Hei. Katselin Yle Areenasta dokumentin Pahan Anatomia. Hannu Lauermalla taitaa olla saman niminen kirja. Eli dokumentissa käsiteltiiin esim. sarjamurhaajien syntyä ym. massamurhaajien. Dokumentissa puhuttiin paljon torjutuksi tulemisesta ja kasvatuksen virheistä. Moni voi kokea että ei ole haluttu tai hyvä esim. sitten tämä johtaa kierteisiin mitkä purkautuvat. Tämä nyt tosi nopea ja yksinkertaistettu keskustelun avaus ja toivonkin tämän jatkuvan. Mietin vain kun psykedeelien kanssa usein tulee vahva yhteenkuuluvuuden tunne ja monesti osaa tutkia myös itseään vapaammin. Niin olisiko sienistä ja psykedeeleistä mahdollisesti apua terapiassa jopa rikosten ehkäisyssä? Jos osaisi tutkia itseään ja näkisi itsensä tavallaan muiden silmin. Monesti olemme kaikista ankarimpia itsellemme. Se on taakka jo monelle. Oma pää tuomitsee. Pitäisi nähdä se oma potentiaali. keskustelua olisi kiva saada auki tästä enemmän. Pahoittelen nopeaa avausta!

Väittäisin että mitä tulee esim. massa/sarjamurhaajiin taustalla on usein persoonallisuushäiriö antisosiaalisen persoonallisuushäiriön ts. psykopatian muodossa. Psykopatia on kuin narsismin ikävämpi velipuoli.

Henkilökohtaisesti tunnen erään narsistin joka nautti sieniä ja joutui sitä kautta mielisairaalaan. Onko se hyvä vai huono asia on vaikea sanoa.

Itse uskon että persoonallisuushäiriöt ovat enemmän kasvatuksen kuin perimän tuotosta vaikka jälkeinen  myös vaikuttaa. Kaikki persoonallisuushäiriöt eivät myöskään ole muille ihmisille vaarallisia. Väitän että jos ihmiskunta kollektiivisesti selvittäisi ja ennaltaehkäisi "Cluster B"-persoonallisuushäiriöiden syitä eläisimme huomattavasti rauhallisemmassa ja miellyttävämmässä maailmassa. Lähes jokainen diktaattori tai kulttijohtaja omaa psykopaattisia tai narsistisia piirteitä.

Samalla tapaa monissa ihmisissä vaikuttavat lapsuuden traumat jotka ovat lähtöisin tämän kaltaisesta kasvatuksesta. Olen kasvanut narsistin lapsena ja sen seurauksena aikuisena kokenut monia väkivaltaisia ajatuksia kun sisälle on jäänyt vellomaan paljon turvattomuuden tunnetta ja vihaa. En kuitenkaan niitä tekoja koskaan toteuta koska kykenen empatiaan, itsehillintään ja näen tekojeni seuraukset itselleni ja muille.

Auttaisiko psykedeelit? Mahdollisesti. Jos olisin psykiatri (joka en ole), traumapsykoterapia MDMA:n avustamana olisi ensimmäinen vaihtoehto näille ihmisille.

Lainaus käyttäjältä: Diogenes - Marraskuu 15, 2020, 21:31

Väittäisin että mitä tulee esim. massa/sarjamurhaajiin taustalla on usein persoonallisuushäiriö antisosiaalisen persoonallisuushäiriön ts. psykopatian muodossa. Psykopatia on kuin narsismin ikävämpi velipuoli.

Henkilökohtaisesti tunnen erään narsistin joka nautti sieniä ja joutui sitä kautta mielisairaalaan. Onko se hyvä vai huono asia on vaikea sanoa.

Itse uskon että persoonallisuushäiriöt ovat enemmän kasvatuksen kuin perimän tuotosta vaikka jälkeinen  myös vaikuttaa. Kaikki persoonallisuushäiriöt eivät myöskään ole muille ihmisille vaarallisia. Väitän että jos ihmiskunta kollektiivisesti selvittäisi ja ennaltaehkäisi "Cluster B"-persoonallisuushäiriöiden syitä eläisimme huomattavasti rauhallisemmassa ja miellyttävämmässä maailmassa. Lähes jokainen diktaattori tai kulttijohtaja omaa psykopaattisia tai narsistisia piirteitä.

