Psilosybiini.info
Uudistunut keskustelupalsta osoitteessa https://discourse.psilosybiini.info

Kartoitus kasvupaikoista

Poissa uhu

  • Luotettava tunnistaja
    • Viestejä: 16
    • Karma: 2
    • Profiili
Ajattelin, että olisi mielenkiintoista kerätä hieman tietoa ympäri Suomea löytöpaikkojen laadusta ja määrästä. Tähän on syynä seuraava:

Olen pari vuotta aktiivisemmin kolunnut Etelä-Suomessa erilaisia peltoalueita. Käytössäsi on ollut auto ja olen kiertänyt maaseutua melko laajasti. Olen käyttänyt apuna kansalaisen karttapaikkaa ja etsinyt sieltä niittyalueita yms.

Havaintona on ollut, että niittylauhaa esiintyy pelloilla melko harvoin. Kesannolla olevia peltoja löytyy kyllä, mutta oletan että niiden kierto uudeksi hyötypelloksi on nopea. Niin nopea, ettei monivuotinen lauhakasvi ehdi tehdä tupasta.

Nämä tuppaat ovat olleet suippumadonlakin selkeästi parhaita löytypaikkoja, kunhan vain löytää ensin pellon missä tuppaita esiintyy (voisi sanoa jopa luontaiseksi elinympäristöksi silokille). Ja tuppaassa ei saisi olla pitkiä kukintovarsia, vaan mieluiten matala vihreät tuppo (miksi osassa tupoista ei kasva kukintovarsia, en tiedä, osaako joku vastata?).

Oletan, että peltokierto on erilaista eri puolilla Suomea. Olisi siis kiinnostavaa kartoittaa niittylauhaa kasvavien peltojen määrää.
Jos jaetaan Suomi kuuteen osaan seuraavasti.
1. Helsinki - Jyväskylä on etelä-osa
2. Jyväskylä-Kemi on keski-osa
3. Kemi-Utsjoki on pohjois-osa
Ja jokainen alue jakaantuu läntiseen ja itäiseen.

Vastauksia allaoleviin kohtiin lyhyesti ja selkeästi:

A. Missä yllämainituista alueista olet etsinyt peltoja?

B. Löytyykö sopivia peltoja määrällisesti paljon?

C. Oletko käyttänyt etsimiseen mielestäsi paljon aikaa/vaivaa?

D. Oletko löytänyt lauhapelloilta hyvin suippomadonlakkeja, vai onko löytöpaikkasi maa-alue joku muu?

E. Muita havaintoja ja huomioita?


Poissa uhu

  • Luotettava tunnistaja
    • Viestejä: 16
    • Karma: 2
    • Profiili
Vastaan itse ekana esimerkkinä:

A. Etelä-osassa idässä ja lännessä.

B. Ei löydy. Käymistäni potentiaalisista pelloista alle 10% kasvaa lauhaa. Voi olla että jopa alle 5%.

C. Pari viime syksyä aktiivisesti kiertänyt uusia paikkoja etsien. Ennen sitä satunnaisesti. Nyt ollut apuna kansalaisen karttapaikka ja auto. Myös perinnebiotyyppikartoitukset silloin kun niitä löytyy.

D. Lauhapellot parhaita, muita en ole viime aikoina juuri kolunnut. Osa pelloista on vanhoja laitumia (nämä ovat etelässä todella harvinaisia) ja osa useamman vuoden kesantopeltoja.

E. Ihmettelen, miksi suippumadonlakkia löytyy satunnaisesti myös kaupungin/talojen nurmialueilta. Leviääkö se sinne tuodun maan mukana (itiöinä ilmasta tietty myös), mutta ei pysty menestymään monivuotisesti? Kun muuten olisi puistot täynnä silokkeja.
Perinnebiotooppeja pitää suojella ja tehomaatalous on uhkana lajien monipuolisuudelle, myös sienille.


Poissa uhu

  • Luotettava tunnistaja
    • Viestejä: 16
    • Karma: 2
    • Profiili
Vähän pelkäsinkin, että täällä ei oo innostusta tällaiseen lomakkeiden täyttelyyn😅. Pitäis olla joku palkinto🤔

Sovitaan että parhaasta kirjallisesta tuotoksesta saa Lomake-Mestari tittelin.


Poissa Matias

  • Luotettava tunnistaja
    • Viestejä: 691
    • Karma: 149
    • Profiili
Havaintona on ollut, että niittylauhaa esiintyy pelloilla melko harvoin.

Hankala uskoa, kun katsoo esimerkiksi nurmilauhan yleisyyttä Suomessa (kts. liite): http://koivu.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=44459&size=0&year=2018

Kannattaa laajentaa etsintöjä myös luonnonniityille ja vähemmän aktiivisessa viljelykäytössä oleville aukeille, joita löytyy paremmin hieman kauempaa asfaltoiduista autoteistä.

Ja tuppaassa ei saisi olla pitkiä kukintovarsia

Miksi ei saisi olla? Olen tehnyt monia parhaita löytöjä täysimittaisesta lauhakasvustosta.

miksi osassa tupoista ei kasva kukintovarsia, en tiedä, osaako joku vastata?

