Noniin. Pitkän haaveilun jälkeen sain postiluukusta itiöruiskuja ja nyt pääsen vihdoin hommiin. Melkein kaikki tarvikkeet on jo hommattu, haluaisin vielä muutamaan kysymykseen varmistusta ennen kuin aloitan hommat:

Kattilassa höyryllä steriloiminen: HuMy oppaassa sanotaan laittamaan korokkeet lasien alle, miksi? Mikä olisi paras sellainen koroke joka palvelee tarkoitustaan?

Desinfiointiaineesta: Jos laimennan Sinol polttonestettä vedellä 7:3 suhteella suihkepulloon, tämä varmaan toimii pintojen ja työvälineiden desinfiointiin?

Micropore-teipistä: Onko tätä syytä desinfioida ennen pistoskohtien peittämistä?

Valmiista rihmastosta: Voiko täysin kasvanutta rihmastokakkua pitää lasissaan esim.  parin viikon ajan jos ei ajankohta sovi "sienivaiheen" aloittamiseen? Vai onko syytä siirtää kakut kasvuympäristöön heti kun mahdollista, onko riskinä että sienet syntyy lasien sisälle? 

Eipä muuta. Kiitos jo etukäteen! Olen todella innoissani tästä.

Lainaus

Kattilassa höyryllä steriloiminen: HuMy oppaassa sanotaan laittamaan korokkeet lasien alle, miksi? Mikä olisi paras sellainen koroke joka palvelee tarkoitustaan?

Koska kattilan metallinen pohja on vettä kuumempi ja lasi saattaa haljeta, jos se on kuumaa metallia vasten. Sopiva koroke on esimerkiksi lautanen.

Lainaus

Desinfiointiaineesta: Jos laimennan Sinol polttonestettä vedellä 7:3 suhteella suihkepulloon, tämä varmaan toimii pintojen ja työvälineiden desinfiointiin?

Hyvin toimii.

Lainaus

Micropore-teipistä: Onko tätä syytä desinfioida ennen pistoskohtien peittämistä?

Ei tarvitse.

Lainaus

Valmiista rihmastosta: Voiko täysin kasvanutta rihmastokakkua pitää lasissaan esim.  parin viikon ajan jos ei ajankohta sovi "sienivaiheen" aloittamiseen? Vai onko syytä siirtää kakut kasvuympäristöön heti kun mahdollista, onko riskinä että sienet syntyy lasien sisälle?

Umpeen rihmastoituneita kakkuja voi hyvinkin pitää pari viikkoa odottamassa sopivaa hetkeä laittaa fruittaukseen. Ilmanvaihdon (hapen) lisääntyminen terraarioon laittaessa oikeastaan vasta innostaa rihmaston tekemään itiöemiä. Jos kakkuun ehtiikin tulla muutama pikkupinni jo astiassaan, ei sekään haittaa mitään.

PS. Liitin tämän ketjun sekalaisiin kasvatuskysymyksiin.

Kiitos! Liian innoissani lähdin kirjoittelemaan, huomasin vasta tämän langan.

Valmiista rihmastosta: Voiko täysin kasvanutta rihmastokakkua pitää lasissaan esim.  parin viikon ajan jos ei ajankohta sovi "sienivaiheen" aloittamiseen? Vai onko syytä siirtää kakut kasvuympäristöön heti kun mahdollista, onko riskinä että sienet syntyy lasien sisälle? 

Ystävälläni oli noin vuoden rihmaston valloittamat riisipussit jääkaapissa odottamassa siirtoa kasvualustaan. Kun siirto viimein tehtiin, toimi rihmasto yhtä hyvin kuin "tuore" vastaava.

Tuo rikkominen ja ravistelu mietityttään noissa valmisriisipusseissa? Microporeteippi saattaa hyvinkin vettyä kun noissa mun bägeissä on runsaahkosti kosteutta. Pitäiskö vähän rikkoa ja ravistella varovasti ja laittaa vaikka tuplateipit? 

