyvät ja popparit ja löytyy joka ruokakaupasta. Eikä vaadi paljoakaan enempää ku jyvät.

Aloitan jyvien huuhtelun pillusuihkulla isossa sihvilässä ja yleensä litran materiaalia huuhtelen neljässä osassa ja samalla kerään isommat tikut ja roskat pois. Sitten laitan kattilaan kraana kuumaa vettä ja ruokalusikallisen kipsiä. Jokaista litraa siemeniä kohden laitan 8-10kpl kahvimitallista kahvia(tuoretta). Sitten toimin niinkun jyvien kanssa. Auringonkukan siemenet on kelluvia niin painan sen sihvilällä siemenet upoksiin 12-24h liotus. ja sen jälkeen kiehutus 10-15min. Välillä sekoittelen ettei alimmat siemenet kärsi levyä vasten. Tarkistan siemenen koostumuksen 10min jälkeen ja jos se hajoaa mössöksi puristaessa ja siinä on kuitenkin vastusta niin ne on valmiit. Liian kauan keittely aiheuttaa että siemenkodat alkaa irtoilee. Sitten kuivaan siemenet ravistelemalla isoreikäisellä sihvilällä. Ravistelen niin kauan että kosteus on kadonnut pinnalta ja siemenet ei höyryä enään. Prosessissa kahvin purut irtoaa melkein kokonaan joukosta ja putoaa pois. Eli materiaaliin jää muutama mitallinen kahvia. Epäilen että siemenet imee itseensä kahvin ravinteet mutta ei jää muuten sinne substraattiin ja siksi toimii hyvin.  Sitten vaan purkkeihin ja painekeittimeen 90min. Pienempi aika käy pienemmille purkeille mutta itse käytän 0,8-1,5l purkkeja niin siksi vaatii pitemmän PC.
Suosittelen kokeilemaan niin voit ihastua

Nyt muuten pistin kokeiluun mukaan mehiläisten siitepölyä mukaan niin näkee mitä se tekee. Toivottavasti paranee vaan entisestään!!!
Laitan kuvia niin jotkut jotka ei usko sanaa niin näkee. Tarvin löytää johdon jostain että saan kuvat koneelle. Palaan asiaan vielä tästä ja haluan kuulla muiden kommentit kokeista asiasta.

Lisäys: Tästä löytyy ohjeet siidusubiin ja muuta keskustelua.
https://www.taikasieni.net/smf/index.php?topic=1921.0

Tällaiset kokeet kannattaa aina. Loistava homma on etenkin se, että olet jatkanut urakkaasi ja tuonut asian julki.

Auringonkukan siemenet ovat 50% rasvaa, 9% hiilareita ja 16% protskuja, kun taas ruisjyvät 6% rasvaa, 73% hiilareita ja 12% protskuja.

Rasva on herkkä keräämään itseensä bakteereita ja sitä kautta myös herkkä kontaminoimaan. Se on yksi syy miksi sitä ei suositella kasvatuskäyttöön. Jotkin sienet sisältävät kuitenkin rasvaa jopa neljäsosan painostaan.
Proteiinit ovat tärkeää ruokaa sienille, sillä ne koostuvat itsekin hyvin pitkälti proteiineista ja käyttävät "elintoiminnoissan" paljon proteiineja. Monet sieniä tappavat kemikaalit (ja monet muutkin tuhoamistavat) tuhoavat nimenomaan sienen proteiineja.
Hiilihydraatit ovat myös tärkeä osa sieniä, vaikka ne eivät aina juurikaan koostu niistä. Ne käyttävät hiilareita ravinnokseen. Etenkin ravintokuitu (imeytymättömiä hiilareita) on sienille tärkeää ravintoa (mm. selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini). Kuituja saadaan kasvatukseen mm. puusta ja viljavalmisteista. Esimerkiksi täysjyvävehnä sisältää todella paljon kuituja, ja sitä kannattaisi kokeilla kasvatuksessa vaikkapa yhdessä jonkin mahdollisimman proteiinipitoisen tuotteen kanssa.

Asiaa olisi jokseenkin helpompi tutkiskella ja päätellä, jos tietäisi myös tarkat ravintoarvot P. cubensiksen suhteen..

Lainaus käyttäjältä: Klonkku - Helmikuu 04, 2014, 23:35

Rasva on herkkä keräämään itseensä bakteereita ja sitä kautta myös herkkä kontaminoimaan. Se on yksi syy miksi sitä ei suositella kasvatuskäyttöön.

Tähän vastaan sellain että mulla ei oo tässä reilun puolen vuoden aikana kertaakaan tullut kontaminaatiota auringonkukan siemenii.

Jos teoria sanoo yhtä ja empiria osoittaa toista niin silloin teoriaa pitää päivittää.

Jyviin on taas sitten tullut sitäkin enemmän. Syy varmaan on vaan idätettävät rukiinjyvät?!?

Rukiinjyvät vaatii aika perusteellisen steriloinnin, muuten ne kontaminoituu tosi helposti. Ghettoiluun ne ei sovi lainkaan.

