Vietin muutaman päivän valmistellen tätä pyhää rituaalia. Kävin samana päivänä ulkoa keräämässä käpyjä, erinlaisia oksia ja kiviä minulle tärkeiksi tulleista paikoista täältä lähimaastosta. Sitten illalla, kun aurinko alkoi laskemaan rakensin alttarin lattialle levittämäni huivin päälle. Tein keräämistäni esineistä pyöreän kuvion, jonka keskelle sijoitin kynttilän, 3g huurumadonlakkeja ja reilusta kahdesta pilviharmikki grammasta valmistettua harmalajuomaa.
Vedin verhot ikkunan eteen, kävin suihkussa ja istuin alasti lattialle alttarini eteen. Join taikajuoman neljällä kulauksella, maistui hyvältä paastoamisen jälkeen. Istuin lattialla noin puolituntia pimeässä kynttilän valossa hiljentyen ja tunnustellen kehoani. Otin lautasen käteeni ja aloin syömään sieniä. Ensimmäisen mennessä suuhuni kehooni levisi väristyksiä tutusta sienimäisestä mausta. Söin sienet vauhdikkaasti, kuivat sienet rouskuivat suussa ja maku oli hyvä. Jäin istumaan lattialle alttarin eteen. Kun ensimmäiset selkeät vaikutukset ilmenivät puhalsin kynttilän sammuksiin ja siirryin patjaa kohti.
Matka alttarilta patjalle vei oman aikansa. Pysähdyn matkalla mielenkiintoiselta vaikuttavan esineen kohdalle, läppäri. Avaan näytön, datailen hetken ja katselen kirkasta näyttö ja valitsen soittolistaan echoes of nature luonnonääni nauhoitteita. Näyttö heilahtelee kummallisesti edestakaisin ja valo pisteitä leijuu näytön ympärillä. Näyttö alkaa tuntua liian kirkkaalta, pimennän näytön ja jatkan kontaten kohti patjaa.
Patja. Patja tuntuu pehmeältä, siinä on hyvä olla. Vedän peiton päälleni, se on hieman viileä aluksi, mutta lämpenee nopeasti. Makaan selälläni silmät kiinni ja liikkumatta. Kehossa tuntuu elämää, outoja ajatuksia päässä, näkökentässä aaltoilee hienoja verkostomaisia kuvioita. Avaan välillä silmät ja katselen kattoa, pimeyden täyttää samankaltaiset hengittävät kuviot, kuin silmät kiinni ollessa. Rauhallinen olo toistaiseksi.
Visuaalit ja ajatukset käyvät villimmäksi. Ajatuksia tunkeutuu jatkuvalla syötöllä tajuntaan, tuntuu vaikealta hallita ajatuksia. Ajatukset ja visuaalit yhtyvät, olo ja visiot ovat kuin maailman Villeimmässä sirkuksessa. Ahdistaa. Avaan silmät paetakseni sirkuksesta. Näen yläpuolellani suuren ruskean kotkamaisen linnun laskeutuvan nokka edellä ja vauhdilla rintakehääni kohden. Ymmärrän sen ystävälliseksi ja tulleen avukseni, suljen taas silmäni ja tunnen kotkan uppoavan rintani lävitse. Tunnen rintakehääni leviävän voimakkaan kihelmöivän hyvän olon tunteen. Rentoudun ja uppoan syvälle kehooni. On todella hyvä olla. Sirkus on toistaiseksi poissa.
Tunnen vaihtelevan pääni sisäisen totaalisen kaaoksen ja hetkittäisen hyvän olon välillä. Välillä pelkään kuolevani. Päähäni tulee visioina tuttuja ihmisiä ja tilanteita. Päässäni pyörii ainakin pikkuveljeni kummalliset kysymykset, ihastukseni hymyn välistä pilkistävät hampaat, pappani hauskat tarinat. Silmistä alkaa valua kyyneleitä ja leuat tärisevät. Kaikki muuttuu pian kovaksi itkemiseksi. Itkun välissä ilmoille pääsee välillä myös epämääräistä, mutta vapautunutta naurun kaltaista, joka nopeasti katoaa itkemisen alle.
