Tässä fundeerasin että varmaan monella "täällä" hengailevista on jonkinlainen näkemys siitä minkälaisten asioiden/ideoiden/ravinnon/päihteiden kombotus johtaa "hyvään" elämään. Hyvyys on tietysti äärimmäisen arvolatautunut käsite joka vaihtelee henkilöstä toiseen, mutta kiinnostaisi tietää millaista elämää pidätte "hyvänä" ja mitä sinne päästäkseen olisi tehtävä/tavoiteltava.

Ainakin itselläni tuntuisi tällä hetkellä pelittävän kombo:

- maltillisen karppauksen dieetti
- taikasienet
- liikunta/retkeily
- kombutsan juominen
- mystinen henkisyys
- netti sopivina annoksina
- merkityksellisiltä tuntuvien ihmissuhteiden viljely
- meditointi

Ehkä toivoisin elämältäni jonkinlaista objektiivisen näkökyvyn kehittymistä tai henkistä kasvua, ongelmani vaan tahtoo olla siinä että harvoin, hyvin harvoin kohtaan ihmisiä, jotka tuntuisivat edes jollain lailla henkisesti stimuloivilta. Päällimmäisenä on epämääräinen tunne siitä että työkalupakistani puuttuu niitä instrumentteja, jotka voisivat auttaa pääsemään haluamaani suuntaan. En edes tiedä pitäisikö sääliä vai kadehtia niitä, joille päämäärä ja  tekeminen ovat kristallinkirkkaita asioita.

Unohdin omasta listastani noi kalaöljykapselit. Ihan myönteisiltä ovat vaikuttaneet, välillä jos kapselin vetäisee tyhjään mahaan niin siitä irtoaa jonkinlainen lievä "high". Tuntuu ainakin sairastelut jääneen vähemmälle ja oireet lievemmiksi kun aloin noita syödä ja kombutsasta elimistö saa suoraan aminohappoja mahdollisten vaurioiden korjailuun.

Tarviiko tohon metyylifenidaattiin ihan (vale)lääkärin reseptin vai netistäkö tilailet?

Ihan fiksuja käytäntöjä edeltävillä. En nyt jaksa alkaa listaamaan omiani, mutta mainitsempa tästä jos joku vaikka innostuisi ja hyötyisi siten.

Eli binaural beats tai tässä tapauksessa Holosync on aiheena. Muistan harrastaneeni aihetta joskus aika monta vuotta sitten bwgenillä, joka oli edullinen ohjelma johon oli presettejä saatavilla. Silloin harrastin tuota noin kolme kuukautta ja muistan että silloin melko paha ahdistus ja alakulo väistyi, aloin kiinnostumaan perus mindfulness jutuista kuten Eckhart Tollesta ja muista. Käytin tuota ohjelmaa 45 aamulla ja saman verran illalla ja tein esimerkiksi pitkiä kävelylenkkejä joiden aikana pyrin olemaan tietoisesti enemmän mindfull tai valpas.

Ajatuksena on kuunnella kuulokkeilla huminaa, joka sitten vaikuttaa aivojen toimintaan taajuutta laskien. Kuulostaa vähän epämääräiseltä, mutta tuon toimivuudesta on ihan tieteellistä näyttöä. Ihmisten kyvykkyys kyetä rentoutumaan ja keskittymään tuolla tavalla ääneen ja antaa poikkeavan tajunnantilan ottaa valtaansa epäilemättä vaihtelee, mutta perusmekanismi on robustilla perustalla. Liikkeellä on monenlaista tuotetta ja vielä epämääräisempää mainosta, mutta ei pidä antaa sen hämmentää vaan hakea piraattilahdesta suosittu tuote ja laittaa itse kokeiluun.

Sittemmin olen meditoinut aika aktiivisesti useamman vuoden, joka päivä. Olen myös joitakin aikoja varannut pelkästään meditoinnin tekemiseen, aamusta iltaan. Koen että olen edistynyt meditoinnissa, mikä nyt tässä yhteydessä tarkoittaa kykyä vähentää mielen aktiviteetteja melko nopeasti keskittymällä objektiin kuten hengitykseen. Jhanoista himpun verran kokemusta. Viimepäivinä olen kuitenkin kokeillut tuota Holosyncin ekaa leveliä, tunti aamulla ja illalla ja olen ihan tyytyväinen. Tuolla pääsen sekä aamulla että illalla melko varmasti syvää meditaatiota muistuttaviin tiloihin aika varmasti ja melko vähällä vaivalla.

