Olen päättänyt lopettaa tupakoinnin, tai ainakin pitää siitä taukoa. Tuntuu, että on tapahtunut joku kokonaisvaltainen valaistuminen asian suhteen, mitä on vaikea pukea sanoiksi. Sienilläkin voi olla osuutta asiaan. Kun pohdin asiaa, niin löydän joitakin tekijöitä lopettamisen puolesta ja joitakin jopa vastaan.
Lopettamisen puolesta:
- Fyysinen/henkinen puhdistumisen tunne ja haju-/makuaistin parantuminen.
- Syksyn psykedeelikuuri (8 trippiä) sai aikaan oudon vaikutuksen: Vaikka itse tripeillä savukkeita kului melkoiseen tahtiin, niin matkojen jälkeen ei huvittanut polttaa kovinkaan paljon.
- Juoksin jonkin aikaa sitten 2800 metriä cooperin testissä. Se on ihan hyvä tulos ottaen huomioon melko vähäisen liikuntaharrastuksen. Juoksun jälkeen oli kuitenkin muutaman tunnin ajan hankala hengittää, tuntui siltä kuin olisin saanut lievän astmakohtauksen. Tupakointi on selvästi vaikuttanut maksimi hapenottokykyyni alentavasti.
- Em. cooperin jälkeen minulla on tullut välistä (varsinkin kesken pitkän puheenvuoron) samanlaisia hengenahdistuksia. Yskiminen tuntuu auttavan, mutta kuitenkin...
- Tuntuu, että ehkä kuitenkin haluan kuolla johonkin muuhun, kuin keuhkosyöpään.
- Yleensä minulla on kulunut noin kaksi askia viikossa. Se ei ole ihan hirveän paljon, mutta kuitenkin sen verran, että aiheuttaa jonkin verran kustannuksia (kymppi viikossa). Jos säästän ne rahat, niin voin vuoden päästä käydä vaikka Amsterdamissa tai tehdä vaellusreissun Lappiin. Saattaahan siinä toki käydä niin, että yli jäävät rahat kuluvat sitten muuhun elämiseen ja säästöön ei jää. Mutta varmaankin ne parempaan tarkoitukseen menevät, kuin savuna ilmaan.
Lopettamista vastaan:
- Tällä hetkellä monet asiat vituttavat oikein urakalla ja ihmettelen itsekin, miksi juuri tässä vaiheessa lisään kärsimystäni tupakkalakolla. Tuntuu, että loogisempaa olisi lopettaa jossain muussa vaiheessa, kuin "aallonpohjalla".
- En ole keksinyt oikein mitään niille paikoille, missä olen polttanut röökiä. Ehdotuksia otetaan vastaan...
Yhteenveto:
Olotila on välistä todella mahtava, kun mietin lopettamisesta aiheutuvia hyötyjä. Valitettavasti minua myös vituttaa ankarasti, kun olen päättänyt vieroittautua tästä paheestani, ja en anna itselleni mahdollisuutta siihen nautintoon, minkä ennen sain.
Aloitin aikoinaan tupakoinnin melko oudosta syystä. Eräs tyttö sanoi, että olin vaikeasti lähestyttävä, "liian täydellinen". Minua otti aikalailla päähän tuo lausunto. Halusin jotenkin järkyttää häntä ja samalla purkaa vitutusta johonkin hieman itsetuhoiseen. Aloitin polttamisen. Nyt ne ajat ovat kaukana ja olen melko vahvassa koukussa tuohon turhaan (minun tavalla käytettynä) aineeseen. I want out, niinkuin Helloweenin biisissä lauletaan.
Loppukevennykseksi mainittakoon, että olen päättänyt polttaa salviaa (lehteä) jos tupakanhimo yltyy niin suureksi, että jotain savua on sisään saatava. Toistaiseksi ei ole huvittanut niin paljon. Lakko alkoi viime sunnuntaina noin klo 18 ja on kestänyt siitä lähtien. Wish me luck...
-pampula-