Mullakin tulee kohta kymmenes vuosi täyteen tinnitusta. Alkuun hirveältä tuntuneen vaivan kanssa on kyllä oppinut elämään hyvin. Pyrin kuitenkin välttämään ns. täydellistä hiljaisuutta, jolloin tinnitus saattaa edelleen tuntua ärsyttävältä. Toisaalta silloin ärsyttävin juttu tuntuu olevan se, että en kykene kokemaan sitä hiljaisuutta täydellisenä, vaan mukana on aina se piippaus. Harvoin tämäkään on mikään ongelma, sillä kaupungissa asuessa todellinen hiljaisuus on jopa yllättävän harvinaista.
Olin viime syksynä ulkoilemassa noin kymmenen silokin voimin. Oli rauhallinen syysilta. Kävelin erään luonnonsuojelualueen polulla, ja kuuntelin kaukana olevasta merestä syntyviä ääniä. Yhtäkkiä havahduin siihen, että ainoa asia mitä korvani vastaanottivat, oli tuo meren liplatus. Eli ei tinnitusta, vain meren ääni ja hiljaisuutta. Etenkin tuo hiljaisuus painui mun mieleen. Se tuntui kerrankin kokonaiselta. Yleensä kun ajattelen tinnitusta, niin samalla myös kuulen sen. Nyt pystyin ajattelemaan sitä ja hieman jopa yritin saada sitä kuulumaan, mutta hiljaisuus vain jatkui. Tämä kaikki kesti varmaan alle minuutin, jonka jälkeen tinnitus hiljalleen kuului taas.
En tuossa tilanteessa kuitenkaan missään vaiheessa kuvitellut, että olin saanut jonkun ihmeparantumisen. Se sai mut kuitenkin toiveikkaammaksi. Onko kenelläkään kokemuksia tinnituksen hoitamisesta esim. akupunktiolla tai lääkkeillä? Mulla tämä on melusta aiheutunut ja jo pitkään kestänyt, joten parannusta ei nykylääketieteen keinoin ole saatavilla. Niin ne ainakin väittää. Akupunktiota tekis melkein mieli kokeilla.