Ne eivät ole minusta täysin samoja kuin syvät meditatiiviset tilat vaan holosyncissä on enemmän dissosatiivisia piirteitä ja tajunnantaso tuntuisi laskevan hiukan. Se normaali meditatiivinen kirkkaus siis vähän kärsii, mutta se aivojen toimintojen laskeminen (mielenmuodostelmat  - sankharat) on tuttua ja menee aika pitkälle. Normaalisti keskityn myös johonkin ruumiilliseen stimulukseen niin myös käsitys kehosta säilyy hienosti. Tuo on enemmänkin putoamista mustaan tyhjyyteen. Tarkoittaen lähinnä että ruumiinkuva alkaa pikkuhiljaa kadota ja mielen toimintoihin voi keskittyä "objektiivisesti" niihin samaistumatta jolloin niiden katselu ja niiden rentouttaminen on mahdollista tavalla joka nyt ei ainakaan joka kerta kotona meditoidessa onnistu. Ajatukset ja niiden kaltainen toiminta lakkaa lähes kokonaan, mutta ainakin toistaiseksi työmuistissa on jonkin verran epämääräistä sisältöä ja huomio lähtee harhailemaan ihan normaalisti aika ajoin. Sanotaan että touhu on noin hiukan vaivattomampaa kuin istua se normaali tunti jakkaralla kun selkeästi on tunne että muutos tapahtuu ulkopuolisesta voimasta. Uskaltaisin sanoa että tietyssä mielessä menen syvemälle kuin normaalina tunnin aamusession aikana, joskin siis vähän eri paikkaankin. Itsellä takana joku yli tuhat tuntia tyynyllä nokottaen, ehkä vähän reilu niin on myös autenttinen vertailukohta.

Hyötyä tuosta on lähinnä se että kun aivot noin väkipakolla väännetään pienemmille taajuuksille niin ne todellakin sitten ovat siellä. Palautuminen ei tapahdu ihan heti vaan uudet mielenmuodostelmat tulevat paremmin näkyviin, keskittymiskyky on selkeämpi ja työmuisti paremmin käytössä. Tuossa kääntöprosessissa aivoissa epäilemättä tapahtuu myös suotuisiksi tulkittavia asioita. Samalla ehkä vähän pöllähtänyt olo, mutta kaikkea ei voi saada. Jollain tasolla on kokonaisvaltaisemmin parempi olo. Rentoutuessa tulee myös vastaan ihan samalla tavalla kuin meditoidessakin mielessä ja ruumiissa olevia jännityksiä, jotka sitten pompahtavat tietoisuuteen ja niiden kanssa on tultava toimeen. Siinäkin mielessä tuo muistuttaa ihan perinteistä meditaatiota. Kokeilin eilen ihan normaali kököttämistä ja sen aikana tupsahdin aika nopeasti syvemmälle kuin normaalisti eli vaikka viikko sitten. Noihin syvempiin tiloihin menemiseen liittyy usein sellainen tietty arkuus ja pelokkuus, jonka varmaan voi osin sivuuttaa käymällä niissä noin "keinotekoisesti" jolloin ne ovat aivoille ja tietoisuudelle jo ennestään tuttuja.

Ajattelin nyt tehdä ihmiskokeen ja käyttää tuota aamulla ja illalla tunnin. Uskallan suositella tuota jo nyt ainakin kokeiltavaksi vaikka viikon ajaksi myös muille. Kaksi tuntia voi kuulostaa aika paljolta ajankäytöllisesti, mutta käytännössä toinen tunti jo vähentää vastaavan määrän unentarvetta eli samalla tavalla kuin perinteisen meditaation kanssa. Vanhasta tottumuksessa tuplaan valmistajan suosituksen mikä ei välttämättä ole kauhean viisasta, mutta sitten voi vähentää ja muuttaa toisen session ihan perinteiseksi kököttämiseksi. Toisaalta aivot ovat jo aikaisempien kokeilujen jälkeen tottuneet käsittelemään tuollaista äänisignaalia ja aika nopeasti "uppoan" näköjään. Monet ihmiset raportoivat netissä merkittäviä emotionaalisia muutoksia noiden kasettien jälkeen. Luottamusta herättää erityisesti se että monet raportoivat merkittäviä negatiivisia vaikutuksia, mitä on vähän hankalampi selittää enää plasebolla tai toiveajattelulla.

