Psilocybe tampanensis ja P. mexicana -lajeja hyödynnetään kaupallisesti ns. tryffeleiden (jotka tunnetaan myös nimikkeellä philosopher's stones) kasvatuksessa. Huumedokumentoija Hamilton Morrisin varsin erinomainen raportaasi tryffelibisneksestä ja sen synnystä löytyy Vice-lehden sivuilta: Shroom Ban.

"Tryffelit" ovat maanalaisia pahkoja, joihin rihmasto kerää ravintovarantoja (latinankielinen termi näille on sclerotium). Pahkoja muodostuu, kun rihmasto kasvattaa elinalaansa ja/tai talvehtii, eikä se tuolloin kasvata itiöemiä.

Psilocybe cubensis ei muodosta pahkoja. Tämä voi johtua sen luontaisesta taipumuksesta kasvaa ripeästi lantakasoissa, jotka tarjoavat lempeät ja ravinnerikkaat kasvuolosuhteet. P. tampanensis ja P. mexicana sen sijaan elävät ruohikkoisilla maastoilla metsien liepeillä ja joutuvat toisinaan pakkasenpuremiksi. Ja mikä muu psilosybiinisienten laji osuu näihin tuntomerkkeihin? Kyllä vain; Psilocybe semilanceata, eli supisuomalainen suippumadonlakki.

Aiheesta löytyi hyvin vähän mainintoja mistään tavanomaisista lähteistä. Madonlakkiprofessori Jochen Gartzilta luonnollisesti löytyi yksi tiedonpalanen, mutta valitettavasti se oli sisällöltään hyvin niukka. Mycotopiassa joku mainitsi löytäneensä suippumadonlakkien kasvualueelta jonkinlaisia pahkoja, mutta niiden laji jäi epäselväksi.


Asiaa selvitellessäni sitten muistuikin mieleen eräs sienireissu, jolloin ystäväni repi ylös itiöemiä puskevan ruohotupon, jonka jälkeen hajotimme sen osiin ja havaitsimme juurakon seassa ruskeanharmaita purukumimaisia kokkareita. Valitettavasti emme ymmärtäneet maistaa tätä tuotosta, enkä siten osaa sanoa varmaksi, että olivatko nämä pikkuruiset pahkat aktiivisia vai eikö.

Lupaan ensimmäisille suippumadonlakkien pahkoja maistaneelle kokeilijalle rutkasti plussakarmaa ja muita palkintoja!

Löytyikin lisää aineistoa. Gartzin paperissa New aspects of the occurrence, chemistry and cultivation of European hallucinogenic mushrooms seuraava maininta:

No indole derivatives have been detected in the mycelia from a surface culture of P. semilanceata on liquid malt extract media. In contrast to these results a fruiting of the species (figure 2) yielded fruit bodies with a similar high level of alkaloids as the naturally grown mushrooms (table 1).

Tämä on ymmärrettävä siten, että ainakaan laboratorio-olosuhteissa  kasvaneiden suippumadonlakkien rihmastossa ei esiinny psykoaktiivisia ainesosia. No, yrittänyttä ei laiteta.