Eilen tapahtui jotain aivan Spetkaakkelista. Muutama viikko sitten keräämäni semit tuli syödyksi, ja tapahtui kummia. perus nuamavelli-olojen jälkeen ajattelin piristää itseäni yöllisellä koiran ulkoilutusretkellä, joka lopulta vei minut sitten perille ja takaisin. Laput korvilla (shpongle), siirryin pyörätieltä metsän puolelle. Laskin koiran irti ja seurasin sitä. Ennen kuin tajusinkaan, olin kävelly siellä skutsissa jotakin 5km. Oli pilkkopimeetä, ja aina kun otin laput korvilta niin koirani sanoi että ei hätää. Tonttuja vilahteli siellä sun täällä, ja lupasin niille että en dokaa enää ikinä. Huolestuneet omaiset (lue avovaimo), soitteli aamulla missä olen. Säikähdin itekkin että mitä helvettiä, olin kävelly jonkun vaellusreitin pilkkopimeessä koiraa seuraten. Takasin kotiin oli 1,5:n tunnin kävelymatka. Samalla opin kuuntelemaan taas paremmin itteäni, ja luultavasti koko maailmaa! mutta tulipa hienoja valokuvia. Jos osaan niin laitan tähän yhen.... no en osannu. Mutta mulla ne on sillä isolla "kovalevyllä"... Sienirikasta syssyy ja jouluu kaikille lakkipäille! Toivoo Riihitonttu Tuonpuoleisesta