Tuo on kyllä vähän jännä, että narsisti joutui mielisairaalaan psilosybiinistä.
Ottaen huomioon just sen, että psilosybiinillä on oikeaoppisesti onnistuttu parantamaan tiettyjä mielen häiriöitä, ja aika harva tästä on ihan minnekkään mielisairaalaan asti joutunut.

Näkisin että olennaisessa osassa mielenterveyshäiriöistä parantumisessa psykedeelejä käyttämällä tulee olla kyky vastaanottaa se mitä oma puskee esiin tietoisuuteen tiedottomasta. Näiden ko. personaallisuushäiriöiden universaalina tunnusmerkkinä on hyvin vähäinen kykenevyys empatiaan ja introspektioon ja taipumus projisoida ongelmiansa toisiin. Toisin sanottuna nämä ihmiset eivät ole erityisen kykeneviä käsittelemään asioita omassa mielessään.

Jos multa kysytään ei ole olemassa huonoja trippejä, vain käsittelemättömiä asioita.

Aiheesta tulee mieleen tämä animaatio https://www.youtube.com/watch?v=uS7kHzt8AJY Joe Roganista keskustelemassa Dennis McKennan kanssa siitä pitäisikö Donald Trumpille antaa dimetyylitryptamiinia.

Suosittelen muuten katsomaan ko. jakson kokonaisuudessaan, käsittelee myös tätä aihetta.

Lainaus käyttäjältä: Diogenes - Marraskuu 17, 2020, 21:59

Näkisin että olennaisessa osassa mielenterveyshäiriöistä parantumisessa psykedeelejä käyttämällä tulee olla kyky vastaanottaa se mitä oma puskee esiin tietoisuuteen tiedottomasta. Näiden ko. personaallisuushäiriöiden universaalina tunnusmerkkinä on hyvin vähäinen kykenevyys empatiaan ja introspektioon ja taipumus projisoida ongelmiansa toisiin. Toisin sanottuna nämä ihmiset eivät ole erityisen kykeneviä käsittelemään asioita omassa mielessään.

Jos multa kysytään ei ole olemassa huonoja trippejä, vain käsittelemättömiä asioita.

Aiheesta tulee mieleen tämä animaatio https://www.youtube.com/watch?v=uS7kHzt8AJY Joe Roganista keskustelemassa Dennis McKennan kanssa siitä pitäisikö Donald Trumpille antaa dimetyylitryptamiinia.

Suosittelen muuten katsomaan ko. jakson kokonaisuudessaan, käsittelee myös tätä aihetta.

Niin, vaikka narsistisia ihmisiä on päässyt tavalla taikka toisella tosi korkeisiin asemiin, ja monet voi nähdä ne tietynlaisina menestyjinä, on narsistin suurin heikkous kumminkin se, että ei kykene myöntämään virheitä itsessään?

Hyvin pitkälti näin. Näen myös että empatiakyky korreloi (itse)tietoisuuden kanssa.

N. 2 vuotta sitten seurustelin 1v ajan rajatilapersoonallishäiriöisen ihmisen kanssa (kuvittele itsetuhoinen ja neuroottinen narsisti niin ollaan hyvin lähellä todellisuutta) ja hänen kanssaan ei ollut pienintäkään toivoa siitä että tämä olisi kyennyt näkemään mitään vikaa itsessään. Suhteessa oli paljon henkistä väkivaltaa läsnä. Silloin kävi mielessä olisiko sienitrippi auttanut asiaa. En uskaltanut ehdottaa asiaa kun hän oli kovin huumevastainen jopa kannabiksen suhteen ja asiasta olisi varmasti noussut uusi riita.

Nyt ollaan erossa, onneksi.