Samanlainen topicci oli viime foorumilla ja musta oli tosi mukava bongata uusia mielenkiintoisia ns. "trippileluja" muilta foorumilaisilta. Tehdään siis uusi!

"Trippilelu" on siis jokin hauska esine/asia, millä on mukava leikkiä/kosketella/soittaa/katsoa/haistella/maistella/kuunnella etenkin tripillä.

Omiin trippileluihini kuuluu:
- Pehmolehmä, se tuo mulle turvaa vaikeina hetkinä ja sen turkki on ihanan pehmeä.. Aina matkalla mukana.
- Makusikarit, tripillä on aina mukava polttaa jotain.
- Vesipiippu, vesipiippu tuottaa niin paljon savua, että sillä on kiva leikkiä. Savu on yksi kivoimmista trippileluista.
- Suklaa, se TÄYTTÄÄ suun.
- Hedelmät, maistuu ja tuntuu erille kuin normaalisti.
- Musiikki, ehdoton, oman maun mukaan -> omat kuulokkeet.
- Rumpu, mukava lisä taustamusiikille, tuo alkuasukasmaisuutta tripille, pääsee helposti transsiin jne. (ts. en osaa mitään muuta soittaa..)


Kertokaa ja ehdottakaa lisää.

Eräällä kerralla tuli hykerreltyä Alvar Gullichsenin teoksille. Hyllystä siis löytyy kirja, johon on koottu hänen töitään. Päräyttävää matskua.

- Musiikki, ehdoton, oman maun mukaan -> omat kuulokkeet.
- Rumpu, mukava lisä taustamusiikille, tuo alkuasukasmaisuutta tripille, pääsee helposti transsiin jne. (ts. en osaa mitään muuta soittaa..)

Kiinnostavia leluja kaikki
Jos ei haittaa niin kysyisin näistä kahdesta erikoisesta valinnasta;
Kun kuuntelet musiikkia saatko siitä mitään selvää, kuunteletko nimenomaan tausta-/tunnelmamusiikkia kuten psytrancea tai trancea, vai onko pelkästään se itse musiikkifiilis se tärkein
ja kun soitat rumpuja, saatko oikeasti jotain hyvää aikaseksi vai paukutteletko niitä järjettömästi fiiliksissä kuten sitä varmaan sienissä tekisikin

Silmälaput!

Tai mikä noiden virallisempi nimi sitten onkaan, mutta kangas joka peittää silmät ja näin mahdollistaa suuremman pimeyden. Tällä hetkellä palveluksessa ovat Clas Ohlsonin malli, mutta äskettäin ajattelin lahjoa itseni ja siirtyä astetta hienompaan merkkiin eli Mindfoldiin, joka mahdollistaa silmien auki pitämisen ilman ongelmia päästämättä kuitenkaan valoa sisään. Tuo onnistuu näillä nykyisillä jotenkuten, mutta vähän valoa tihkuu reunoilta ja ripset räpsivät kangasta. Suosittelen kokeneemmille kavereille näitä sillä näillä irtoaminen normaalista aistitodellisuudesta on himpun verran helpompaa. Täällä tuo amariikan luksusmalli:

http://www.mindfold.com/

Muutenkin reissut menneet koko ajan minimalistisemmiksi. Mielellään yksin omassa rauhassa ja musiikkikin alkanut tuntua turhalta. Deksmipäissä tuli vapauduttua yleensä vielä vaatteistakin, mutta viimeaikoina pysynyt vaatteet päällä. Nuo laput päässä sitten möllöttelen sängyllä tai omalla meditaatiojakkaralla hämärässä huoneessa ilman musiikkia. Itsellä kuitenkin harrastustaustaa toistakymmentä vuotta ja olen kokenut että tämä ärsykkeiden minimointi on se tie syvempiin ja merkityksellisempiin kokemuksiin.Suosittelen kaikkien ainakin kokeilemaan joskus tuota minimointia ja mielellään isommalla annoksella. Tuo "silmälappumetodi" on muuten sama mitä Stanislav Grof käytti aikoinaan. Hänen potilaillaan oli merkittäviä kokemuksia ja läpimurtoja noiden sessioiden aikana. Terence Mckenna suosittelee myös samansuuntaista settingiä ja isoja annoksia. Tässä on toki riskinsä jotka liittyvät mielen syvempien kerroksien kohtaamiseen, mutta jokainen arvioikoot ne omalta kohdaltaan. Tosin hauskaa ja oivaltavaa on ollut toisissakin konteksteissa, mutta ilotulitukset loppuvat aina aikanaan ja arki alkaa jo seuraavana päivänä.

