Onhan meillä lainsäädäntöalue:
http://www.taikasieni.net/smf/index.php?board=28.0

Kas, tämä on jäänyt huomaamatta. En osannut etsiä sitä tuolta "sienet päihteinä ja lääkkeinä" otsikon alta - kuvittelin että siellä olisi lähinnä farmakologiaan ja käyttäjäkokemuksiin liittyvää asiaa. Voisiko tuota harkita nostettavaksi pykälää ylemmäs? Se on kuitenkin aika oleellinen elementti koko tässä touhussa.

Lainaus käyttäjältä: Kosminen Nauraja - Syyskuu 17, 2013, 06:32

Täällä tykätään ilmeisesti enemmän hieroa hermeettisessä tyhjiössä korkealentoisia vallankumousteorioita kuin oikeasti vaikuttaa ympäröivään maailmaan.

Mistäs tällaisen käsityksen olet saanut? Kokeakseni jo pelkästään tämän foorumin olemassaolo vaikuttaa erittäin konkreettisesti ympäröivään maailmaan.

Näinhän se on. Tarkoitus ei ollut vähätellä foorumia tai foorumilaisia. Provosoiduin kun tuli niin tylyä palautetta mielestäni aika harmittomasta keskustelunavauksesta.

Todella mielenkiintoista keskustelua ja infoa molemmilta, ja kaikki vain yhdestä kuvasta! 

Nyt tämä keskustelu vasta mielenkiintoiseksi muuttuikin, hienoa että tulit mukaan.

Kuitenkin näin teologina minun on pakko puuttua siihen alueeseen josta itse uskon tietäväni. Ja se tulee juurikin tässä kohtaa: Allegro aloitti kyllä ryhmässä, joka oli todella kristinuskopainotteinen mutta/tai ehkä juuri siksi pian eristäytyi ryhmästä. Monet ovat kritisoineet Allegron käännöstyötä sekä ammattietiikkaa kääröjä tutkittaessa. Tuota sienivertausta en ole aiemmin kuullut mutta muutenhan Allegro paitsi jarrutti myös monin osin vaikeutti kääröjen "oikeaa" käännöstyötä. En todella pidä häntä mitenkään luotettavana lähteenä.

NWO foliohatuksi leimautumisen uhallakin tuon tähän Allegro-asiaan vielä yhden näkökulman. Hänen uransa käytännössä tuhoutui tai oikeammin tuhottiin Sacred Mushroom and the Cross -kirjan julkaisemisen myötä. Häntä pilkattiin tutkijana ja hänen akateemiset saavutuksensa sekä luotettavuus tutkijana kyseenalaistettiin.

Itse en valitettavasti pysty arvioimaan oliko Allegron osakseen saama vähättely ja hyljeksintä aiheellista hänen käyttämiensä tutkimusmenetelmien pohjalta. Siihen tarvittaisiin haamilais-seemiläisiä kieliä osaavaa arkeologia jolla on nämä kyseiset tekstit käytettävissään.

Tällainen yhteisöstä poissulkeminen on kuitenkin kohtalaisten yleistä paitsi joissakin uskonnollisissa yhteisöissä, myös tiedemaailmassa. Se on erittäin näppärä keino tehdä hankala kilpailija vaarattomaksi.  Löytyy koulukuntia/kuppikuntia jossa oman akateemisen ja/tai yhteiskunnallisen aseman säilyttämiseksi ylläpidetään ja puolustetaan häikäilemättömästi sellaisia tieteellisiä näkemyksiä joita vastaan löytyy voimakasta todistusaineistoa. Nyt joku suuttuu mutta sanon kuitenkin että tämän päivän Suomessa THL:n johto Pohjois-Karjala tutkimuksineen edustaa mielestäni yhtä tällaista tahoa, vastapuolenaan funktionaalinen lääketiede jonka edustajat on suomalaisessa mainstream lääketieteessä vasaroitu nurkkaan. Lääketieteestä näitä kuppikuntia löytyy muutenkin aika paljon, liekö syynä myös se että lääketeollisuus on tuottoisimpia laillisia (joskaan ei moraalisia) teollisuudenaloja. Ihan turha kuvitella että tällaisessa bisneksessä noudatettaisiin yleviä riippumattoman tieteen periaatteita, yhtä hullua kuin kuvitella että kadunkulmassa piriä myyvä diileri haluaa sinulle pelkkää hyvää tarvittaessa vaikka omista tuotoistaan tinkien.

