One of the most important scenes is to be found in the Tin-Tazarift rock art site, at Tassili, in which we find a series of masked figures in line and hieratically dressed or dressed as dancers surrounded by long and lively festoons of geometrical designs of different kinds. Each dancer holds a mushroom-like object in the right hand and, even more surprising, two parallel lines come out of this object to reach the central part of the head of the dancer, the area of the roots of the two horns. This double line could signify an indirect association or non-material fluid passing from the object held in the right hand and the mind. This interpretation would coincide with the mushroom interpretation if we bear in mind the universal mental value induced by hallucinogenic mushrooms and vegetals, which is often of a mystical and spiritual nature (Dobkin de Rios, 1984:194). It would seem that these lines — in themselves an ideogram which represents something non-material in ancient art — represent the effect that the mushroom has on the human mind.
Tryffelien maailma on sisäänlämpiävä, mutta vieraskin saattaa nähdä siitä vilauksen, jos käy Carpentrasia ympäröivissä kylissä. Niiden kahviloissa tehdään aamiaisen aikaan kahvisumpin ja Calvadosin ääressä innokkaasti kauppaa, ja jos tuntematon naama sattuu ilmestymään oviaukkoon, mutina loppuu kuin veitsellä leikaten. Ulkona miehet pakkautuvat tiheiksi ryhmiksi, tarkastelevat keskittyneesti, haistelevat ja lopulta punnitsevat pahkuraisia multaisia klimppejä, joita käsitellään äärimmäisen varovaisesti. Raha vaihtaa omistajaa; paksut tahmaiset setelitukut, sadan, kahdensadan ja viidensadan frangin lappuset siirtyvät seuraavalle omistajalle, kunhan tämä ensin tarkastaa peukaloaan nuolaisten rahat vielä kerran. Asiasta kiinnostunut ulkopuolinen on kaikkea muuta kuin tervetullut joukkoon.Tämä epävirallinen tori on varhainen vaihe siinä prosessissa joka vie sienet lopulta kolmen tähden ravintoloihin ja tuhoisan kalliiden pariisilaisten herkkukauppojen kuten Fauchonin tai Hédiardin tiskeille. Mutta jopa täällä jumalan selän takana, kun tavara ostetaan suoraan miehiltä joilla on likaiset kynnenaluset ja edellisen päivän valkosipulin tuoksu hengityksessään, lommoiset kitisevät autot ja vanhat kopat ja muovipussit hienojen attasea-salkkujen sijasta, jopa täällä hinnat ovat, niin kuin paikallisilla on tapana sanoa trés sérieux. Tryffelit myydään painon mukaan ja virallinen painoyksikkö on kilo. Vuonna 1986 kilo tryffeleitä maksoi kylämarkkinoilla vähintään 2000 frangia käteistä. Shekkejä ei hyväksytä, kuitteja ei anneta, koska truffiste ei mielellään osallistu hallituksen keksimään hullutukseen jota me tavalliset ihmiset nimitämme tuloveroksi.Siispä lähtöhinta on 2000 frangia kilolta.. Ja kun kauppaa sitten ovat hieroneet keskenään lukuisat tukkuostajat ja välittäjät, kun tavara on lopulta saapunut sielunsa kotiin eli Bocusen tai Troisgrosin keittiöön, hinta saattaa olla kaksinkertaistunut. Fauchonilla se saattaa helposti kohota 5000 frangiin kilolta, mutta siellähän toki voi maksaa šekillä.
