Liian intensiivistä trippiä voinee myös hillitä bentsoilla(diatsepaami sekä klonatsepaami, miksei muutkin) ainakin hapon kanssa. Joku tarkemmin asiasta tietävä voinee valaista asiasta, itellä ei oo koskaan sienien kanssa mennyt siihen että tarttis tripin keskeytystä miettiä

Liian intensiivistä trippiä voi hillitä myös esimerkiksi rohtovirmajuurella (Valeriana officinalis), jota voi nauttia joko teenä tahi alkoholiuutteena. Olen tästä jaaritellut täällä joskus aiemminkin, mutta jaaritellaanpa lisää:

Kuivattua rohtovirmajuuren juurta saa joistain luontaistuotekaupoista. Juuresta voi hauduttaa teetä niin, että käyttää noin gramman juurta kupilliseen lämmintä vettä. Ei kuumaa, sillä liika kuumuus tuhoaa virmajuuren vaikuttavat ainesosat. Teetä haudutetaan kauan. Useampi tunti on parasta, mutta puolisen tuntia vähintään. (Itse saattaisin hyvinkin tehdä niin, että laittaisin valerianateen valmiiksi hautumaan, jos olisin aikeissa trippailla esimerkiksi kovin isoilla annoksilla. Valeriana kun auttaa myös nukahtamisessa, joka voi tripin jälkeen olla haasteellista.)

Helpoiten käytettävään muotoon juuren saa kuitenkin uuttamalla sen alkoholiin. Uuttaminen ei ole vaikeaa. Punnitaan yksi osa juurta ja viisi osaa vähintään 40% alkoholia sisältävää maustamatonta viinaa tahi vodkaa. Mielellään 60% tai jopa 80%, mutta ei alle neljänkympin, tai uutteesta ei tule kelpoisaa. Juuret ja alkoholi laitetaan tiiviiseen lasipurkkiin (mielellään tummaan, mutta kirkaskin käy) ja annetaan olla siellä vähintään kuukausi, mutta mitä pidempään, sen parempi. Purkkia sekoitellaan välillä. Saa ravistaakin ihan kunnolla, kunhan varmistaa, että kansi on oikeasti tiivis. Kuukauden-parin kuluttua uute siivilöidään ja juuret voi heittää mäkeen. (Kannattaa kaadella uute kahvisuodattimesta, niin lähtee kaikki se pienikin moska pois.)

Tällä tavalla valmistetun uutteen annostus on noin 20-30 tippaa, jos sitä käytetään nukahtamista edistämään. Hankalan tripin ollessa kyseessä kannattaa ottaa isompi annos, jos haluaa koko tripin poikki. Ilmeisesti sokeri tehostaa tätä vaikutusta. Itse ottaisin varmaan 40-50 tippaa, jos olisi moinen tilanne.

HUOM. Valeriana ei sovi kaikille. Joillekin siitä voi tulla ns. valerianakrapula, joka on oireiltaan jokseenkin etanolilla aiheutetun krapulan kaltainen. Päänsärkyä, heikotusta, pahoinvointia. Ennen kuin päätyy ottamaan isompia annoksia ko. kasvia, kannattaa sen sopivuus itselle testata pienemmällä annoksella, esimerkiksi kymmenellä tipalla uutosta. Jos tästä tulee huono olo, ei kannata käyttää kasvia kuin äärimmäisessä hädässä ja ottaen huomioon se, että jos pienestä annoksesta jo tulee paha olo, niin isosta annoksesta tulee vielä pahempi. Valerianakrapula ei ilmeisesti ole vaarallista, mutta epämukavaa se on.

Myös muihin rauhoittaviin kasveihin kannattanee tutustua. Miedompia ovat esimerkiksi kamomilla, laventeli, mintut ja humala ja voimakkaampia esim. kaliforniantuliunikko (Escholzia californica), joka ei ole päihdyttävä, vaikka unikko onkin.