En usko että Allegro oli niin yksinkertainen etteikö hän tajunnut ottavansa melkoisen riskin kirjansa kanssa. Ajatelkaa nyt mitkä voimat hänellä oli vastassaan: ei pelkästään kristityt vaan myös juutalaiset. Kun lähdet kyseenalaistamaan tällaisten valtaryhmien perustavanlaatuisia dogmeja, kyseenalaistat koko niiden olemassaolon oikeutuksen. Itse asiassa voisi sanoa että Allegro selvisi hyvin vähällä koska häntä ei murhattu. Murhaamisessa on kuitenkin aina se riski että uhrista tulee marttyyri ja hän muuttuukin kuolleena vaarallisemmaksi kuin oli elossa. Sen sijaan tällainen vaivihkaa mutta avoimesti tehty dissaus missä henkilöstä tehdään akateeminen pelle, vastuuton sooloilija ja muutenkin kaikin tavoin halveksittava hahmo on vallanpitäjien näkökulmasta paljon tehokkaampi neutralointikeino. USA:ssa käytetään nykyään aika paljon myös sellaista keinoa että usutetaan IRS (USA:n veroviranomainen) hankalaksi osoittautuneen henkilön kimppuun. Yleensä sieltä aina löytyy jotain koska kyse on kuitenkin luovan verosuunnittelun kotimaasta. Sitten kun jotain löytyy niin verovilpistä nostetaan suuri kohu. Kyseessä on ad hoc-virheargumentti mutta erittäin toimiva sellainen.

Toiseksi Kuolleen meren kääröt ovat osa vanhaa testamenttia, eivät uutta testamenttia. Ne luovat uutta valoa juutalaisten pyhien tekstien kanonisaatioon, EI meidän nykyisen Raamatun syntyyn sinäänsä. Muutenkin löydetyt tekstit monelta osin poikkeavat nykyisestä vanhasta testamentista.

Kiitos tarkennuksesta. Luin oman kommenttini uudestaan ja tajusin että sen voisi joku tulkita niin että väittäisin Raamatun pohjautuvan nimenomaan näihin kääröihin. Tarkoitus oli sanoa että nämä kääröt on vanhimpia näihin päiviin "alkuperäisinä" säilyneitä kopioita/versioita siitä kirjoitusten joukosta josta Raamattu aikanaan kanonisoitiin.

Nyt olen aika heikoilla jäillä mutta minua on aina askarruttanut se miten Raamattu viime kädessä koottiin. Käsillä oli läjä erilaisia useamman sadan vuoden aikana kertyneitä potentiaalisesti Pyhän Hengen vallassa laadittuja kirjoituksia josta sitten jonkinlainen toimitusraati päätti että "tuo mukaan, tuo ei". Ns. "musta raamattu" koostuu käsittääkseni parista sellaisesta kirjoituksesta jotka jätettiin ulkopuolelle koska niissä käsiteltiin magiaa ja noituutta. Tavoitteena oli saada aikaan riittävän uskottava ja johdonmukainen teos, jota voidaan sitten markkinoida Jumalan Sanana. Muuten tavoitteissa ei kauhean hyvin onnistuttu mutta markkinointi onnistui yli kaikkien odotusten.

Kuitenkin, eikö ole ilmeinen riski että lopulliseen julkaisuun tuli tekstejä jotka eivät ole Jumalan Sanaa ja vastaavasti siitä jätettiin pois osuuksia jotka ovat juuri sitä? Toimituskunta koostui kuitenkin kaiketi ihan tavallisista ihmisistä, kirjailijoista nyt puhumattakaan.

Kyseessä oli lahko joka syystä tai toisesta erkani emo-juutalaisuudesta. Teksteissä on paljon poleemisiä teemoja mm. pimeyden ja valon lapset, taivaan joukot vs. pimeyden joukot, valheiden opettaja vs. totuuden opettaja.