Itkemisen jälkeen oloni on rauhoittunut, alan liikutella käsiäni, en jaksa olla enää paikoillaan. Tutkailen ensin vasenta kättäni ja mietin mitä kaikkea sillä voi tehdä. Pian huomaan omistavani myös oikean käden. Minut valtaa energinen olo. Huomaan pian nousseeni polvilleni ja hierovan käsiäni, rintaani ja kasvojani seinää vasten. Nousen ylös ja ryntään avaamaan verhot. Jättimäinen ja kirkas kuu valaisee asuntoni.
Tässä vaiheessa vaikea sanoa mitä tapahtuu ja missä järjestyksessä. Löydän itseni kontallaan/istualtaan asuntoni lattialta. Suustani valuu kuolaa hallitsemattomasti rinnalleni, välillä pyyhin käsilläni valuvaa limaa pois suultani ympäri kasvojani ja hiuksiani. Kuolani tuntuu kivan lämpimältä. Oloni on äärimmäisen hyvä ja luonnollinen. Istun lattialla kuolaten, kunnes huomaan pissaavani lattialle. Pissani on lämmintä, käyn makaamaan siihen. Tunnen kaipaavani lämpöön. Lähden ryömimään lattiaa pitkin kohti huoneen toisessa päässä sijaitsevaa alttaria. Oloni on todella hyvä.
Alttaria valaisee kuu. Ryömin alttarin läpi tuhoten sen. Istun lattialla leikkien hetken kävyillä ja oksilla, kunnes kuu kiinnittää huomioni. Alan ulvoa katsellen kuuta, ääntelen kummallisia ja hyvin monipuolisia ääniä. Välillä räin suuhuni ja nenääni kertyneen liman rinnalleni ja kasvoilleni ja jatkan ääntelyä. Tunnen voimakasta yhteyttä johonkin suuren. Oloni on täydellinen, täysin huoleton. Olen äärimmäisen ekstaattisessa tilassa, heilun ympäri lattiaa äännellen, repien hiuksiani, hieroen kävyillä kehoani ja leikkien kuolaisilla kävyillä ja oksilla, välillä niillä itseäni kosketellen ja maistellenkin hieman. Jossain välissä vastapäätäni istuu ihmismäinen olento, joka ojentaa kätensä minua kohti. Hän tuntuu ystävälliseltä ja tartun vasemmalla kädellä kiinni hänen kädestään ja puristan. Kosketus leviää kädestäni koko kehooni.
Jossain vaiheessa yötä alan kaivata leikkikaveria, vaikka edelleen äänteleminen, sanojen hokeminen ja leikkiminen tuntuu äärimmäisen hauskalta. Löydän tieni internettiin, kuolaan näppäimistön ja sohvan reunan samalla irkaten ja ympäri internettiä leikkikavereita etsien. Löydän valonkatkaisimen eteisestä ja istun peilin edessä katsellen itseäni. Huomaan miten kaunis olen alastomana hiukset kuivuneesta kuolasta takkuuntuneena, sekä lima vanan parrasta rinnalle valuen. Nautin olemisestani. Auringon noustessa paljastuu sekasorto asunnossani; havuja, pissaa, katkenneita oksia ja käpyjä ympäri kämppää. Kaikki tuntuu olevan hyvin. Noin kuuden aikaan aamulla huomaan peilistä pupillijeni olevan vielä isot ja oloni on vielä melko trippinen. Koitan saada unta pariin otteeseen aamuyön aikana, siinä kumminkaan onnistumatta. Saan unta joskus aamupäivästä.
Heräsin iltapäivällä. Siivoilin ja avasin tietokoneen. Äitini oli koittanut tavoitella aamusta asti ja kertoi pappani kuolleen samana yönä. Tosi puhdistautunut ja eheä olo.
Vähän epäilyttää kirjoittaa tämä, koska pelkään, että haluaako kukaan olla enää tekemisissä tämän jälkeen kanssani. Joitain yksityiskohtia jätin pois, sujuvampaa kokonaisuutta silmällä pitäen. Kokemuksena tämä oli elämäni tähän mennessä yks merkittävimpiä juttuja.
edit1. korjasin kirjotusvirheitä ja parantelin.