Suosittelisin kyllä sekoittamaan riisipuseja, sillä itselläni muutamat menivät pilalle liiallisen kosteuden takia, kun ei tullut sekoiteltua. Toimivat kyllä, mutta yli puolet riisistä oli muuttunut limamaiseksi ja levittäytyminen pysähtynyt. Ulkopuolisesti näyttivät ihan kelvollisilta, mutta haju paljasti.
Teipin kanssa ei ole ollut ongelmia, kun olen säilyttänyt pusseja pystyssä. Muutamat jotka olivat vaakatasossa menivät piloille, homeen päästyä kostuneen teipin kautta sisään.
Olen untuvikko näissä hommissa, joten pienellä varauksella

Täytyykö kahvinpurujen olla käytettyjä? Löytyykö kahville vaihtoehtoa?

En itse juo kahvia, joten ajattelin onko se käytetyt purut lisätty tuohon Ghetto Oppaaseen vain säästö tarkoituksessa vai onko sille joku muu merkitys, esim. käyttämätön kahvi on liian hapokasta? Jos se kahvin huuhteleminen on itse asiassa tarpeen ennen pästörointia, niin mikä olisi paras tapa tehdä se ilman kahvin keitintä? Kiehauttaminen ja siivilöinti?

Ilmeisesti kahvi on mukana reseptissä ravinteiden takia, ja se onkin halpa tapa lisätä nuo ravinteet kasvualustaan mutta tuli vaan mieleen että löytyykö jokin korvike tälle jos jostain syystä kahvia ei olisikaan saatavilla?

Hyvää päivän jatkoa kaikille ja loistavaa viikonloppua! Täällä meilläpäin on ainakin erittäin mukavat kesäsäät. 

Hei, kukaan kasvattanut Blue Meanie tai Penis Envy sieniä?
Mulla olisi molempia nyt tuloillaan riisipusseissa, mutta tuo toissijainen kasvualusta mietityttää, että riittääkö kun laittaa normi seokseen (kookos kuitu, kahvi , perliitti) lisäksi huuhdottua hevosen lantaa? Tietysti kaikki pitää pastöroida. Olisiko vinkkejä antaa, ettei mennä perse edellä puuhun

Ei strainilla ole merkitystä kasvatuksen kannalta, jos tässä on kyse Blue Meanie -nimellä myydystä P. cubensis -kannasta.

Samaa mieltä, tosin täytyy mainita näin varoittavana tarinana että aikoinaan tein isomman satsin PF-tek kakkuja kolmesta eri P. Cubensiksen kannasta.

Päädyin laittamaan osan kakuista terroihin sellaisinaan ja osan käytin substraattina toissijaisiin kasvualustoihin. Olin unohtanut merkata mikä kakku oli mitäkin kantaa ja siinä meni sitten useampaa kantaa sekaisin per sama kasvualusta.

Lopputuloksena oli että kaikissa toissijaisissa kasvualustoissa oli hyvin heikko sato siinä missä PF-tek kakut sellaisenaan tuottivat OK sadon. Kontaminaatioita ei ollut. Näin jälkikäteen mietittynä ainoa selittävä tekijä oli se että "ristiin" sekoitetut kannat ovat biologisesti (?) niin erilaisia että ne eivät voi tuottaa yhtenäistä rihmastoa vaan päätyvät kilpailemaan keskenään, vähän samaan malliin kuin kahden eri kasvin juuret olisivat samassa juuritilassa. Tosin vielä sillä erolla että siinä missä kasvilla on "centralized" kasvujärjestelmä (siemen, itu, juuret, varsi ym). missä sienirihmastolla on "decentralized" kasvujärjestelmä (rikottu rihmasto kasvaa takaisin yhteen) tuossa omassa setissä oli se ongelma että rihmastosta ei koskaan kasvanut yhtenäistä pohjaa vaan eristyneitä "spotteja" kahden rihmaston välillä.

Muuten sienien kasvatus on yksinkertaisempaa hommaa ainakin kantojen välillä vs. esim. hampun kasvatus. Jos on P. Cubensis (oli mitä kantaa tahansa) niin kasvatus on palttiarallaa identtinen toimenpide riippumatta kannasta siinä missä hampun kanssa eri kantojen välillä voi olla hyvinkin äärimäisiä eroja esim. sadon määrän, tautiherkkyyden, ravinnevaatimusten, kukan voimakkuuden, vaikutusten laadun ym. välillä.

Sienillä vastaava ero on lähinnä lajien välillä (P. Cubensis, P. Azurescens ym). ja tämäkin ero tuntuu olevan itse sienissä lähinnä vaikutusten voimakkuudessa kuin niiden luonteessa ja niissä metodeissa (miten ja missä) niitä lähtökohtaisesti voi kasvattaa.