Jälleen mielenkiintoinen teema. Kuka sitten viime kädessä päättää mikä oli emolahko ja mikä erkaantunut lahko? Nuppilukua voi tietysti pitää yhtenä mittarina, jos vaikkapa emolahkoon jäi tuhansia ja siitä erkani muutama kymmentä kapinallista. Mutta ketkä heistä nyt sitten oli valittua kansaa?

Olen amatööripohjalta miettinyt paljon juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin välisiä asetelmia. Moni kuvittelee että islamin ja juutalaisuuden välillä on aina ollut Pyhä Sota ja kristityt on aina sympanneet juutalaisia, poislukien lyhyt ajanjakso jolloin erään viiksimiehen johtama Teutoniheimo oli heitä kohtaan hieman ankarampi. Totuus on kuitenkin monimutkaisempi. Keskiajalla juutalaisia vainottiin muualla Euroopassa, mutta muslimien tuolloin hallitsema osa Espanjasta (Andalusia) tarjosi heille turvapaikan. Kyseessä oli muutenkin todellinen sivistyksen kukoistuskausi arabeilla samaan aikaan kun muualla Euroopassa oli meneillään Pimein Keskiaika.

Arabiaksi sanotaan "Salaam alaikum", hepreaksi "Shalom aleichem". Tarkoittavat täsmälleen samaa eli rauhan ja hyvinvoinnin toivotusta. Hieman kärjistäen voisi sanoa että alun perin muslimit ja juutalaiset olivat serkuksia joilla tuli riitaa perinnönjaosta. Molempien serkusten suvut tunnetusti ymmärtävät rahan päälle. Omaisuudesta ne verisimmät vihat aina alkaa, on tullut nähtyä läheltä ihan omankin suvun piirissä. Hengellisten oppien eroavaisuudet syntyvät sitten myöhempien sukupolvien aikana. Kristityt oli ihan samaa porukkaa, toista erkaantunutta lahkoa jolla oli hyvin karismaattinen johtaja.

Asiasta voi lukea vuonna 2009 julkaistussa "Aarre saviastioissa" kirjasta joka on pohjoismaisen yhteistyön tulos.
http://www.reijotelaranta.fi/kirjojen_valintaopas/aikajarjestyksessa/jutta_jokiranta_toim_aarre_saviastioissa/

Kiitos lukuvinkistä, kuulostaa sen verran mielenkiintoiselta että tuo täytyy ehdottomasti hankkia.

Ihan pakko kysyä teologilta: alkoiko sieniharrastus ennen vai jälkeen teologian opintojen aloittamisen?
Hyvinhän nuo sinänsä sopivat yhteen. Sanoisin jopa niin että vakavasti otettavan teologin kuuluukin hankkia ensi käden tietoa tätä kautta.

Itse olen agnostikko ja vahvasti kallellaan ateismiin, mutta siitä huolimatta on tullut koettua sellaisia uskonnollisia hurmostiloja joissa tuntui siltä että käyn suoraa vuoropuhelua Jumalan kanssa. Ehkä kävin, ehkä en. Oleellista on se että minulle kaikista järkeenkäyvin selitys näille vanhoille pyhille kirjoituksille löytyy juuri tällaisista kokemuksista joita on mahdollista saavuttaa henkisten harjoitusten, meditaation ja - kyllä - myös sienten avulla. Cut the middle man! Et tarvitse gurua, kirkkoa tai pappia selittämään teorioitaan jos sinulla on avaimet  suoraan heidän "lähdearkistoon". Tämä on juuri se asia miksi psykedeelejä pelätään ja demonisoidaan niin paljon.

Päin vastoin; muunmuassa Andy Letcher on kirjassaan Shroom: A Cultural History of the Magic Mushroom kritisoinut Wassonin tapaa "tehdä tiedettä" päinvastaisesti etsimällä jälkikäteen näyttöä sille mitä pidetään tietona. Letcher keskittyy myös Allegron sekä McKennan väitteiden purkamiseen, eikä jätä huomiotta muitakaan sienten käyttöön liittyviä myyttejä. Suosittelen kirjaa varauksettomasti kaikille, joita kiinnostaa sienten kulttuurihistoria.