Kyllä kasvaa, mutta myös kesantoja lauhoineen niitetään lyhyemmäksi.

Ihmettelen, miksi suippumadonlakkia löytyy satunnaisesti myös kaupungin/talojen nurmialueilta. Leviääkö se sinne tuodun maan mukana (itiöinä ilmasta tietty myös), mutta ei pysty menestymään monivuotisesti? Kun muuten olisi puistot täynnä silokkeja.

Todennäköisesti suippumadonlakin tarvitsemat ravinteet ehtyvät siistityillä nurmialueilla paljon nopeammin kuin rehevämmässä kasvustossa.


Vastaukset varsinaiseen kyselyyn:
A. Keskiosassa
B. Löytyy ja paljon
C. Olen
D. Runsaimmat löydöt lauhaa kasvavilta kesantopelloilta, mutta myös pienempiä esiintymiä heinikoituneilta metsäteiltä yms.


Poissa FoxTrotti

  • Tulokas
    • Viestejä: 1
    • Karma: 0
    • Profiili
A. Etelä-osassa  lännessä.

B. Löytyy ja paljon

C. Olen,vuosia,muttakun aloin etsimään niityiltä,niin helpottui kummasti.

D. Lauhapelloilta löytänyt,myös varjoisilta puistoalueilta joissa hivenen pidenpää nurmikkoa

E. Heinäniityillä olen kulkenut eläintenpolkuja ja usein sienet ovat löytyneet polkujen risteyskohdista sekä kohdista mistä eläimet tulevat niityille ja poistuvat niityiltä.Myös lehtipuiden(pajut+muut)läheisyydestä,siten että puut tarjoavat varjoa keskipäivän auringolta.


Poissa dentti

  • Tulokas
    • Viestejä: 2
    • Karma: 4
    • Profiili
A. Keskiosassa idässä.
B. Löytyy kohtuullisen laajojakin lauha-alueita hyvin.
C. Käyn keräämässä monenlaisia ruokasieniä ja tänä syksynä olen samalla pitänyt silmät auki suippumadonlakkien varalta. Aikaa ja vaivaa kartoittamiseen on siis kulunut kohtuullisesti jo yhdessä syksyssä, mutta se vaiva jakautuu kaikenlaisten sieniapajien löytämisen kesken.
D. Niityiltä ja laitumilta. Varsinaisilta kesantopelloilta en ole vielä löytänyt yhtään, mutta se voi tietenkin johtua siitä että pitkän heinän seassa sienistä on todella helppo kävellä ohi.
E. Kuvassa on esimerkki ympäristöstä josta löysin suippumadonlakkeja.


Poissa uhu

  • Luotettava tunnistaja
    • Viestejä: 16
    • Karma: 2
    • Profiili
Kiitoksia tähän mennessä vastanneille ja toivottavasti tulee lisää vastauksia. Kiinnostavaa olisi kuulla kaikkia mahdollisia raportteja omista kokemuksista, myös niistä jos ei ole löytänyt mitään,vaikka olisi yrittänyt.
Olkaa rohkeasti eri mieltä paikoista yms. Helposti saattaa käydä niin, että kun on jotain maastoa alkanut pitää hyvänä (kuulopuheet tai omat rajalliset havainnot), ei välttämättä tule etsineeksi riittävän monipuolisesti erilaisista maastoista. Tähän voisi auttaa täällä esiin tulevat omiin havaintoihin pohjautuvat jutut.


Poissa uhu

  • Luotettava tunnistaja
    • Viestejä: 16
    • Karma: 2
    • Profiili
Nyt loppukaudesta on kyllä löytynyt kivasti. Mun omaa mielikuvaa on saattanut vääristää liian aikainen paikkojen etsintä. Eli olen todennäköisesti kävellyt hyvien peltojen läpi löytämättä mitään ja kuukauden päästä mielikuva samoista paikoista olisi ollut ihan toinen.
Nyt muutama pienehkö pelto, josta on löytynyt hyvin ja muita kävijöitä ei näillä paikoilla todennäköisesti ole. Ja mielikuva onkin yllättäen, että helppoa kuin heinän teko.

Toisinaan kasvupaikat kyllä yllättää. Oon kahlannut yhtä täydellisen oloista isoa laidunaluetta, joka on täynnä lauhaa. Löytöjä muutamasta pienestä ryppäästä. Ja sitten huvikseni kävelin laidunalueen viereisen pellon ojanreunat läpi niin bingo! Pitkin ojanreunoja löytöjä. En ymmärrä mikä tuossa laidunalueessa on vikana. Vaikka siellä käy muitakin niin lääniä pitäisi riittää kaikille, varsinkin kun viikottain tsekkaa läpi.
 Vähintään yhtä jännää kun kalastus. Koskaan ei voi olla ihan varma saaliista ja juuri kun kuvittelee keksineensä kalojen liikkumisen logiikan, niin ne ovat jossain aivan muualla.