Näköjään on jo tovi vierähtäny siitä, kun tänne jotain kirjoiteltu, mutta tuli vaan lukiessani mieleen tuosta Heimia Salicifoliasta (AKA Sinicuichi, AKA Sun opener) kertoa hieman omakohtaista kokemusta.
Tässä jonkin aikaa kiinnostuneena eri yrteistä ja rohtokasveista törmäsin netissä tuohon Heimiaan ja kiinnostuin sen mahdollisesta kuuloaistimukseen vaikuttavasta ominaisuudesta. Olis aika nastaa kokeilla minkälaisia sointuja saa kitarasta ilmoille Sinicuichi savujen jälkeen. Tottakai luin myös tästä teen valmistuksesta, mutta toistaiseksi sitä ei ole vielä tullut testailtua. Mahdollisesti laitan tässä joku päivä kattilan kuumaksi ja päivittelen tänne, jos mitään päiviteltävää ilmenee. Ja kuulemma tuoreet lehdet toimisivat parhaiten, sillä jonkun lähteen mukaan (en muista mistä tämän tiedon löysin, enkä jaksa sitä tänne kaivellakaan, kun selailemiani sivuja on ollut kymmeniä) kasvissa olevat alkaloidit tuhoutuvat osittain kuivuessaan.
Mutta asiaan. Kun olin postista hakenut pussillisen tilaamaani kuivattua Heimiaa, kääräisin siitä kolme yrttisätkää ja ryhdyin polttelemaan. Tarkoituksena oli testata tuotteen mahdolliset vaikutukset ja myös arvioida potentiaali mixerinä hippiheinän sekaan. Savu oli aika paksua ja raskasta keuhkoille. Tuli pari kertaa isolle miehelle tippa linssiin. Maku oli ihan ok. Sellainen "hedelmäinen". Positiivinen yllätys oli se, kuinka helvetin hyvin tämä palaa! Pystyi pitämään kävellessä hieman paussia polttelusta ja hetken kuluttua jo sytkäriä esille kaivaessa huomata, että sehän perkule kytee vielä. Iso plussa siitä.
Toinen yllätys oli se, kuinka paljon tää kasvi laittaa syljen erittymään. Sai välillä oikein purskautella sylkeä maahan, kun ei tahtonut nielu pysyä perässä. Tästäkin annan plussaa ihan siinä mielessä, että tämä ominaisuus auttaa taistelemaan vastaan sitä tuttua ganjan aiheuttamaa kuivuvaa suuta, jos tätä aikoo mixata sen sekaan.
Polteltuani sätkät, painuin sisälle kuulostelemaan tunnelmia. En huomannut minkäänlaista vaikutusta kuuloaistiin, enkä näköaistiin. Kuulemma joillakin tämä kasvi vaikuttaa myös näköistiin antamalla ympäröivälle maailmalle kultaisen "hohteen". Siitä ilmeisesti myös nimitys Sun Opener. Yksi kaveri tuli käymään tässä vaiheessa iltaa ja huomasin oloni erittäin rennoksi ja vähän höntiksi. Semmoinen hieman kuutamolla oleva olo, vähän kuin olis just heränny parin tunnin päikkäreiltä. Ei oikeen tahdo juttua irrota, vaikka kaveri olikin puheliaalla tuulella. Myöhemmin illalla iski aikamoinen päänsärky, mutten tässä vaiheessa sitä tajunnut mitenkään yhdistää Heimian poltteluun. Myöhemmin huomasin päänsäryn iskevän lähes joka kerta polttaessani pelkkää Heimiaa. Tästä vähän miinusta.
Tämän kokeilun jälkeen olen sitä sotkenut ganjan sekaan, ja todennut sen ihan toimivaksi jatkeeksi. Palaa hyvin eikä pääse niin pahasti se kuiva suukaan yllättämään. Vähän turha koittaa grindailla, kun kuivat lehdet ovat ohuita tikkuja, jotka suurin osa vaan tippuu reikien läpi. Sormipelillä saa mainiosti hienonnettua.
Kerran olen huomannut audatiivisia ja visuaalisia vaikutuksia Sinicuichia polttaessa ganjan kanssa. Käppäilin öiseen aikaan pihalla poltellen, kun kuulin jossakin lähistölla auton varashälyttimen alkavan huutaa. Hetken sitä kuuntelin, mutten pian enää kiinnittänyt siihen sen suurempaa huomiota. Jatkoin kävelyä, kunnes n. 10 minuutin kuluttua tajusin edelleen kuulevani saman varashälyttimen huutavan. Pysähdyin kuuntelemaan tarkkaan, mistä ääni tulee. Ääni tuntui voimistuvan ja piippaus kiihtyvän. Lopulta piippaus sulautui tasaiseksi, jatkuvaksi ääneksi ja tajusin, että sehän perkele tuli nupolini sisä-, eikä ulkopuolelta. Elämäni omituisin tinnitys. Se ei ollut mikään konemainen piippaus, vaan paljon... hmm.. "elävämpi". Jotenkin se kuulosti luonnolliselta ääneltä, vaikken ikinä missään ole kuullut luonnon pitävän sellaista ääntä. Kun oikein keskityin ääneen, se tuntui valtaavan koko maailman. Kaikki muut äänet jäivät sen alle. Mutta jos en täysin keskittynyt, ääni "hiljeni" taustalla kuuluvaksi tinnitykseksi. Muutkin äänet alkoivat kuulostaa jotenkin rapeammilta. Miten alfaltti rahisi jalkojen alla ja lehdet suhisivat puissa. Tuuli tuntui puhaltavan melkein pään lävitse ja vaatteiden kangas rätisi. Painuin takaisin kotiin, jossa huomasin käytävän valon olevan tavallista kellertävämpi, ja kaikki oranssiin tai keltaiseen viittaava materia jotenkin pisti silmään erilailla. Plasebon mahdollisuutta näköhavaintojen osalta ei poissuljettu, mutta audatiiviset efektit oli niin huomattavia, että uskon niiden olevan ihan oikeaa vaikutusta. Varsinkin, kun en odottanut saavani mitään vaikutusta tästä kasvista mixerinä.
Yhteenvetona sanoisin, että mielenkiintoinen kasvi. Kokeilemisen arvoinen. Ei tunnu toimivan aina, eikä kaikilla, mutta jos siitä sattuu saamaan vaikutusta irti, on se ihan mielenkiintoista. Olisikohan kyseessä mahdollisesti käänteis toleranssi..?
Ei välttämättä perinteisessä mielessä mitenkään psykedeelistä, mutta kiinnostavalla tavalla erilaista kuitenkin.
Jos ei tykkää tupakkia sekoitella savuihinsa (niinku meikäläinen) toimii Heimia Salicifolia ainakin omasta mielestä ihan pätevänä jatkeena. Tosiaan, en ole vielä sitä teetä kokeillut, mutta sekin päivä koittaa vielä tässä, kun saan aikaiseksi. Jos tästä vuodatuksesta kukaan sai mitään irti, niin se on mainiota. Jos ei, niin ainakin oli meikäläiselle mukavaa ajanvietettä kirjoitella.