En ehtinyt vielä pistää Shroomia tilaukseen mutta löysin Michael Hoffmanin kirjoittaman erittäin mielenkiintoisen artikkelin jossa sitä analysoitiin näiden muiden mainittujen kirjoittajien tuotannon ohella. Artikkeli vaikuttaa muutenkin sellaiselta että "jos osaisin niin tämän olisin halunnut itse kirjoittaa".

Nyt on paha mennä sanomaan kun en ole Shroomia päässyt itse lukemaan mutta Michael Hoffmanin kuvauksen perusteella vaikuttaa siltä että Letcher syyllistyy "straw man" virheargumentointiin. Eli muotoillaan vastapuolen argumenteista kaventamalla ja kärjistämällä heikennetty karikatyyri ja hyökätäänkin sitä vastaan. Vähintään joka toinen "debunked" sivu joka netistä löytyy syyllistyy samaan halpaan mutta usein hyvin tehokkaaseen virheargumenttiin. Netissä kaikki on debunkattu, jopa debunkkaukset ja debunkkauksen debunkkaukset jne.

Luultavasti tässäkin asiassa totuus löytyy jostain sieltä välimaastosta.

limited refutation of one subtype of the maximal theory, while among religion scholars, and faux-"hip" esotericism scholars (Gnosis mag) and even among many entheogen scholars, today's predominant scholarly view is the minimal entheogen theory.  Among a pop audience (not widely read in entheogen scholarship), a kind of "maximal mushroom theory of religion" may indeed be predominant.

Main flaws in Shroom that Most Need to Be Addressed

• Conflation of entheogen with mushroom theory, and reductionism of the entheogen theory down to the mushroom theory.  The book suffers from irrelevance to the entheogen theory, because it is silent regarding the entheogen theory of religious origins and tradition, and acts like all there is is the mushroom theory of the origins of religion.
• Lopsided thoroughness of his reading.  Overnarrow reading.  He's read with some quantity and some selective depth, but with limited range.  He merely skimmed Strange Fruit, it seems; he merely skimmed books about entheogen theory to extract only the mushroom aspects, it seems; he evidences no reading of Entheos journal.
• Monomania obsession with the particular detail, of the 'secret single cult' aspect of pop mushroom theory of religion, as though disproving our grounds for thinking that such usage existed would cause the entire mushroom (or entheogen) theory to immediately and totally collapse into near-nothing.
• Systemic blindness to evidence and especially to evidence read in light of entheogen theory; claiming that examples of depictions of mushrooms in religious art "don't count", without any real justification for waving aside that evidence and with little effort to coherently read such evidence.
• Monolithic approach to theory-critique or to theory-testing.  He defines in rigid detail one particular variant that's largely of his own choosing/selection, "the MORT", and treats it as a single entity to debunk; when that particular variant is debunked, as if it is the only possible, only conceivable variant, he overgeneralizes into concluding that "it's all" just recent fabrication.  Conflates his particular chosen variant with all possible mushroom or entheogen theories of religion.
• Single-plant mis-focus.  The only proper way to understand mushroom religious history, is to first understand entheogen history, as context for historical religious use of any particular plant.  Otherwise, you're bound to commit the single-plant monofocus fallacy, of divide/isolate/diminish.
• Jumps from "no conclusive proof" to "has been disproven", regarding the Mushroom theory of religious origins (which theory, however, isn't as important as the entheogen theory of religious origins).

Nyt on niin paljon asiaa mihin haluaisi vastata ja niin vähän aikaa + aihe karkaa täysin alkuperäisestä. Mutta jos nyt äkkiä koitan jotain vastata.

NWO foliohatuksi leimautumisen uhallakin tuon tähän Allegro-asiaan vielä yhden näkökulman. Hänen uransa käytännössä tuhoutui tai oikeammin tuhottiin Sacred Mushroom and the Cross -kirjan julkaisemisen myötä. Häntä pilkattiin tutkijana ja hänen akateemiset saavutuksensa sekä luotettavuus tutkijana kyseenalaistettiin.