Jännää. Holosync vaan hakukoneeseen niin pääsette osalliseksi. Sanottakoot että kandee varata hyvät kuulokkeet, parinkympin mallit on kuitenkin aika heikkoja esityksiä yleensä. Itse olen käyttänyt Sonyn studiokuulokkeita ja nyt Sennheiserin laatukuulokkeita, jotka aivan varmasti toistavat myös alapään äänet.

Epäilemättä tuossa on potentiaalia pelastamaan monen elämä. Jos tuntuu siltä että olisi kiva meditoida, mutta ei oikein osaa ja keskittymiskyky on päin vittua stressin, masennuksen, ahdistuksen tai minkä tahansa vuoksi niin tuo holosync tai vastaavat ovat ihan hyvä lähtökohta.

Päihteiden kanssa en ole kokeillut.

Omavaraisessa elämäntavassa olisin täysin oman itseni herra, kunnes kuolo korjaa.
Mietippä iha iteee!

Nämä ovat mielenkiintoisia ajatuksia, minkä toteuttaminen voi olla käytännössä hyvin vaativaa. Sitten kun alkaa todella suunnittelemaan, huomaa pian asioiden haastavuuden. Mitä pidemmälle kohti symbioottista luontosuhdetta haluaa ja mitä kauemmas sivistyksestä, sitä monipuolisempia taitoja selviytyminen nykyajan köyhtyneessä luonnossa vaatii. Eikä tämän tyypin onnela ole mahdollinen kuin hyvin harvoille, joten itsekeskeinen ratkaisu yhteiskunnasta irtautuminen omalla tavallaan on.

Yksi hyvä dokumentti tulee mieleen, mikä kuvaa tämän tyyppisiä pyrkimyksiä/elämäntapaa (taisi joku postata tämän joskus Tietoiseen-foorumille). Dokumentti kertoo Surnu-Pekasta, joka elää erakkona Vätsärin erämaassa Inarin suunnalla. Siitä vain katsomaan ja inspiraatiota etsimään! Ei voi olla ihailematta Surnu-Pekan taitoja, mitkä ovat mahdollistaneet tällaisen elämäntavan. Ja maisemat ovat hyvin kauniit, niinkuin ne Lapissa on.

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/surnu-pekka_elaa_erakkona_lapin_eramaassa_51927.html#media=51930

Nämä ovat mielenkiintoisia ajatuksia, minkä toteuttaminen voi olla käytännössä hyvin vaativaa. Sitten kun alkaa todella suunnittelemaan, huomaa pian asioiden haastavuuden. Mitä pidemmälle kohti symbioottista luontosuhdetta haluaa ja mitä kauemmas sivistyksestä, sitä monipuolisempia taitoja selviytyminen nykyajan köyhtyneessä luonnossa vaatii. Eikä tämän tyypin onnela ole mahdollinen kuin hyvin harvoille, joten itsekeskeinen ratkaisu yhteiskunnasta irtautuminen omalla tavallaan on.

Kiitos linkistä, täytyy kurkata!

Asioiden haastavuus tuntuu sitä voimakkaammalta, mitä vähemmän asiaan on perehtynyt, tottakai.
Suomessa luonto on kuitenkin sen verran monipuolinen, vielä, että sen suhteen ei ongelmia suuremmin voisi kuvitella tulevan.
Mielestäni olet väärässä tuosta, että tämän tyypin elämäntapa "onnela", olisi mahdollinen vain harvoille.
Eihän tämä minultakaan ole vaatinut kuin muutaman vuoden perehtymistä asiaan. Varsinkin ennakkoasenteet ovat kaikissa asioissa kehittymisessä todella merkittäviä.
Teon itsekkyydestä en menisi vannomaan myöskään. Tässä nykyisessä systeemissä vastuun kantaminen omasta olemassaolosta on lähes mahdotonta.
Toisin kuin omavaraisessa systeemissä, kohtaat täydellisesti tekemäsi työn tuloksen. Tässä on jopa hieno haaste; kuinka vähällä tekemisellä sitä pystyisikään tulla toimeen loistavasti!