Olen myös kokenut että päivittäinen meditointi mahdollistaa että reissusta saa valtavasti enemmän irti ja oivalluksen voi muuttaa lihaksi. Sanotaan vaikka että trippiä voi paremmin "hallita" vaikka se ehkä ilmausuna johtaa hiukan harhaan. Enemmän kyse siitä että kun on opetellut päästämään irti satoja tunteja niin on se helpompaa myös vaikutuksen alaisena. Jos aikoo ihan oikeasti edetä tiellä niin tarvitaan muutakin kuin hassuja kemikaaleja jotka näyttävät jotain verhon takaa hetken, mutta laskevat sen sitten taas. Valitettavasti näyttäisi siltä että verhoa voi heilutella satoja kertoja juuri pääsemättä varsinaisesti mihinkään. Näin itse olen kokenut. Meditoinnin aloittaminen voi tuntua alussa työläältä, mutta jos jaksaa vain istua säännöllisesti vaikka ei aina huvittaisikaan niin on mahdollista pikkuhiljaa muuttaa joka ikinen hereillä koettu kokemus paremmaksi. Tämä tarkoittaa toki tuhansia tunteja, mutta ne tuhannet tunnit kuluvat myös intternetin ja TV:n äärellä. Elämä on valintoja.

Musiikissa ei ole Biospheren ysärin tuotantoa ylittänyttä. Substrata on kaivettu lukuisia kertoja illan huuruisimpina hetkinä ja se on avautunut kerta toisensa jälkeen valtavana kompeksisuutena ja kauneutana. Loscil on mukavaa rauhaisaa mattoa johon huomio voi kietoutua turvallisesti.

Biisibonus:
Biosphere - Kobresia

Biosphere - Substrata - 07 Kobresia

Ehdottomasti mielenkiintoisin trippi"leluni" on rakas kattini. Eläinhän ei missään tapauksessa ole lelu tai päihteilyviihdyke, mutta trippaillessa kissan kanssa leikkiminen tai vain sen silittely on aina uskomatonta  Kissan pehmeä turkki tuntuu mahtavalta sormissa ja katin kehräys on aina mukavaa kuunneltavaa. Pelkkä kissan touhujen seurailu voi olla hyvinkin jännittävää puuhaa. Leikkiminen tietty suoritetaan aina eläimen ehdoilla, jos kisulla ei kiinnosta niin sitten se jätetään rauhaan, mutta onneksi kissani on hyvin ihmisläheinen ja pitää silittelystä ja onkin aina kurisemassa jaloissa tai pyrkimässä syliin <3

Niin suloista itse olen kissarakastaja ja kiva kuulla niin läheisestä suhteesta kissaan =)

Kyllä meidän kissat huomaa kun olen tripillä ja tulevat fiilisteleen seuraan. Käyttäytyvätkin hieman erilailla kun "arkena", lähinnä rauhallisemmin. Tässä muuten juuri odotellaan noin 2 vko päästä syntyvää uutta pentuetta. 

Kyllä meidän kissat huomaa kun olen tripillä ja tulevat fiilisteleen seuraan.

Meidän koirakin innostuu, kun huomaa, että isäntä on jostain saanut kummallista energiaa. Aluksi painiskelin ajatuksen kanssa, että musta vaan tuntuu, että se käyttäytyy eri tavalla, mutta kyllä se selvästi tiedostaa, että nyt ollaan suht täpinöissä. Kieltämättä mukavampaa fiilistä saa tovin etsiä, kun rapsuttelee ja silittelee sellaista lämmintä, elävää karvakasaa.

Trippileluista: kuulosuojaimet on aika hauskat. Kerran pidettiin kaverin kanssa pienet erilliset sessiot makailemalla pimeässä vessassa kuulosuojaimet päässä. Kaveri summasi jutun ihan hauskasti tullessaan takaisin: "...ja mä luulin, että nää päässä olis ollut hiljaista!"

Huh, kuulostipa alkukantaiselta. Hot.