Itse en valitettavasti pysty arvioimaan oliko Allegron osakseen saama vähättely ja hyljeksintä aiheellista hänen käyttämiensä tutkimusmenetelmien pohjalta. Siihen tarvittaisiin haamilais-seemiläisiä kieliä osaavaa arkeologia jolla on nämä kyseiset tekstit käytettävissään.

Tällainen yhteisöstä poissulkeminen on kuitenkin kohtalaisten yleistä paitsi joissakin uskonnollisissa yhteisöissä, myös tiedemaailmassa. Se on erittäin näppärä keino tehdä hankala kilpailija vaarattomaksi.  Löytyy koulukuntia/kuppikuntia jossa oman akateemisen ja/tai yhteiskunnallisen aseman säilyttämiseksi ylläpidetään ja puolustetaan häikäilemättömästi sellaisia tieteellisiä näkemyksiä joita vastaan löytyy voimakasta todistusaineistoa. Nyt joku suuttuu mutta sanon kuitenkin että tämän päivän Suomessa THL:n johto Pohjois-Karjala tutkimuksineen edustaa mielestäni yhtä tällaista tahoa, vastapuolenaan funktionaalinen lääketiede jonka edustajat on suomalaisessa mainstream lääketieteessä vasaroitu nurkkaan. Lääketieteestä näitä kuppikuntia löytyy muutenkin aika paljon, liekö syynä myös se että lääketeollisuus on tuottoisimpia laillisia (joskaan ei moraalisia) teollisuudenaloja. Ihan turha kuvitella että tällaisessa bisneksessä noudatettaisiin yleviä riippumattoman tieteen periaatteita, yhtä hullua kuin kuvitella että kadunkulmassa piriä myyvä diileri haluaa sinulle pelkkää hyvää tarvittaessa vaikka omista tuotoistaan tinkien.

En usko että Allegro oli niin yksinkertainen etteikö hän tajunnut ottavansa melkoisen riskin kirjansa kanssa. Ajatelkaa nyt mitkä voimat hänellä oli vastassaan: ei pelkästään kristityt vaan myös juutalaiset. Kun lähdet kyseenalaistamaan tällaisten valtaryhmien perustavanlaatuisia dogmeja, kyseenalaistat koko niiden olemassaolon oikeutuksen. Itse asiassa voisi sanoa että Allegro selvisi hyvin vähällä koska häntä ei murhattu. Murhaamisessa on kuitenkin aina se riski että uhrista tulee marttyyri ja hän muuttuukin kuolleena vaarallisemmaksi kuin oli elossa. Sen sijaan tällainen vaivihkaa mutta avoimesti tehty dissaus missä henkilöstä tehdään akateeminen pelle, vastuuton sooloilija ja muutenkin kaikin tavoin halveksittava hahmo on vallanpitäjien näkökulmasta paljon tehokkaampi neutralointikeino. USA:ssa käytetään nykyään aika paljon myös sellaista keinoa että usutetaan IRS (USA:n veroviranomainen) hankalaksi osoittautuneen henkilön kimppuun. Yleensä sieltä aina löytyy jotain koska kyse on kuitenkin luovan verosuunnittelun kotimaasta. Sitten kun jotain löytyy niin verovilpistä nostetaan suuri kohu. Kyseessä on ad hoc-virheargumentti mutta erittäin toimiva sellainen.

Olen kanssasi samaa mieltä, yleinen "virallinen" totuus ei missään nimessä välttämättä ole Totuus. Juuri tuo THL:n ja Pekka Puskan suoraan sanottuna kusetus tutkimus, jonka perusteella meille annetaan terveys ohjeita. Toinen suuri peikko on ilmastonmuutos. En ole asiaan aivan hirveästi perehtynyt mutta itse olen sitä mieltä, että ihmisen ja varsinkin hiilidioksidin osuus muutoksessa on pieni, ellei olematon. Kaikki tutkijat jotka ovat tätä mieltä leimataan ja eristetään ulos, kuten sanoit. En siis tiedä mitä oikeasti on tapahtunu, oliko Allegro oikeassa vai onko kirja viimeinen yritys luoda nimeä tuhoutuneella uralla? Sen verra huonosti koko kääröjen käännöstyö hoidettiin ja salattiin, että siitä jo aikanaan nousi monia salaliittoteorioita ja varmasti nousee vieläkin. Vatikaanikin tietysti vielä puuttui peliin joten on aivan mahdoton sanoa mitä sieltä aikuisten oikeasti on löytynyt. Voin vain lukea "virallista" totuutta näin jälkeenpäin.

