Toi oli musta tosi hyvä viesti LadLis, joten siirsin sen omaksi viestiketjuksi ja laitoin otsikoksi "Sienimatkaan valmistautuminen". Sopiiko tää?


Mä olen niin amatööri vielä matkaamisessa ja psykedeelien käytössä, että en osaa antaa mitään ohjeita, mutta kuulisin mielelläni minäkin muilta tästä aiheesta.

LadLiS hyvä kysymys.. ite oon miettiny samoja asioita.

Mulle ainakin luonto on ollut jo nuorena 'mystistä'. Ite ainakin tripatessa oon huomannut luonnon näyttävän erityisen kauniilta. Tähän heitänkin mahdollisen skenaarion josta varmaan tulisi hyvä trippi:

Ollaan muutaman kaverin kanssa järven rannalla. Kello on jotain 7 illalla ja alkaa olemaan hämärää vaikkei vielä sysipimeää. Jotkut matkakaiuttimet on mukana josta tulee hyvää mutta rauhallista musaa (vaikka The Egg - Lost at Sea)

Syödään sieniä ja istutaan nuotiolla ja siitä sitten nousuissa lähetään tutkimaan lähimetsää ja vaan kävelemään polkuja ja olemaan luonnossa.

Mulla yks diipeimmistä ja hienoimmista kokemuksista oli kun kaverin kanssa syötiin sieniä ja ennen syömistä päätettiin ottaa rennosti ja mennä vaan mukana. Syötiin sienet ja lähettiin kävelemään lähiympäristöön.. Loppujenlopuks vaan käveltiin lähiseutuja ympäri monta tuntia ja samalla juteltiin mm. egosta, peloista ym.

Oltiin välillä ihan hiljaa pidempiäkin aikoja ja hiljaisuuden keskellä se mitä toinen sanoo saa enemmän painoarvoa kun sillon jos puhuu vaan puhuakseen. Eli asiat joita toinen sano ja joista ite puhu avautu ihan uudella tavalla.

Kuten miltä pelko tuntuu ja miten pelolle voi antautua ja sen kanssa voi olla hiljaa.. ja miten pelko katoaa kun päästää pelon aiheesta irti.

Jotenkin ton matkan diipeimmäksi anniksi nousi 'surrender everything to God'. Osittain se että oltiin selvinpäin päätetty ettei yritetä kontrolloida trippiä vaan mennään minne vaan anto mahtavan vapauden tunteen. Meillä ei ollu mitään mitä olis pitäny tehdä. Me haluttiin elää hetkessä ja kohdata asiat sienissä sellasena kun miltä tuntuu. Ja ilta oli mitä mainioin.

Ehkä tää mitä mä haluan tällä esimerkillä korostaa on että valmistautuminen on tärkeää mutta ei kannata etukäteen täyttää päätään asioilla joita haluaa/ei halua tehdä tripin aikana. Ennemmin mun kokemuksen kautta kannattaa vaan asetella lähtökohdat mahdollisimman hyviksi, kuitenkin stressaamatta niistä. Mennä flown mukana. Tietty tää vaatii oikeet kaverit ympärilleen (set!) ja rohkeutta.

Yleensä ite ainakin harmistun ja saatan kokea pelkoa jos oon suunnitellu etukäteen tarkasti miten haluan että ilta menee (Vaikka perus dokausreissu, haluun et nää ihmiset lähtee messii, haluun mennä toho baarii jne.)
Kuitenkin asioilla on tapana muuttua ja ite tykkäänkin 'random-factorista' eli just siitä että tekee sitä miltä just sillon tuntuu. Eli on valmis luopumaan omista suunnitelmistaan ja seuraamaan tuntemattomia polkuja. Luopumalla voi saada hyvin paljon.

Toivottavasti tästä on jotain apua LadLiS ja tietysti muillekin..

Tunnen voivani yhtyä kaikkiin mietteisiin ja näkökulmiin tässä ketjussa. Mainittakoon kuitenkin heti, että olen psykedeelien parissa vielä kovin kokematon.

Jos LadLiSin ja Love Speaksin pohdinnat yhdistää, voisiko niistä tiivistää yhdeksi ohjenuoraksi:

Valmistaudu matkaasi niin huolella, että sienet niellessäsi olet jo saavuttanut tavoitteesi (oman suorituksesi osalta).
(Tyyliin "Kaikki on jo valmista" tai "Ensin työ, sitten huvi".) Henkilökohtaisesti etsin ja tavoittelen itseanalyyttisia ja hengellisiä löytöjä kyllä itse tripillä. Toisaalta olisi rakentavaa kerrankin vain päästää irti ja antaa jonkin itseäni tiedostavamman ohjata. Olisiko tästä kertynyt sato mahdollista korjata kasaan sitten matkan jälkipuinnissa?

Set&setting on syvä sydämen asia, ja kiitän tästä topicista. Tulen seuraamaan keskustelua. Jos jollekin on (itse)suggestion voima vielä teoreettisesti vieras, on korkea aika tutustua.

Jos olet kiinnostunut shamanistisesta käytöstä, niin jättäisin musiikin ja kaiken muunkin "ylimääräisen" pois ja olisin vain. Mielummin vaikka chanttaa sitten itse. Mulla ainakin musiikki arkipäiväistää helposti trippiä, etenkin jos se on mulle entuudestaan tuttua. Sopii tietty fiilistelymatkoihin, mutta sellaista et kai ole varsinaisesti hakemassa.

Itse olen käsittänyt että tietynlaisen musiikin kuunteleminen voi auttaa esim. transsiin pääsyssä, joka on tavoiteltavaa shamanistisessa käytössä. Tämä musiikki voi olla esim. rytmistä laulua tai jotain simppeliä rummutusta. Tietenkin itse laulaminen tai rummutus toimii hyvin, mutta jos ei huvita niin musiikin kuunteleminen voi myös auttaa. Itse olen tykännyt kuunnella vaikkapa jotain äänitettyä intiaanien sieniseremoniaa. Tietenkin hiljaisuuskin on hyvä varsinkin maditatiivisessa tilassa, mutta en pois sulkisi pois musiikkiakaan tietyissä olosuhteissa.