Itse asiassa rukiinjyviä suositeltiin McKennan veljesten klassisessa kasvatusoppaassa vain halpuutensa takia. Siellä todettiin että melkein mitkä tahansa jyvät käy mutta ruis on halvinta. No ainakin Suomessa sitä on nykyisin kokonaisina jyvinä erittäin harvassa paikassa edes myytävänä eikä se tosiaankaan ole halvinta.

Ak-siemenet on isoissa säkeissä ostettuna paukkumaissiakin halvempia ja niitä myydään vähän joka paikassa. Jos ne toimivat noin hyvin niin tämä on todella merkittävä löytö.

Tässä vielä kuva missä on reilu kaksi päivää sitten inokuloitu Pan Cambo LC.llä.
Oli yllätys kun kävin juuri tsekkaamassa et mitä kaikille kuuluu. Sieltä purkista löytyi sentin kokoinen alue rihmastoa alareunassa. huh hu!
En ole nähnyt koskaan mitään nopeampaa kasvua. Näyttää että Pan Cambo tykkää AK-Siiduista.




Helvetin huono kuva. Ei saanut zoomattua selvää kuvaa



Sitten löyty taas pettymyksiä kaksin kappalein jyvistä Eli rukiinjyvät ja linnunsiemensekoituksesta.




Fuking hometta. Näköjään en onnistu jyvien kanssa kauhean hyvin. Vaikka 99minuuttia PC.tän ja yritän tehdä huolella.
Taitaa vaan olla sen verran isoja purkkeja että kolonisoitumisessa menee turhan kauan että homeet saa vallan.
Näyttää myös liikaa kosteutta jäänyt ekaan purkkiin. Oli turhan isoja vesipisaroita kun otin sen kaapista.
Kyllä niitä onnistuneitakin on tuola et ei kaikki oo viturallaan. Tuntuu että 30-40% isoista purkeista menee pilalle.Siis jyvissä.
Ak-siidujen kans ei mitään ongelmaa.

Aina oon kuvitellut että painekattilassa lämpötila ja paine on se kriittinen tekijä eikä höyry ja kannet sen takia löysällä ettei räjähdä. Kuvitellut että jos liika höyry tunkeutuu purkkiin niin sinne tulee liikaa kosteutta.
Ei oo ihme jos tuo pitää paikkansa miks mulla on alkanut nuo jyvät kiukuttelee.
Meinaan kun mietin tätä asiaa nyt niin silloin kun rukiinjyvien toimittaja lopetti ja siirryin punnitse&säästä jyviin niin samoihin aikoihin rupesin käyttää alumiinifolion kanssa kuminauhoja kai siinä toivossa että se pitää paremmin paineen sisällä ja siten sterilisoituu paremmin. Kaikkee sitä oppii kun vanhaksi elää. heh he.

Aika monessa kasvatusoppaassa korostetaan sitä että kansia ei saa steriloitaessa laittaa liian tiukkaan että höyry pääsee sisään. Höyrysteriloinniksi sitä kutsutaankin.

Jos ei ole kantta lainkaan ja laittaa pelkän folion päälle kumilenkin niin tietysti sekin vaikuttaa miten tiukalla se kumilenkki on.

Tämä alkaa mennä hyvin mielenkiintoiseksi ja täytyi tarkastella asiaa itsekin hieman tarkemmin. Auringonkukan siementen sisältämän rasvan (ja myös mahdollisesti muidenkin rasvaisten potentiaalisten substraattivaihtoehtojen) antibakteerisuus on hyvin mielenkiintoinen seikka. Voi olla, että tuo ominaisuus jopa "raivaa tilaa" halutun sienen kasvulle.

Lisäksi auringionkukan siemenen kuori on pääasiassa kuitua, eli jos joskus siltä tuntuu, voisi yrittää kasvattaa vaikkapa lintulaudan alta poimituissa kuorissa, kuorettomissa siemenissä ja kokonaisissa siemenissä. Siemenet itsessään ovat myös hyvää naposteltavaa. Eli jos itselleen haluaa vaikkapa paahtaa ja suolata siemeniä naposteltavaksi, voi kuoret huoletta hyötykäyttää kasvatuksessa.

Rivakkaa näyttäisi kasvu cambodginiensiksella olevan. Auringonkukan siemenet ovat nähtävästi erittäin edullinen substraattivaihtoehto hinta/laatu-suhteeltaan. Menee kyllä heti testiin. Oletko käyttänyt pelkkää kahvilla ja kipsillä ravittua jyvää kasvualustana, vai oletko ympännyt sen vielä toissijaiseen kasvualustaan? Onko kokemuksia pelkistä siemenistä ilman lisäravinteita verrattuna lisäravittuun settiin?

Niin ja vielä piti mainita että se kontaminaatio löytyi kasvavasta rihmastosta, itse siiduissa ei näkynyt kontaminaatiota.
Siksi epäilen että kontaminaatio tuli nesteviljelmän mukana tai silloin kun inokuloin siidut.
Vihreäpiru otti sijan rihmastossa ja nyt harmittaa.