Nyt olen aika heikoilla jäillä mutta minua on aina askarruttanut se miten Raamattu viime kädessä koottiin. Käsillä oli läjä erilaisia useamman sadan vuoden aikana kertyneitä potentiaalisesti Pyhän Hengen vallassa laadittuja kirjoituksia josta sitten jonkinlainen toimitusraati päätti että "tuo mukaan, tuo ei". Ns. "musta raamattu" koostuu käsittääkseni parista sellaisesta kirjoituksesta jotka jätettiin ulkopuolelle koska niissä käsiteltiin magiaa ja noituutta. Tavoitteena oli saada aikaan riittävän uskottava ja johdonmukainen teos, jota voidaan sitten markkinoida Jumalan Sanana. Muuten tavoitteissa ei kauhean hyvin onnistuttu mutta markkinointi onnistui yli kaikkien odotusten.

Kuitenkin, eikö ole ilmeinen riski että lopulliseen julkaisuun tuli tekstejä jotka eivät ole Jumalan Sanaa ja vastaavasti siitä jätettiin pois osuuksia jotka ovat juuri sitä? Toimituskunta koostui kuitenkin kaiketi ihan tavallisista ihmisistä, kirjailijoista nyt puhumattakaan.

Tämä on taas sen verran isoa asia, että vaatisi oman aiheen mutta lyhyesti: Juutalaisuudesta ponnistu uusi "lahko" tai "osa" jotka uskoivat Jeesus Nasaretilaisen sanaan. Silloin ei puhuttu mistään "kristinuskosta". He kutsuivat itseään juutalaisiksi. Ongelmia tuli vasta siinä vaiheessa kun ei-juutalaiset halusivat kääntyä "kristityiksi". Pitikö heidän noudattaa juutalaisia puhtaussäädöksiä ja erityisesti; tuliko heidät ympärileikata? Tässä vaiheessa Paavali sekoitti pakkaa puhumalla, että ei tarvitse. Pikkuhiljaa ero uusien, ei-juutalaisten "kristittyjen" ja entisten juutalaisten, nykyisten "kristittyjen" välillä kasvoi.

Toisaalta Roomassa, jossa vallitisi täysi uskonnonvapaus kunhan palvoit myös keisaria, arvostettiin kovasti viisautta ja filosfiaa. Näin ollen tämä uusi uskonto ei ollut varteen otettava monien mielestä. "Ei mitään uutta auringon alla" oli yleinen suhtautuminen kristinuskoon. Oli siis kova työ yrittää vakuuttaa, että kristinusko todella toi jotain uutta ja toisaalta kritityiden täytyi vahvasti nojata Juutalaisuuten, joka oli tunnettu ja tunnustettu, erikoisasemassa oleva, uskonto. Näin Kristityt saivat uskottavuutta kertomalla, että juutalaisten pyhät tekstit ovat myös heidän pyhiä tekstejä mutta, että heillä on siihen vielä lisättävää.

Samaan aikaan gnostilaisuus nosti päätään joka ammensi tiettyjä aineksia myös kristityiltä. Aluksi ei juuri ongelmia ollutkaan. Kristityt olivat vähemmistö ja vainottuja, ei ollut yhteistä kanonista oppia ja kristinuskon eri versioita liikkui paljonkin. Vasta kun kristinuskosta tuli valtauskonto piti uskonto selkiyttää ja yhteinäistää. Noin 400 jKr. sitten lyötiin viisaat päät yhteen ja pitkän työn tuloksena saatiin yksi, yhtenäinen, kirja. Vielä tämänkin jälkeen oli olemassa tekstejä joita sallittiin mutta eivät kuuluneet Raamattuun. Sitten oli vältettäviä tekstejä ja suoraa heresiaa olevia tekstejä. http://www.wsoy.fi/kirjat/-/product/no/9789510308592 siinä taas kirjatärppi asiasta kiinnostuneille, suosittelen.

