Kyseinen wikipediassakin mainittu oletettu
Psilocybe pelliculosa löytö Suomesta lienee nyt jo edesmenneen Meksikolaisen mykologi Gastón Guzmánin toimesta joskus 50-luvulta. En tiedä missä kyseinen kokoelma on arkistoituna ja onko sitä koskaan tutkittu tai vertailtu nykyisiin
P. pelliculosa näytteisiin. On myös mahdollista että kyseinen löytö on ollut huti ja kyseessä on ollut joku toinen sienilaji kuten vaikkapa
Psilocybe medullosa, joka taasen on melko yleinen
Psilocybe-suvun edustaja koko Suomen alueella.
Psilocybe medullosa, eli siis Suomeksi risumadonlakki on Yhdysvaltojen luoteisrannikolla kasvavan
Psilocybe silvatica:n lähisukulainen joka poikkeaa aavistuksen mikroskooppisesti
P. medullosa:sta.
Sienten tunnistus etenee siten, että ensin otetaan sienistä valokuvia mielellään päivänvalossa useammasta yksilöstä eri kasvuvaiheista ja mieluiten myös kasvupaikalta ennen poimimista. Selkeät kuvat lakista, heltoista, jalasta ja jalan tyviosasta auttaa makroskooppisen tunnistamisen osalta. Näiden kuvien myötä voidaan sitten määrittää laji joskus tarkasti tai edes suuntaa antavasti, sekä suorittaa vertailua jo olemassa oleviin kuvakokoelmiin sienilajeista. Itiöprintistä ei suoranaisesti ole hyötyä ellei omista mikroskooppia ja taitoja aiheeseen, mutta itiöprintin värillä voidaan sulkea pois eri sienten sukuja mikä taasen pudottaa jo melkoisen määrän mahdollisuuksia pois. Mikäli kuvien perusteella ei pystytä antamaan tunnistusta, on suositeltavaa ottaa yhteyttä alan ammattilaisiin vaikkapa sähköpostitse. Tsekkiläinen mykologi Jan Borovička on euroopan
Psilocybe-suvun asiantuntija ja hänen kauttaan saa luultavimmin parhaiten apua aiheeseen liittyen. Lisäksi Espanjassa sijaitsevasta alvalabista saa tilattua maksua vastaan vaikkapa DNA-analyysin sienistä, jota voidaan sitten vertailla jo olemassa oleviin DNA-näytteisiin.
Parhaat ja kattavimmat kuvakokoelmat
Psilocybe pelliculosa:sta löytyvät
mushroomobserver.org:sta ja kuvakokoelmat Psilocybe medullosasta löytynee
shroomery.org:sta, sekä
laji.fi sivustolla on myös muutamia havaintokuvia. Wikipediaan luottaminen lähteenä ei ole suositeltavaa, koska kyseinen sivusto on kaikkien muokattavissa ja suurta osaa artikkeleista ja faktatiedoista päivitellään harvoin, jos ollenkaan.
Mutta lähdetään nyt ensin liikenteeseen niistä valokuvista ja kenties sen myötä ollaan viisaampia. Ainakin nuo risumadonlakki-havainnot ovat olleet lisääntymään päin sekä keskieuroopassa että pohjoismaissa ja ko. sieni näyttää makroskooppisesti hyvin paljon
Psilocybe pelliculosa:lta. Olin viimevuonna omien risumadonlakkilöytöjeni osalta yhteydessä Jan Borovičkaan ja hän tuntui olevan sitä mieltä että
Psilocybe pelliculosa ei ehkä kasvaisi euroopassa. Näytteitä tosin ei ole tutkittu ja vertailtu kovin paljoa, joten toistaiseksi aiheesta ei tiedetä tarpeeksi.
Olisihan se kieltämättä hienoa, jos euroopasta löytyisi ja varmistuisi myös
Psilocybe pelliculosa, mutta sitä varten tarvitaan tosiaan potentiaalisia löytöjä ja kokoelmien tarkempaa analysointia.
