Viisaita sanoja sinulla.

Tässä unimaailmassa eläminen tuntuu kyllä hullulta kun oikeasti avaa silmänsä tälle kaikelle. On vaikea määrittää enään mikä on todellista. Mitä siis todellisuus tarkoittaa? Kun pääset kokemaan maailmankaikkeuden tyhjyyden ja samanaikaisen kaikkeuden ja palaat sieltä takaisin tänne. Nukut ja heräät. Mietit herätessä mitä ihmettä oikeastaan tapahtui kun nukuit. Missä olit? Oliko se todellista? Missä olen nyt? Ja miten tämä on yhtään sen todellisempaa? Kun alkaa miettimään tätä maailmankaikkeutta. Muodostat mielessä kuvan tästä kaikesta ja yrität ymmärtää tätä. Ainakin minulla loppuu ymmärrys kun yritän hahmottaa maailmankaikkeuden rajoja, eli kun yritän ymmärtää sitä että tämä kaikki on loputonta. On vaikea käsittää että tämä sijaitsee jossain missä ei ole rajoja. Miten se voi olla mahdollista? Missä me oikeen olemme? Miten jokin voi olla loputonta? Ja miten se voi olla osa sinua?

Parhaimman vastauksen noihin olen saanut tripeillä. Kaikkein syvimmät matkat maailmankaikkeuteen. Kun olen päässyt kokemaan yksistään sen. Pystyn siis tavallaan ymmärtämään mitä tämä kaikki on, vaikka en silti pysty vastaamaan noihin edellisiin kysymyksiini.

Ihmisen ymmärrys on hyvin rajallinen ja se ei pysty käsittämään tätä kaikkea ainakaan vielä pitkiin aikoihin, jos koskaan. Ehkä siksi tämä tuntuu niin hullulta. Kun yrittää ymmärtää tätä kaikkeutta rajallisella tajunnalla.

Vaikka eihän tämä oikeasti ole millään tavalla hullua, vaan täysin normaalia ja luonnollista.