Olen amatööripohjalta miettinyt paljon juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin välisiä asetelmia. Moni kuvittelee että islamin ja juutalaisuuden välillä on aina ollut Pyhä Sota ja kristityt on aina sympanneet juutalaisia, poislukien lyhyt ajanjakso jolloin erään viiksimiehen johtama Teutoniheimo oli heitä kohtaan hieman ankarampi. Totuus on kuitenkin monimutkaisempi. Keskiajalla juutalaisia vainottiin muualla Euroopassa, mutta muslimien tuolloin hallitsema osa Espanjasta (Andalusia) tarjosi heille turvapaikan. Kyseessä oli muutenkin todellinen sivistyksen kukoistuskausi arabeilla samaan aikaan kun muualla Euroopassa oli meneillään Pimein Keskiaika.

Arabiaksi sanotaan "Salaam alaikum", hepreaksi "Shalom aleichem". Tarkoittavat täsmälleen samaa eli rauhan ja hyvinvoinnin toivotusta. Hieman kärjistäen voisi sanoa että alun perin muslimit ja juutalaiset olivat serkuksia joilla tuli riitaa perinnönjaosta. Molempien serkusten suvut tunnetusti ymmärtävät rahan päälle. Omaisuudesta ne verisimmät vihat aina alkaa, on tullut nähtyä läheltä ihan omankin suvun piirissä. Hengellisten oppien eroavaisuudet syntyvät sitten myöhempien sukupolvien aikana. Kristityt oli ihan samaa porukkaa, toista erkaantunutta lahkoa jolla oli hyvin karismaattinen johtaja.

Siis kyllähän tosiaan kristityt ovat vainonneet juutalaisia iät ja ajat. "Jumalan tappajat" jne. vaikka Jeesus itse oli juutalainen. Mutta eihän faktoilla ole väliä. Btw meidän rakas Lutherimmekin oli erittäin anti-semitistinen ja hänen kirjoituksiaan mm. Natsit (Nazi-kortti käytetty! ) käyttivät. Jos Raamattua uskomme, muslimien ja juutalaisten "kanta isät" ovat tosiaan veljiä; Iisak ja Ismael.

Ihan pakko kysyä teologilta: alkoiko sieniharrastus ennen vai jälkeen teologian opintojen aloittamisen?
Hyvinhän nuo sinänsä sopivat yhteen. Sanoisin jopa niin että vakavasti otettavan teologin kuuluukin hankkia ensi käden tietoa tätä kautta.

Itse olen agnostikko ja vahvasti kallellaan ateismiin, mutta siitä huolimatta on tullut koettua sellaisia uskonnollisia hurmostiloja joissa tuntui siltä että käyn suoraa vuoropuhelua Jumalan kanssa. Ehkä kävin, ehkä en. Oleellista on se että minulle kaikista järkeenkäyvin selitys näille vanhoille pyhille kirjoituksille löytyy juuri tällaisista kokemuksista joita on mahdollista saavuttaa henkisten harjoitusten, meditaation ja - kyllä - myös sienten avulla. Cut the middle man! Et tarvitse gurua, kirkkoa tai pappia selittämään teorioitaan jos sinulla on avaimet  suoraan heidän "lähdearkistoon". Tämä on juuri se asia miksi psykedeelejä pelätään ja demonisoidaan niin paljon.

