Eikö kukaan ole tehnyt näin vai miksi ei kukaan vastaa?

Kyllähän tuon pitäisi toimia, tosin jos purkit ovat lasisia (läpinäkyviä), pinnejä voi muodostua, ja luultavasti muodostuukin, muuallekin kuin pelkästään purkin suulle. Eli sieniä kasvaa myös purkin sisään, josta niitä ei saa kovin helposti pomittua. Tee ennemmin niin, että levitä jyväpurkkien sisältö jonkinlaiseen vuokaan, josta valo ei pääse läpi (esim. foliovuokaan, joka on vuorattu roskapussilla).

Katekerroksen tarkoitus on pidättää kosteutta kasvualustassa, ja se auttaa huomattavasti, vaikka "paljaaseenkin" kasvualustaan kyllä muodostuu pinnejä suotuisissa olosuhteissa. Katekerros antaa vain jokatapauksessa paremman ja tasaisemman lopputuloksen.

Jos vermikuliittia, (tai vaikkapa kookoskuitua, joka vaatii pienen lisäkolonisoittamisajan ks. Hullu Mykologi) et katekerrokseksi mistään saa, niin yksinkertaisimmillaan länttäät vaan täysin kolonisoituneet jyvät vuokaan ja laitat terraan (jos terraa ei ole, niin vuoan voi laittaa vaikka kirkkaan muovipussin sisään) + sumuttelua ja tuulettelua perään.

Oli vähän epäselvä kommentti, mutta toivottavasti auttoi jonkin verran.

Terve,

Kiitti paljon vastauksesta. Tosiaan jos nuo kaataa vain vuokaan fruittaamaan, niin miten on tuon katekerroksen sterilointi? Onko se vain perus uunisterilointi vai miten vermikuliitti tulee käsitellä?

Minulla on sellainen käsitys ymppäilyistä, että jos jyvät ymppää esim kookoskuituun, siitä tulee satoisampi kuin PF-tek-kakkuja ymppäämällä. Pitääkö paikkaansa?

Minulla on sellainen käsitys ymppäilyistä, että jos jyvät ymppää esim kookoskuituun, siitä tulee satoisampi kuin PF-tek-kakkuja ymppäämällä. Pitääkö paikkaansa?

Riippuu myös paljon jyvistä. Ruisjyvät ovat erinomainen ja ravinteekas vaihtoehto verrattuna aikas köyhäravinteisiin maissinjyviin. Kookoskuitu nostaa tietysti jonkin verran "ravintoarvoja" myös katteena, mutta jos paljon parempaan tulokseen haluat jyvienkin kanssa päästä, tee toissijaisia substraatteja.

Eli teet uudenlaisen kasvualustat joihin ympätään sinun tapauksessasi valmiiksi kolonisoituneet jyväpurkit. Tässä tapauksessa uusien, ravinteikkaiden kasvualustamateriaalien määrä verrattuna jyviin nousee niin paljon, että siitä on jo huomattavasti hyötyä sadon kannalta. Se voi olla myös vaikkapa pelkkää kookoskuitua. Toissijaisen kasvualusta teko on vaan paljon työläämpi kuin pelkkä katekerros ja vaatii paljon pidemmän odottamisajan. Toissijainen substraatti täytyy kolonisoida loppuun. Tätä tekniikkaa voit kokeilla vaikkapa seuraavalla kasvatuskerralla, jos nyt vain kattaat jyvät ja otat sienistä itiöprintit.

Lainaus käyttäjältä: iggyvihreä - Joulukuu 02, 2011, 09:51

Onko se vain perus uunisterilointi vai miten vermikuliitti tulee käsitellä?

Uunisterilointi ei ole käytännössä "perus"tekniikka, vaan riskipeliä. Painekeitin on tehokas väline sterilointiin. Kantsii lukaista Hullu Mykologi (v1.7) s.44 eteenpäin.

Kyllä uunisterilointi on mielestäni erinomainen ja paras valinta pelkän vermikuliitin steriloimiseen. Lämpötilan saa tarpeeksi korkeaksi, eikä vermikuliitti pala. Vermikuliitti saa olla myös kuivaa, eli sekään ei ole uunia käytettäessä ongelma. Vemikuliitti kastellaan kuitenkin sitten vasta jälkeenpäin. Itse en ole pitänyt vermikuliitin steriloimista katekerros-käyttötarkoitukseen pakollisena, mutta se ehkäisee kyllä mm. kontaminaatioita, eli kannattaa ehdottomasti tehdä (ja se on nopea, ja vaivaton tehdä!). En ole huomannut/kuullut missään steriloitavan pelkkää vermikuliittia painekattilassa.

Jos katekerrokseen mennään sekoittelemaan muita ainesosia kuin vermikuliittia, on se ehdottomasti steriloitava painekattilassa/pastöroitava niinkuin Shiron jo mainitsi!


Ps. Pelkkää vermikuliittia käytettäessä katekerrosta ei tarvitse kolonisoiduttaa Hullussa Mykologissa mainittua 25%, sillä se ei sisällä ravinteita.