Suurin ongelma tuntuisi olevan se, että kaikki tieto on niin hajallaan liittyen omavaraisuuteen.
Juuri tähän tiedonhankintaan on kulunut valtavasti energiaa, mutta pidän kuitenkin tiedonhakemisesta.

Tässä on suunnitelmat omavaraisuuden suhteen kehittyneet jo todella pitkälle.
Lasse Nordlund on ollut suurimpia innoittajiani. Kannattaa googlailla hänestä hieman.
Ajatus omavaraisuudesta tuntuu sitä kaukaisemmalta, utopistisemmalta ja mahdottomalta, mitä vähemmän asiasta on ottanut selvää. http://wikikko.info/wiki/Etusivu - auttaa alkuun pääsemisessä.
Ennen tätä pakonomaista tarvetta lähestyä omavaraisuutta, en todellakaan osannut arvata kuinka pullollaan viereinen kirjasto on puutarhaan ja rakentamiseen liittyvää kirjallisuutta!
Olen lukenut monia hyötypuutarhakirjoja ja rakentamiseen liittyviä kirjoja. Menestyvän puutarhan avaimet ovat kompostissa, viljelykierrossa ja kasvien järjestyksessä. Rakentamisella on taasen vain mielikuvitus rajana, jos rohkeutta kokeilemiseen riittää. Monilla ihmisillä on hyvin rajoittunut näkemys siitä, millainen asunto voi olla.
Kannattaa googlata vaikka kuvahakuun "alternative building". http://www.simondale.net/house/
Periaatteessa olen jo edennyt tässä suunnitelmassa siihen pisteeseen, että enään tarvitsee vain tontti alle hankkia.

Aikuistumisesta sen verran, että tuntuu jotenkin oudolta nähdä ympärillään massoittain "aikuisia ihmisiä" jotka eivät todellakaan ole ottaneet vastuuta olemassaolostaan, ja sitten vielä kouluttavat jengiä elämään samalla tavalla.

Onhan tässä myös sairastumista ja kuolemaa mietitty. Lukuisat sairaudet johtuvat vain elämäntavasta.
Pariin kertaan on kuolema liipannu sen verta läheltä, että ihmetyttää miten tässä vieläkin ollaan. Nyt olen kuitenkin jo sujut kaiken väliaikaisuuden suhteen.  Hauskana, mutta turhana ajatusleikkinä on kuoleman jälkeinen.


Nyäpikälle:

Tuossa on tietenkin kyse jo ihan erilaisesta elämäntavasta. Itse aion koneet jättää omavaraisuuteen siirryttäessä.
On kyllä tullu vastaavia juttuja mietittyä, mutta noissa jäädään riippumaan niin monien tekijöiden varaan, että ei meikälle sovi.

Kunnosta on hyvä pitää huolta. Joku kokeneempi voisi kertoa että mahtaako tällä foorumilla olla tarpeeksi urheilusta kiinnostuneita jotta siitä voisi tehdä jopa oman aiheen mikä sisältäisi kaiken liikkumiseen liittyvän?

Tuo viimeinen vatsalihaslaite on mahdollista "tehdä" myös käsipainosta, mutta tällöin "laitteessa" on kaksi "pyörää". Jos harrastaa treenailua luonnossa, sopivanpaksuinen puun oksa on myös oiva leuanvetotanko.

Ps. Topic kuntoilusta tehty tänne.

Huomasin muuten saman joskus. Itse en tosin ole käynyt hikilenkillä vaan sellaisella muutaman kilometrin reippaalla kävelylenkillä, mutta trippi oli täysin erilainen sellaisen jälkeen, enemmän positiivisia ja iloisia kokemuksia normaaleihin pitkiin ja pelottaviin tuntemuksiin ja asioihin verrattuna.