Harrastus alkoi jälkeen. Itse olen myös sitä mieltä, että jokaisen papin pitäisi vetää sieniä, kuten myös jokaisen päättäjän ja vaikuttajan. Ei tarvitse aktiivista käyttöä mutta kerta tai kaksi. Koin siis suorastaan velvollisuudekseni nauttia sieniä joa ikinä aion ihmisille Jumalasta puhua. Pitkään kutsuin itseäni kristityksi vaikka en sitä ole, en esim. ole ollenkaan varma, että Jeesus erosi mitenkään sinusta ja minusta. Jumalan Poika tulisi ymmärtää yleismaailmallisena. Itse nojaan enemmän buddhalaisuuteen ja hindulaisuuteen, siihen, että olemme kaikki Ykseyden ilmentymää. Mutta on meillä paljon erittäin hyvää mystiikkaa myös täällä lännessä mm. Mestari Eckhart (http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9525534960) joka puhuu juuri tuosta henkilökohtaisesta Jumalan kokemisesta. Tätä ei tietysti katolinen kirkko voinut pureksimatta niellä ja osa Eckhartin saarnoista julistettiin harhaopiksi. Eckhart lähti Vatikaaniin puolustamaan itseään eikä koskaan palannut...

ps. Pahoittelen jos teksti on epäselvää ja jouduin katkomaan kulmia, on hieman kiire mutta mielummin vastaan nyt  kun ei koskaan.

Letcher oman käsitykseni mukaan pyrkii analyyseissään vain indusoimaan epävarmuutta, jotta ajattelu asian tiimoilta voidaan aloittaa puhtaalta pöydältä.

Luin uudestaan aiemmat kommenttisi tässä ketjussa ja tosiaan puhuit vain McKennan ja Wassonin väitteiden purkamisesta, et kumoamisesta kuten asian alun perin tulkitsin.

Eihän tuo Letcher sitten kauhean poleemiselta enää kuulosta.

Ymmärsinkö oikein että periaatteessa hyväksyt sen laajemman teorian koskien entheogeenien roolia uskontojen syntymisessä mutta pidät liioiteltuna sienten roolia tämän viitekehyksen sisällä?

Oletko muuten tutustunut Julian Jaynesin kirjaan Origin of Consciousness in the Breakdown of the Bicameral Mind? Siinä esitetään aika mielenkiintoisia näkemyksiä tietoisuuden kehittymisestä. Jaynesin mukaan 3000-4000 vuotta sitten ihmisillä ei ollut varsinaista tietoisuutta, vaan he toimivat kuten robotit tai alkeellisemmat eläimet yksinkertaisten ärsykkeiden pohjalta reaktiivisesti. Reaktiivinen toiminta tapahtui vasemmassa aivolohkossa. Silloin kun syystä tai toisesta tuli tilanne jota vasen aivolohko ei pystynyt käsittelemään, löyhästi vasempaan kytketty oikea aivopuolisko "puuttui peliin" ja antoi vasemmalle puoliskolle käskyjä kuulohallusinaatioiden muodossa. Vasen puolisko totteli näitä käskyjä siten kuin Jumalan tai alikessun käskyjä yleensä noudatetaan eli ihmeemmin kyseenalaistamatta.

Nykyään tiedämme että sienten vaikutusmekanismissa oleellinen piirre on se että aivolohkojen välinen hubi alkaa toimia eri lailla kuin niinsanotussa normaalitilassa.

Tiedämme myös että tältäkin foorumilta löytyy ihmisiä joilla on jumalkokemuksia sienten vaikutuksen alaisena. Joskus nämä kokemukset on enemmänkin sulautumista yhteen maailmankaikkeuden kanssa, mutta sekään ei ole tavatonta että käydään vuoropuhelua sellaisen Jumalan kanssa joka muistuttaa ihmistä. Tällainen on etenkin kristittyjen Jumala, jolla oli jopa avioton lapsi nimeltä Jeesus. Minusta olisi aika luontevaa ajatella että tämä vuoropuhelu onkin todellisuudessa vuoropuhelua aivolohkojen välillä, loogisia yksiköitä ajatellen ehkä egon ja superegon välillä. Eli Jumala toden totta saattaa löytyä sieltä korvien välistä.

Mitä tulee Jumalalle nöyrtymiseen niin itselläni nousee aina siinä kohtaa trippiä sellainen anarkistivaihde päälle. Ah sitä tunnetta ei voita mikään kun uskallat nousta kapinaan itseäsi vastaan